kortisonilääke allergia astma ihottumat
Kuva Shutterstock

Kun iho kutisee ja kukkii, tulehdus jyllää suolistossa tai keuhkot pihisevät – kortisoni auttaa. Pelot hillitsevät kuitenkin hyvän lääkkeen käyttöä. Olisiko aika päivittää käsityksiä?

Kortisoni on väsymätön huoltomies, joka ryhtyy hommiin elämän stressi tilanteissa. Se antaa aineenvaihdunnalle nopeasti kaivattua lisäenergiaa, tasoittaa mielialan vaihteluita ja hillitsee tulehdusta, kun sairastumme.

Kortisonihormonia syntyy lisä munuaisen kuorikerroksessa. Keinotekoisesti sitä on osattu valmistaa 1950-luvulta asti. Sitä käytetään muun muassa astman, allergian, ihosairauksien sekä reuman ja monen muun autoimmuunisairauden hoidossa.

Täysin välttämätön lääke on, jos oma lisämunuainen jostain syystä tuhoutuu tai ei muuten jaksa toimia, kuten käy esimerkiksi harvinaisessa Addisonin taudissa. Siihen auttaa vain elinikäinen kortisonin korvaushoito.

Tulehdus kuriin

Kortisonia käytetään, koska se rauhoittaa elimistön omaa tulehdusta, inflammaatiota. Virusperäisiin tulehduksiin siitä ei ole apua, bakteeritulehduksissa jopa haittaa.

Kortisonia voidaan käyttää tabletteina, nenäsuihkeina, silmätippoina, ihovoiteena ja hengitettävinä suihkeina keuhkoihin. Pistoksina sitä voi antaa niveleen, lihakseen tai suoneen.

Käyttäjiä on paljon, tuskin kukaan on välttynyt kortisonihoidolta elämänsä aikana. Käytössä on kuitenkin aste-eroja. Hydrokortisonivoide tuo tarvittaessa helpotusta hyönteisten pistoihin, mutta moni joutuu käyttämään kortisonia läpi elämän.

Esimerkiksi tulehduksellisissa suolisto- ja nivelsairauksissa kortisonia tarvitaan usein pitkään ja suuriakin annoksia. Annosta pienennetään, kun tilanne rauhoittuu.

Hyvä renki

Niin hyvä lääke kuin kortisoni onkin, sillä on myös haittansa. Moni pelkää sitä niin, että jättää käyttämättä lääkärin määräämät lääkkeet tai käyttää niitä vähemmän kuin reseptissä sanotaan.

Peloille ei kannata antaa valtaa, eikä jättää käyttämättä määrättyä lääkettä. Kun lääkäri harkitsee kortisonihoidon aloittamista, hän punnitsee aina sen hyödyt ja haitat. Monessa tilanteessa hoitamatta jättämisellä on pahemmat vaikutukset kuin kortisonilla. Kortisoni saattaa jopa pelastaa hengen, jos tulehdus on päässyt niin pahaksi, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa.

Kaikki lääkärit tuntevat kortisonihoidon huonot puolet, joten niihin pyritään varautumaan ennalta.

— Kortisoni on hyvä renki oikein käytettynä, mutta huono isäntä, jos sitä käytetään ilman tietoa vaaroista, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Leo Niskanen toteaa.

Hyvän terveyden nettikyselyyn vastanneille haitat ovat tuttuja: turvotus, rasvakudoksen lisääntyminen, ihon oheneminen, luuston haurastuminen ja mielialamuutokset. Kortisoni saattaa myös nostaa verenpainetta ja verensokeria sekä lisätä mustelmataipumusta ja hidastaa haavojen paranemista.

Jos elimistössä on pitkään suuria määriä kortisonia, pahimmillaan lisämunuaisen oma kortisolin muodostuminen lamaantuu. Se johtaa korvaushoitoon.

Luille suojaa

Yksi suurimpia peikkoja kortisonin käytössä on pelko luukadosta. Kortisoni suurilla annoksilla vähentää luun määrää varsin pian hoidon aloittamisen jälkeen. Siksi luuston tila pyritään arvioimaan aina ennen kuin aloitetaan voimakas tai pitkäkestoinen kortisonihoito. Luun suojaksi suositellaan kalsiumia ja D-vitamiinia sekä tarvittaessa luun suojalääkitystä.

— Kalsium olisi hyvä saada ruoasta. Silloin ravintoaineet imeytyvät tasaisesti ja turvallisesti. Lisäravinteena otettuna kalsium saattaa suurentaa taipumusta sydän- ja verisuonisai rauksiin, Leo Niskanen muistuttaa.

Parhaiten kalsiumia saa maitotuotteista. Sitä on myös pähkinöissä, kaalissa, seesaminsiemenissä, soijapavuissa, sienissä ja esimerkiksi kirjolohessa. D-vitamiini auttaa kalsiumin imeytymisessä.

Paikallinen kortisonipiikki kerran tai pari kertaa, esimerkiksi nivelkipuihin, ei lisää luukatoa. Sen sijaan jos pistoksia joudutaan antamaan useita kertoja samaan kohtaan, saattaa seurauksena olla ihonalaisen kudoksen kato eli atrofia.

Rasva vaihtaa paikkaa

Pitkäaikainen kortisonitablettien käyttö näkyy ulospäin. Useille se tuo lisäkiloja tai ainakin pöhöttyneen ulkomuodon. Voiteena kortisoni ei lihota.

Kortisoni muuttaa rasvan paikkaa elimistössä: se kasvattaa rasvakudosta etenkin keskivartalolla ja niska-hartiaseudulla. Se myös lisää ruokahalua. Tämä johtuu lisämunuaisen tuottaman kortisonihormonin luontaisesta tehtävästä turvata energiansaanti kovassakin rasituksessa.

Pitkäaikaisen kortisonin käyttäjän tunnistaa pyöristyneistä poskista eli ”kuunkasvoista” tai niskakyhmystä eli ”häränniskasta”. Pyöristymisen vaikutelmaa lisää se, että kortisoni myös turvottaa.

Painonmuutoksille ja rasvan kertymiselle ei juuri voi mitään, vaikka terveelliseen syömiseen ja määriin sekä liikkumiseen kannattaakin kiinnittää huomiota. Tärkeintä on saada kuriin se sairaus, johon kortisonia on määrätty. Kun lääkkeen käytön lopettaa, turvotus laskee ja olemus palautuu entiselleen pikkuhiljaa.

Myös verensokeri saattaa nousta, koska kortisoni on insuliinin vasta vaikuttajahormoni. Kortisoni voi laukaista diabeteksen niillä, joilla on piilevä sokeriaineenvaihdunnan häiriö.

Diabetesta sairastavien on hyvä huomioida lääkkeen vaikutus verensokeriin. Se ei yleensä näy aamumittauksissa, koska kortisonitablettien aiheuttama verensokeripiikki ajoittuu päivään ja hiipuu seuraavaan aamuun mennessä.

Keuhkoille puhtia

Astmaatikoille ja allergikoille kortisoni on tuttu. Molemmilla tavoitteena on tulehduksen rauhoittaminen.

Astmassa käytetään hengitettäviä kortisonilääkkeitä vuosia. Annos on hyvin pieni, ja niin ovat haitatkin. Astmalääke saattaa aiheuttaa käheyttä, suun kuivumista ja sammasta. Ne voi estää huuhtelemalla suun vedellä aina astmalääkkeen oton jälkeen. Vettä ei pidä niellä vaan sylkeä pois.

Keuhkoihin hengitettävät kortisonit ovat yleensä turvallisia, vaikka niitä käytetään vuosien ajan. Hyödyt lyövät haitat mennen tullen. Nettikyselyymme vastannut lukija tiivisti kortisonin merkityksen näin:

— Henki kulkee ja astma pysyy kurissa.

Allergikko voi saada kortisonia nenäsuihkeina ja silmätipoissa. Ne lievittävät allergisia oireita, vähentävät limakalvon tulehdusta ja vahvistavat niitä viruksia vastaan. Kortisonitabletteja allergiaan tarvitaan vain harvoin, ja silloinkin lyhyenä kuurina.

Nopea apu ihottumiin

Ihosairauksien hoidossa kortisonilla on edelleen erittäin tärkeä rooli. Se antaa nopean ja edullisen helpotuksen monenlaiseen ihottumaan ja kutinaan.

