Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Verisuonten kunto on hyvän terveyden  – myös mielenterveyden – perusta.

Jos veri ei kierrä suonissamme, elämäkään ei voi jatkua. Siksi niitä pitää huoltaa.

Verisuonet nauttivat terveellisestä ravinnosta: kasviksista, kalasta, viljasta ja pehmeistä rasvoista. Myrkkyä on kovaa rasvaa sisältävä suolainen ruoka, joka tukkii verisuonia.

Myös tupakka on haitallista, sillä se heikentää verenkiertoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aktiivisuus – on se mitä hyvänsä – auttaa pysymään hyvässä fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa. Tärkeintä on siis nousta sohvalta ja pysyä liikkeessä pitkin päivää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kun puuhastelun lisäksi harrastaa välillä hikiliikunta, sydän saa treeniä. Samalla pienentää riskiään saada sydän- ja verisuonitauteja tai syöpää. Paljon liikkuvat ovat harvoin masentuneita ja elävät pidempään kuin sohvaperunat.

Myös aivoja kannattaa jumpata säännöllisesti, sillä kun ne prakaavat, ei kehokaan kauaa kestä. Hyvää aivotreeniä ovat sanaristikot ja uuden kielen opiskelu, jotka kehittävät muistia.

Ehkä monipuolisinta liikuntaa niin lihaksille, luille, aivoille kuin sydämelle on tanssi. Se panee veren virtaamaan ja on avuksi tarkkaavaisuudelle, rytmitajulle ja koordinaatiolle.

Mutta aina eivät terveet elintavat yksin riitä pitämään verenpainetta alhaalla ja kolesterolia kurissa. Silloin tarvitaan lääkkeitä verisuonten suojaksi.

Asiantuntija: geriatrian professori Timo Strandberg, Helsingin ja Oulun yliopistot ja HYKS.

Vanhaa tietoa

Tämä on auttamattomasti vanhaa tietoa. Tyydyttynyt rasva ei vaikuta mitenkään verisuoniin, eikä lisää sydän- ja verisuonitauteja. Myöskään viljojen syönnistä ei oikeasti ole näyttöä verisuonten terveyden kannalta. Ei rasvat tuki suonia, ei edes tyydyttyneet. Ihmeellistä, että tämmöistä huttua vielä julkaistaan. Eikä suolakaan niin vaarallista ole kun kohtuudessa pysytään, liian vähäinen suolan käyttö on huonompi asia kuin pikkuisen liian runsas. Nämä ssi nykyaikaisten tutkimusten mukaan.

Marketta

Suomessa margariinileipä, puuro ja rasvaton maito perustuu maatalouspolitiikkaan, EI terveyttä edistävään ruokavalioon, tieteellisestä tutkimuksesta puhumattakaan. 

Viljavalmisteita ei raavaskaan mies tarvitse kahta leipäpalaa, yhtä pasta-annosta tai yhtä puurolautasellista enempää päivässä, sillä muuten ei jaksa syödä kasviksia riittävästi päivässä, joita tulisikin olla jokaisella aterialla puolet aterian koosta.

Terveelliset ravitsemussuositukset yli 1-vuotiaalle ovat:

Päivittäisestä energiasta lähes 40%  pitäisi tulla hyvistä rasvoista. Aikuisen perusruokavaliossa tämä tarkoittaa lähes 100 grammaa rasvoja.

Hyviä rasvoja ovat: villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut LUOMU kasviöljyt tummassa lasipullossa, koska ainoastaan kylmäpuristettu kookosöljy kestää valoa, mutta muut ei. Sekä eläinrasvat (luomu, niittyliha ja riista ovat parhaimpia). ÄLÄ SYÖ margariinia tai muitakaan prosessoituja kasviöljyjä (pullomargariini, kasvirasvakermat jne...).

Proteiinia tulisi saada 1-2 grammaa per painokilo (normaali paino). 100 grammaa lihaa tai kalaa sisältää n. 20 grammaa proteiinia (riippuen lihan tai kalan rasvaprosentista), yksi kananmuna n. 7 grammaa ja 1dl maitoa, piimää, viiliä tai jogurttia 3 grammaa.

Ja paljon kasviksia, hedelmiä, vihanneksia, juureksia, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Aikuisella vähintään 500 grammaa päivässä, mutta mieluummin 1000 grammaa.

Ja juo ainoastaan vettä, ei maitoa, ei limsaa, ei sokerimehuja, ei kivennäisvesiä tai mitään muutakaan. Valio ei edes kerro, miten maito prosessoidaan. Moni pystyy käyttämään ulkomaisia maitotuotteita, mutta suomalaisia ei, joten suomessa maito pilataan joko prosessoinnilla tai lehmien rehu pilaa maidon. Suomessa maito on pelkkää maatalouspolitiikkaa, ei muuta.

Vain alle 10 % suomalaisista syö suositusten määrän kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja päivässä. Osa ei lainkaan ja loput siltä väliltä.

Hyvällä ruokavaliolla, riittävällä liikunnalla, riittävällä levolla, hyvällä yöunella ja ravintolisien käytöllä voitaisiin ehkäistä paljon terveydenhuollon kuluja. Nykyinen hoitojärjestelmä on kuitenkin jo lääkärikoulutuksesta alkaen niin lääkehoitokeskeinen, että muutos tuskin tulee tapahtumaan. Ja media ja virallinen taho kyllä varmistaa, että Matti ja Maija Meikäläinen aloittaa jatkossakin aamunsa mikropuurolla rasvattoman maidon kera ja nauttii päivän aikana runsaasti margariinileipiä :(

Maailman vauraimmassa maassa syödään ala-arvoista ruokaa myös päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Länsimainen lääketiede ei suostu ottamaan ravitsemusta terveydenhoidon osaksi. Ruokapyramideilla ei tehdä mitään, jos ei konkretiaa ravitsemuksesta saada toiminnan tasolle. 

Syöthän D-vitamiinia?

Iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä, jopa 500µg puolessa tunnissa (elimistö hajottaa ylimäärän, joten liikaa sitä ei saa). Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.

Suomessa alle 1-vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg/vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1-vuotias saa D-vitamiinia 25-30µg/vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.

D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan. EFSA:n suositus on yli 1-vuotiaalle 50µg päivässä ja yli 10-vuotiaalle 100µg päivässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla