Geenitestejä saa netistä muutamalla klikkauksella. Ennen tilausta kannattaa kuitenkin miettiä hetki sitä, mitä tuloksella tekee.

Geenitesti tehdään ottamalla sylkinäyte, joka palautetaan tutkimuksen tekijälle.

Laajuudesta riippuen testien hinnat nousevat sadasta eurosta ylöspäin. Eniten asiakkaita on kiinnostanut mahdolliset perinnölliset sairausriskit sekä se, voisivatko geenit selittää epämääräisiä pitkittyneitä oireita.

Löytyikö riskigeeni?

Geneettisen epidemiologian dosentti Teppo Varilon mukaan jokainen meistä kantaa kahdesta viiteen harvinaista, väistyvästi periytyvän vakavan sairauden geenivirhettä eikä sillä ole yleensä käytännön merkitystä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Kaikkein hyödyllisintä olisi löytää ehkäistävissä oleva vakava sairaus ennen sairastumista, mutta kun ei sellaisia riittävän kattavia testejä ole tarjolla, eikä varsinkaan suomalaiselle perimälle, Varilo sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Testi saattaa esimerkiksi mitata vain yksittäistä geenimuunnosta, kun sairauteen vaikuttavia geenejä voi olla satoja.

Vahvakaan alttiusgeeni ei itsessään tarkoita, että välttämättä sairastuisi, ja toisaalta negatiivinen tulos ei nollaa riskiä. Lisäksi elintavat voivat vaikuttaa riskiin enemmän kuin geenit.

Pahimmaksi pulmaksi muodostuu se, että geenitestin tuloksia on erittäin haastavaa tulkita. Asiantuntijoiden mukaan harmittomasta perimänvaihtelusta voi kertyä turhaa murhetta, jos omin päin alkaa tehdä johtopäätöksiä.

Siksi olisi syytä tehdä analyysit osaavan lääkärin kanssa.

Tulos tuli – mitä sitten?

Kotitestin tulos - olipa se ostettu apteekista tai tilattu netistä -  saattaa ahdistaa. Mutta voi se rauhoittaakin. Esimerkiksi PSA-kotitesti puolustaa paikkaansa, jos miehellä on suvussa eturauhassyöpää ja hän haluaa säännöllisesti seurata tilannettaan.

Vielä on kehitettävää siinä, ettei omatoimisesti testin tehnyt jäisi liian yksin tuloksen kanssa. Sehän voi kertoa terveyttä merkittävästi uhkaavasta poikkeamasta. Ahdistavaa on sekin, jos ei ymmärrä saamiaan tuloksia.

Lääkärin lähetteellä tehdyissä tutkimuksissa vastuu tuloksen kertomisesta ja selittämisestä potilaalle sekä jatkohoitoon ohjaamisesta on terveydenhuollolla.

– Jos testit on itse maksettu, eikä niitä ole tehty terveydenhuollon lähetteellä, täytyy asiakkaan useimmiten itse olla yhteydessä lääkäriin tulosten tulkintaa, hoitoon pääsyä ja jatkohoitoa varten, THL:n kehittämispäällikkö Outi Lehtokari sanoo.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla