jalkakipu, plantaarifaskiitti, lattajalka, vaivaisenluu, vasaravarpaat, mortonin oireyhtymä
Kuva Shutterstock

Jalkakipu jähmettää kulkijan. Ei tee mieli lenkkipolulle eikä jumppaan. Älä kuitenkaan anna periksi, sillä hyvä hoito palauttaa ilon askeliin.

Pari terveitä jalkoja on ihanteellinen kulkupeli. Pääset joka paikkaan, polttoaineeksi kelpaavat vatsamakkarat vyötäröltäsi, eikä huoltokaan vaadi mahdottomia: päivittäinen pesu ja sopivat jalkineet riittävät. Jaloilleen ei tarvitse uhrata ajatustakaan, silloin kun ne toimivat.

Mutta jos kipu iskee, jokaisesta – tai ainakin joka toisesta – askelesta tulee tuskaa. Paha olo ei unohdu levossakaan, sillä usein särky yltyy juuri silloin.

–Joskus potilas ei usko, että hänen kipunsa ja turvotuksensa johtuvat päivittäisestä kävelystä korkeilla koroilla, koska särky alkaa vasta kun kengät on riisuttu. Kidutuksen seuraukset voivat kuitenkin tuntua vasta jonkin ajan päästä, kertoo ortopedian dosentti Veijo Hoikka helsinkiläisestä Lääkärikeskus Mehiläisestä. Hän on keskittynyt jalkaterän ongelmien hoitoon, sillä ne ovat yleisimpiä kipuja, joiden vuoksi hakeudutaan lääkärin vastaanotolle.

–Tyypillinen potilas on keski-ikäinen nainen, joka valittaa rasituksessa tuntuvaa jalkakipua. Enkä tarkoita vain maratoonareita vaan ihmisiä, joille päivittäisestä kävelystä on tullut tuskaa.

Kokeile kotikonstit
 

Jalkaterä on rakenteeltaan ja toiminnaltaan mutkikkaampi kuin käsi. Siinä on kymmeniä luita ja jänteitä, satoja pikkulihaksia, nivelsiteitä ja hermoja, joihin kipu voi iskeä. Ongelmista kielivät myös känsät ja hiertymät, sillä niitä ei synny, jos jalan on hyvä kulkea.

–Vaivat tulevat hissunkissun, jos ovat tullakseen. Yleensä ne huomaa vasta, kun jalkoja turvottaa, särkee ja väsyttää, Hoikka kuvailee ensi oireita.

Hän on sitä mieltä, että koska ongelmat syntyvät vähitellen, hoidonkaan kanssa ei ole hoppu. Jos kyseessä ei ole etenevä tulehdussairaus, kuten reuma tai kihti, ennen lääkärinajan varaamista voi kokeilla kotikonsteja.

Lue lisää Kihdistä

–Tulehduskipulääke on hyvä ensiapu, mutta sen varaan ei saa jäädä kuukausiksi. Kipeitä jalkojaan voi hieroa, rauhoittaa kylmäpakkauksella, lepuuttaa ja venytellä. Känsät, hiertymät ja kynsiongelmat kannattaa hoidattaa jalkojenhoitajalla, Veijo Hoikka opastaa.

Parasta, mitä jaloilleen voi antaa, ovat kunnon kengät.

– Jalkojen onni ei ole merkistä eikä aina hinnastakaan kiinni. Tärkeintä on tarkistaa, että pohja vaimentaa kunnolla iskua. Se ei riipu pohjan paksuudesta vaan laadusta ja kerrosten määrästä. Kengän pitää istua hyvin ja tukea jalkaa. Sen tilavuutta on voitava säätää nauhoilla tai soljella.

 

Syynä epävakaa jalka
 

Yleisin jalkavaiva, jonka lääkäri toteaa, on jalkapohjan jännekalvon tulehdus. Kipu tuntuu useimmiten vain kantapään alla, jolloin puhutaan kantapiikistä, mutta se voi säteillä viuhkamaisesti pitkin jalkapohjaa. Oireet yllättävät rasituksessa mutta voivat tulla viiveelläkin: jalat ovat arat ja kipeät vasta aamulla.

Lue lisää Mikä on plantaarifaskiitti?

–Se on ärsytystila, joka ei johdu liian ohutpohjaisten tai korkeakorkoisten kenkien käytöstä vaan jalan rakenteen ja toiminnan häiriintymisestä. Tosin huonot jalkineet, jumppamaraton ja kertynyt ylipaino voivat olla se viimeinen taakka, joka romahduttaa huonosti toimivan jalan, Hoikka kuvailee.

Hyvin usein jalkaterän kipujen perussyynä on jalan rakenteen epävakaus eli ylipronaatio.

Tällaisen jalan holvi painuu linttaan maata kohti niin seistessä kuin kävellessä. Ponnistuksessa jalka pettää ja nilkan sisäsivun nivelsiteet ovat lujilla. Kyse on latuskajalasta, josta puuttuu pito.

Askelen ottava jalka on rento luupussi. Se vaimentaa iskua ja mukautuu alustan epätasaisuuksiin. Liikkeen edetessä kantapää nousee ja jalka muuttuu jäykäksi vipuvarreksi, jonka voimalla koko vartalo siirtyy eteenpäin.

– Jos jalka on epävakaa, se ei pysty tähän. Ponnistava jalka ei muutu tarpeeksi vankaksi. Lihakset, jänteet ja nivelsiteet yrittävät tukea horjuvaa kävelyliikettä ja korjata jalan virheasentoa. Ne joutuvat ylitöihin. Jatkuvasta rasituksesta seuraa
vammoja ja tulehduksia.

Lue lisää Jalkapohjan kivuista
 

Kenkä vain osasyyllinen
 

Toinen jalkavaiva, josta usein syytetään kenkiä, on vaivaisenluu. Moni nainen kärsii ukkovarpaan alapuolelle päkiän sivuun kehittyneestä luiden virheasennosta. Pahannäköinen pahkura ei tahdo mahtua kenkään ja kipeytyy rasituksessa.

Väite siitä, että naiset aiheuttavat itse vaivaisenluunsa ahtamalla jalkansa sopimattomiin kenkiin ei pidä paikkaansa, sillä vaivaisenluita on myös luonnonkansoilla, jotka eivät ole nähneetkään korkokenkiä.

Veijo Hoikan mukaan vaivaisenluunkin perimmäinen syy on jalan rakenteen ja toiminnan häiriintyminen. Alttius vaivoihin on synnynnäinen, koska jalkatyyppi periytyy. Liian ahtaat kengät vain jouduttavat oireita.

Vaivaisenluun hoitoon pätee sama sääntö kuin muihinkin jalkaterän kipuihin. Ensin hankitaan hyvät kengät, sitten kokeillaan iskua vaimentavia pohjallisia tai mittojen mukaan tehtyjä tukia. Vain vaikeimmat tapaukset leikataan. Yleensä niin vaivaisenluun kuin kantapiikin kanssa pärjää, kun hoitoa ei lyö laimin. Mukavat, tilavat kengät eivät paranna vaivaisenluuta mutta eivät myöskään kipeytä sitä. Kantapiikistä kärsivä taas tarvitsee lisää iskunvaimennusta, jota saa pohjallisista.

Lue lisää Jalkajumppa vaivaisenluun hoitoon

Känsät kielivät vioista
 

Vasaravarpaat syntyvät siten, että askelen ponnistusvaiheessa varpaat yrittävät tarrata maahan tukeakseen epävakaata jalkaa. Vähitellen varpaat käpristyvät koukkuun kuin linnun jalassa. Varpaista muodostuu paksu mutikka, joka ei mahdu kunnolla minkäänlaiseen kenkään. Varpaiden päälle hiertyy kipeät känsät.

–Vasaravarpaat eivät suoristu itsestään. Ne on leikattava. Jos känsät kehittyvät jalkapohjan päkiään ja kivut tuntuvat siellä,
epävakaassa jalassa on pettänyt ukkovarpaan tyvinivel. Sen pitäisi ottaa vastaan suuri voima joka kerta jalan ponnistaessa. Kun se ei tähän pysty, päkiä joutuu liian kovalle rasitukselle.

– Jalan toiminnan huononemisen näkee myös siitä, että poikittainen jalkaholvi madaltuu. Päkiä ei enää jousta vaan painuu koko leveydeltään alustaa vasten. Se hiertyy, känsöittyy ja kipeytyy, Hoikka kuvailee.

Päkiäkipuja helpottavat jalan virheasentoa korjaavat yksilölliset tukipohjalliset, joita jalkojenhoitajat valmistavat.

Lue lisää Hoida kuntoon lattajalat, vasaravarpaat ja vaivaisenluut

 

Hermot pinteessä
 

Myös jalkaterässä kulkevat hermot voivat aiheuttaa vaivoja. Hermokipu iskee yhtäkkiä mutta saattaa helpottua nopeasti, kun riisuu kengän ja hieroo jalkaa. Pinteeseen on silloin joutunut päkiän alueella kulkeva Mortonin hermo. Jos jomotus tuntuu myös levossa, yleensä pinteessä on nilkan sisälaidalla kulkeva hermo.

Hermokipuakin helpottavat hyvät kengät ja kohopohjalliset. Joskus tehdään leikkaus, joka vapauttaa hermohaaran pinteestä. Niin hermonvapautukset kuin muutkin jalkaterän kiputiloja hoitavat leikkaukset tehdään päiväkirurgiana. Potilas tulee sairaalaan aamulla ja lähtee illalla. Sairauslomaa määrätään 1–3 viikkoa työn raskauden mukaan.

 

Kulumia ja kramppeja
 

Epävakaan jalan väärä kävelytapa rasittaa lihaksia, venyttää nivelsiteitä ja pingottaa hermoja, mutta se voi myös kuluttaa luita. Yleensä kuluma kehittyy ukkovarpaan tyviniveleen, joka jäykistyy ja kipeytyy. Kun jalkapöytä on lintallaan, sen luut painuvat alas eikä varpaan tyvinivel pääse joustamaan ylöspäin niin kuin sen pitäisi. Jokaisen askelen ponnistusvaihe painaa varpaan luuta väärään suuntaan ja hiertää sen kulmaa.

–Jos vaiva on kovin kivulias, tehdään leikkaus, jossa nivelen kulunut pinta puhdistetaan ja vapautetaan iikkeeseen tai luudutetaan iikkumattomaksi. Kska huonosti toimiva epävakaa alkaterä joutuu koko ajan ratamaan, sen pikkulihakset kramppaavat ja kouristelevat herkästi.
 

Pitääkö latuska hoitaa?
 

Jos lattajalat eivät aiheuta vaivoja tai estä liikuntaa, jalanmalliaan ei kannata murehtia. Mutta jos jalat eivät jaksa niin paljon kuin mieli haluaisi, pitää hakea apua.

– Lapsen oireilevat latuskajalat korjataan kipsimuotin mukaan tehdyillä jalkatuilla ja hyvillä jalkineilla. Vain harvoin tarvitaan leikkausta. Sen sijaan aikuisen latuskajalka vaatii pikaisen leikkauksen, jos jalan holvi madaltuu nopeasti ja nilkan sisäsyrjä turpoaa ja kipeytyy. Latuskajalan äkillisen huononemisen aiheuttaa nilkan sisäsivulla kulkevan jänteen tulehdus. Jos sitä ei hoideta, jopa kävelykyky on vaarassa.
 

Koko vartalo kävelee
 

Jalkaterästä peräisin oleva kipu ei aina tunnu siellä vaan heijastuu ylemmäs.

– Esimerkiksi latuskaiset jalkapohjat eivät yleensä ole kipeät, vaan säryt tuntuvat säärissä niin lapsilla kuin aikuisilla. Lapsilla ne usein leimataan kasvukivuiksi, joita ei mielestäni ole olemassakaan. Samoin jos polvi on kipeä, pitää tutkia myös jalkaterä.

Yleensä koko alaraajan toiminta on häiriintynyt.

Kävely lähtee päälaelta, ja siihen osallistuu vartalon koko lihaksisto. Niinpä myös jalkojen väärä toiminta voi aiheuttaa vaivoja ja kipuja vartalossa, esimerkiksi alaselässä

– Kävely on biomekaanisesti mutkikas ja vielä osittain tuntematon tapahtumasarja. Koska se on terveytemme ja toimintakykymme perusta, potilasta ei saisi koskaan kieltää liikkumasta. Jalat pitää hoitaa niin kivuttomiksi, että niillä on kiva kulkea

Jalkakivun ensiapuun

  • lepo
  • tulehduskipulääke
  • kylmäpakkaus
  • hieronta
  • akillesjänteen venyttely
  • vaihtokylvyt: kylmää -kuumaa-kylmää
Vierailija

Jalkakivusta eroon

Käy ensin yleislääkärillä, joka katsoo ryhdin, antaa lähetteen laboratorioon (esim. reuma tai osteoporoosi, jota on kaikenikäisillä) sekä mahdollisesti röntgenkuvaan ja sitä kautta saattaa päästä kunnalliselle reumalääkärille (jos on reumaa), fysiatrille tai fysioterapeutille. Fysiatrit tutkivat, diagnostisoivat ja hoitavat paljon akuuteista ja kroonisista kivuista kärsiviä potilaita, erityisesti niska-, yläselkä- ja alaselkäkipujen sekä raajojen suurten ja pienten nivelten lihasten, jänteiden...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti
Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia, D-vitamiinia, magnesiumia sekä K2-vitamiinia. Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa.
Lue kommentti
Kuva Shutterstock.
Kuva Shutterstock.

Unettomuutta ei tarvitse hyväksyä. Kun sen syy selvitetään, pätevä hoitokin löytyy. Unilääkkeillä on taipumus pahentaa ongelmaa, mutta mitä ovat unta parantavat lääkkeet?

Moni ”huono nukkuja” tyytyy kohtaloonsa ja uskoo, ettei apua löydy. Iso joukko suomalaisia käyttää säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkkeitä uskoen, että ilman lääkkeitä uni ei ainakaan tule.

Helsingin Uniklinikan ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved on toista mieltä.

– Kenenkään ei tarvitse hyväksyä unettomuutta. Uniongelmille voi aina tehdä jotain, Sved vakuuttaa.

Hänen mukaansa on harmillista, että nukkumisen ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkehoitoa. Jopa 280 000 suomalaista käyttää vuosittain nukahtamis- ja unilääkkeitä.

– Ensin pitäisi tutkia ja selvittää unettomuuden syy. Jos häiriöt johtuvat esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymästä tai uniapneasta, hoidetaan sairautta. Jos masennuksesta, hoidetaan masennusta. Jos käy ilmi, että unettomuus johtuu pääasiassa stressistä, unilääkkeistä ei ole apua, Sved kertoo.

Lääkkeissä on eroa

Lääkkeetön hoito on tutkitusti tehokkain tapa helpottaa unettomuutta. Isossa kansainvälisessä tutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää. Yksi ryhmä käytti unilääkkeitä, toinen ryhmä sai elämäntapojen muutokseen tähtäävää unenhuolto-opastusta ja kognitiivista terapiaa. Kolmas sai molempia: lääkkeitä sekä opastusta ja terapiaa. Vuoden seuranta-ajan jälkeen kävi ilmi, että lääkkeetöntä hoitoa saaneet nukkuivat parhaiten.

Myös unettomuuden käypä hoito -suosituksen mukaan parhaat tulokset saadaan aikaan lääkkeettömästi, kognitiivisella terapialla.

Gabriele Sved ymmärtää, että unihäiriöistä kärsivä haluaa avun nopeasti ja nukahtamislääke voi olla lyhytaikaisessa käytössä paikallaan.

– Valitettavasti lääkkeet vievät usein ojasta allikkoon ja haitat kääntyvät nopeasti hyötyä suuremmiksi.

Unen laatu heikkenee, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Päivisin väsyttää, keskittymiskyky herpaantuu ja muisti pätkii. Lääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta.

Poikkeuksena ovat niin sanotut unta parantavat lääkkeet.

Ne ovat yleensä mielialalääkkeitä, jotka erittäin pienellä annostuksella parantavat unen laatua. Nämä lääkkeet eivät aiheuta toimintakykyongelmia tai riippuvuutta ja niiden teho säilyy myös pitkäaikaisessa käytössä.

Hae apua nopeasti

Uniongelmat ovat yksilöllisiä. Toiset eivät saa unen päästä kiinni, toiset heräilevät kesken unien. Joku on jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisikin öisin. Mistä sitten tietää, milloin unettomuuteen tulisi hakea apua?

Ensin kannattaa miettiä, onko ongelma tilapäinen vai jatkunut jo pitkään.

– Jokainen nukkuu välillä huonosti. Esimerkiksi työpaikan menetys, läheisen kuolema tai muu stressaava tilanne voi viedä yöunet. Jos uniongelmat jatkuvat vielä 2–3 viikon kuluttua, olisi hyvä hakea apua, Sved neuvoo.

Unettomuudesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun väsymys ja keskittymisvaikeudet haittaavat arkea ja vetävät mielen matalaksi.

Hoitoon kannattaisi siis hakeutua nopeasti. Valitettavan monet unettomat kärvistelevät vuosia ennen avun hakemista. Noin 30 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Ikääntyneistä jopa joka toinen nukkuu välillä huonosti.

Jos unihäiriöt jatkuvat yli kolme kuukautta, puhutaan kroonisesta eli pitkäaikaisesta unettomuudesta. Se vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista, ja vanhetessa unettomuus lisääntyy.

Opitko unettomaksi?

Pitkäaikainen unettomuus on yleensä niin sanottua toiminnallista unettomuutta eli unettomaksi on opittu vuosien varrella. Nukkumaanmeno jännittää ja pelottaa, mikä vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

– Toiminnallinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain tietystä elämäntilanteesta. Esimerkiksi tuoreen äidin yöt häiriintyvät imettämisen ja muun vauvanhoidon takia, mutta kun vauva vihdoin alkaa nukkua, äiti ei nuku. Myös jokin muu stressaava elämäntilanne, kuten työpaikan vaihdos tai opiskelujen aloittaminen, voi laukaista uniongelmat. Ja vaikka stressaava tilanne rauhoittuu, unettomuus jatkuu. Tällöin unettomuus on opittua.

Voi olla, että ongelman laukaissut tekijä ehtii vuosien varrella unohtua, mutta nukahtamisvaikeuksista tai yöheräilystä on tullut tapa.

Malta rauhoittaa ilta

Tehokkain keino hoitaa opittua unettomuutta ovat lääkkeettömät hoitokeinot, eli kognitiivis-behavioraalinen terapia unettomuuteen. Unioppaista ja netistä löytyy pitkä lista nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja ohjeita, jotka kohentavat unta ja vireyttä.

Untaan voi huoltaa muun muassa oikeanlaisella liikunnalla ja ravinnolla sekä erilaisilla stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoilla.

Gabriele Svedin mukaan keinoista tärkein on rauhoittuminen illalla ennen nukkumaanmenoa. Eli ei roikuta sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa, eikä sängyssä tehdä töitä tai katsota tv:tä.

– Älypuhelimet ja tietokoneet häiritsevät unta, sillä niiden voimakas valo estää nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on myös huono tapa juoda iltaisin kahvia tai teetä.

–Kofeiini on iso ongelma, sillä sen puoliintumisaika voi olla jopa 11 tuntia. Pienikin annos illalla voi aiheuttaa unettomuutta. Jos tietää kärsivänsä unettomuudesta, kahvia tai kofeiinipitoista teetä ei pitäisi juoda lainkaan kello 14:n jälkeen.

Alkoholi on Svedin mukaan yksi Suomen yleisimmistä unilääkkeistä, sillä se väsyttää ja voi auttaa jännittynyttä tai ahdistunutta nukahtamaan, mutta se pilaa unen. Uni katkeilee eikä virkistä.

Kun tutkii, tietää

Kun unettomuutta on jatkunut pidempään, kannattaa hakeutua asiantuntijan pakeille. Yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lähetteen jatkotutkimuksiin.

Jos unettomuus johtuu kivusta, oikea osoite on kivunhoidon spesialisti tai fysiatri. Jos yöllä on kroonista yskää, hengitysvaikeuksia tai astmaoireita, kannattaa kääntyä keuhkolääkärin puoleen.

Joskus huono nukkuminen, voimakas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne.

Gabriele Svedin mukaan on tavallista, että unettomuuden taustalla on useampia syitä, joten myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

Helsingin Uniklinikalla asiakkaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa laajan kyselylomakkeen, jossa käydään läpi muun muassa unen laatuun, unirytmiin, mielialaan ja kuorsaukseen liittyviä asioita.

Vastaanotolla univaikeuksien todetaan usein johtuvan toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin hoidoksi riittää useimmiten pari tapaamista unihoitajan kanssa.

Unihoitajan vetämässä pienryhmässä käydään läpi unenhuoltoon liittyviä asioita ja muita lääkkeettömiä hoitokeinoja. Menetelmät perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jossa opetellaan omaan elämäntilanteeseen sopivia selviytymistaitoja.

Mittaukset paljastavat

Aktigrafia on helppo ja edullinen unihäiriöiden perustutkimus. Se tehdään rannekelloa muistuttavalla laitteella, joka seuraa viikon ajan vuorokausirytmiä, unen laatua ja unenaikaista liikehdintää.

Mittaaminen on tärkeää, sillä iso osa huonosti nukkuvista ihmisistä arvioi unensa väärin.

– Ihminen saattaa kokea nukkuneensa vain tunnin yön aikana, mutta aivosähkökäyrä osoittaa uniajan olleen 5–6 tuntia. Joskus jo tieto unen todellisesta rakenteesta vähentää nukkumiseen liittyvää stressiä. Toisaalta monet hyvin nukkuvat arvioivat unensa laadun liian hyväksi, mutta tämä ei ole ongelma niin kauan kuin he kokevat olevansa virkeitä ja toimintakykyisiä, Gabriele Sved sanoo.

Unipolygrafia on laajempi unitutkimus. Siinä seurataan yhden yön ajan muun muassa aivosähkökäyrää, hengitystä, jalkojen liikehdintää ja sydämen rytmiä.

Unipolygrafia tehdään, jos ongelmien syyksi epäillään jotain muuta kuin klassista toiminnallista unettomuutta – esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymää tai uniapneaa. Tarkempi tutkimus on paikallaan myös silloin, kun unenhuolto ei tuota tuloksia tai on syytä epäillä, että unettomuus johtuu jostain sairaudesta.

Lisäksi uniklinikoilla voidaan tehdä erilaisia vireystilatutkimuksia. Jos epäillään uni-valverytmiongelmia, voidaan mitata melatoniinin eritys syljestä. kas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomat jalat -oireyhtymästä. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa unen saantia.

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

 

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.