— Usein kortisoni rauhoittaa tulehdusreaktion jo vuorokaudessa, ihotautien erikoislääkäri Sampsa Kauppi toteaa.

Kortisoni käy kaikille ihoalueille, myös silmäluomille, huulille ja sukupuolielimiin. Ikäkään ei ole este: kortisonivoiteet sopivasta vauvasta vaariin. Lasten iho on kuitenkin sen verran ohut, että heille valitaan mieluusti mieto voide. Näin kortisonia ei pääse imeytymään verenkiertoon.

Ihan kaikkiin ihovaivoihin kortisoni ei sovi. Se voi jopa huonontaa ihon kuntoa, jos on aknea, couperosaa, ruusufinni tai haavoja.

Monet jättävät kortisonivoiteen heti, kun oireet helpottavat. Se ei kuitenkaan kannata, vaan käyttöä on jatkettava tavallisesti 2–3 viikkoa. Näin tulehdus sammuu kunnolla, eivätkä oireet palaa hetken päästä entistä pahempina. Usein jatketaan vielä niin sanotulla ylläpitohoidolla eli voitelulla pari kertaa viikossa.

Päivän sana on tauotus. Sillä tarkoitetaan, että kortisonivoiteesta pidetään yhtä monen päivän tauko kuin on ollut käyttöpäiviä. Ilman taukoja kortisonin teho heikkenee ja iho ohenee. Ihon ohenemisen seurauksena siihen tulee helposti haavaumia ja mustelmia.

Psoriaasissa kortisonia voi käyttää vapaammin kuin atooppisessa ihottumassa. Psoriaasin paksuuntunut iho kestää — ja tarvitsee — kortisonia paremmin kuin iho yleensä.

Ihotautilääkärin tehtävistä yksi haastavimmista on motivoida potilaat tai pikkupotilaiden vanhemmat käyttämään kortisonia heti oireiden alettua, riittävän paljon ja tarpeeksi pitkään.

— Rauhoittunut iho pystyy siihen, mihin se on luotu: suojaamaan elimistöä ulkomaailmalta.

 

Asiantuntija: Leo Niskanen, dosentti, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, ylilääkäri, Endokrinologia, Helsingin yliopistollinen sairaala.

Näinkin voi käydä

  • TOTTUMINEN eli takyfylaksia on tuttu ilmiö lähes kaikille, jotka joutuvat käyttämään usein tai paljon kortisonia. Lääke ei enää auta niin kuin aiemmin. Tauko hoidossa palauttaa elimistön kyvyn reagoida entisellä tavalla ja kortisoni tehoaa taas.
  • KORTISONIKIERRE. Kortisonivoiteiden käytössä on tavallista, että ihottuma ja kutina äityvät jopa alkuperäistä pahemmiksi, kun voide jätetään pois. Se rauhoittuu, kun voitelu aloitetaan uudelleen, mutta seurauksena voi olla kortisonikierre. Siitä pääsee irti käyttämällä miedompia kortisonivoiteita 2–3 viikkoa tai kärvistelemällä jonkin aikaa ilman.
  • KORTISONIALLERGIA. Kortisonille voi olla allerginen. Sitä epäillään, jos ihottuma parantuu kortisonivoiteilla odotettua hitaammin tai ihottuma parantumisen sijasta pahentuu. Astmapotilas voi saada sisäänhengitettävistä kortisonivalmisteista ihottumalehahduksia tai nielun ärsytystä. Pistoksina annetusta kortisonista voi tulla rokkoina oireileva nokkosihottuma. Tällöin kortisonille pitää etsiä vaihtoehtoja.
katetriablaatio. rytmihäiriö

Kuinka monta kertaa sydämen katetriablaatio voidaan tehdä? Onko poltoista haittaa sydämelle? Vaikuttaako arvet myöhemmin sydämen toimintaan? Minulle on tehty katetriablaatio 2 kertaa kammiotakykardian ja kammiolisälyöntisyyden johdosta, mutta kammiolisälyönnit jatkuvat edelleen.

Rytmihäiriöiden hoito kateriablaatiolla kehittyy koko ajan, mutta kaikkien rytmihäiriötyyppien hoito ei ole yhtä kiitollista. Kammiotason yläpuolelta lähtevien säännöllisten nopealyöntisyyskohtausten hoito on yleensä tehokasta ja vähäriskistä. Suurin osa potilaista vapautuu kertakäsittelyllä tykytyskohtauksistaan. Eteisvärinässä – vaikka sekin on eteistason rytmihäiriö – ablaatiohoito ei ole ihan yhtä tuloksekasta.

Kammiolisälyöntien ja kammiotakykardioiden katetrihoidon onnistuminen vaihtelee riippuen ongelman sijainnista sydämen johtoratoihin nähden. Lähellä johtorataa sijaitsevan rytmihäiriölähteen voimakas käsittely voi johtaa riippuvuuteen sydämen tahdistimesta. Tätä ei toivota varsinkaan, jos potilas on nuori ja jos hoidettava rytmihäiriö ei uhkaa henkeä.

Ablaatiohoidon tulos vaikuttaa tässä tapauksessa hyvältä, jos kammiotakykardiat ovat jääneet pois. Lisälyönnit eivät aina häviä katetritoimenpiteillä. Tästä mahdollisuudesta lääkärin pitäisi aina kertoa potilaalleen.

Ehdotonta ylärajaa ei ole katetritoimenpiteen uusimiselle. Siitä tulevaa säderasitusta ja kajoavan tutkimuksen välittömiä komplikaatioita pitää aina arvioida suhteessa saavutettavissa olevaan hyötyyn. Hyödyn arvioinnissa toimenpidelääkärin arvio on keskeinen, koska jokainen potilas oireineen on yksilöllinen ja lääkäri tietää parhaiten uuden toimenpiteen onnistumismahdollisuuden.

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

vaivaisenluu, jalkakipu

Olen kuusikymppinen normaalipainoinen nainen, joka on saanut vaivaisenluut isän perintönä. Oikeasta jalasta vaiva leikattiin 30 vuotta sitten, mutta nyt isovarvas on alkanut taas kääntyä keskelle ja muiden varpaiden tyvinivelet ovat nousseet ylös eli on syntynyt ns. vasaravarpaat.

Kävelen paljon, olen voimisteluttanut varpaita lehdessänne olleiden ohjeiden mukaan ja hankkinut jaloilleni räätälöidyt pohjalliset ja varpaiden erottajat, mutta mikään ei ole auttanut. Mikä auttaisi? Olen muuten terve eikä mitään lääkitystä ole käytössä.

Vaivaisenluu ja vasaravarpaat ovat yleisiä vaivoja. Vaivaisenluulla eli hallux valguksella tarkoitetaan muiden varpaiden suuntaan taipunutta isovarvasta. Vasaravarpailla tarkoitetaan 2.–4. varpaiden koukistumista tyvi- tai kärkinivelestä tai molemmista.

Molemmat vaivat liittyvät jalkaterän lihasten, jänteiden ja nivelten toiminnan epätasapainoon. Altistavia tekijöitä ovat liian kapeat ja korkeakorkoiset kengät, perinnölliset tekijät ja tietyt sairaudet.

Sekä vaivaisenluu että vasaravarpaat aiheuttavat jalkaterään kipua, kosmeettista haittaa, hiertymiä ja ihon paksuuntumaa. Oireita ja virheasentoja hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti: riittävän tilavat ja matalat jalkineet, ortoosit ja varvastuet. Kireiden lihasten (pohkeessa ja jalkaterässä) venyttäminen ja lihasepätasapainon korjaaminen sopivilla harjoituksilla auttaa. Leikkaushoitoa mietitään, jos oireet eivät konservatiivisella hoidolla riittävästi lievity. Pelkän kosmeettisen haitan takia leikkausta ei tehdä.

Kysyjä ei mainitse, aiheuttavatko vaivaisenluu ja vasaravarpaat muuta kuin kosmeettista haittaa. Leikkaushoitoon liittyvien tulehdus- ja muiden riskien vuoksi siihen ei kannata ryhtyä ellei varvasmuutosten aiheuttama haitta ole merkittävä. Kivun ja muiden oireiden lievittämiseksi suosittelen ensisijaisesti kääntymään jalkaterän toimintaan erikoistuneen fysioterapeutin puoleen. Arvion leikkaushoidon tarpeellisuudesta tekee jalkaterän vaivoihin perehtynyt ortopedi.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.