Minulla on ollut kolme viikkoa pientä lämpöä ja oikeaan jalkaan on koskenut kauttaaltaan. Lisäksi minulla on ollut toista viikkoa hengenahdistusta ja pienoista yskää. Keuhkokuvissa ei todettu mitään. Voiko tulossa olla keuhkoveritulppa?

Mahdollisen keuhkoveritulpan hoidon kannalta tämä vastaus on myöhässä, ja toivottavasti kysyjän asia on selvinnyt onnellisesti. Kerron kuitenkin perusasioita keuhkoveritulpasta.
 Keuhkoveritulppa ei koskaan synny keuhkoissa, vaan se kulkeutuu sinne laskimoista, yleensä alaraajojen alueelta. Ensin syntyy laskimon veritulppa eli hyytymä laskimon sisällä. Joskus hyytymästä irtoaa paloja tai se lähtee liikkeelle kokonaan. Liikkuvaa tulppaa nimitetään emboliaksi. Se kulkee nopeasti veren mukana sydäntä kohti.

Laskimot päätyvät sydämen oikeaan eteiseen, josta veri saman tien solahtaa oikeaan kammioon. Kammio supistuu välittömästi, jolloin veri ja mukana kulkeva hyytymä syöksähtävät keuhkovaltimoon. Nyt edessä on ongelmia, sillä keuhkovaltimo jakaantuu yhä pienempiin haaroihin. Ennemmin tai myöhemmin hyytymä kiilautuu verisuonen haaraan, jonka verenkierron se samalla tukkii. Keuhkoveritulppa on syntynyt. Verihyytymän matkaan alaraajojen laskimosta keuhkovaltimon haaraan kuluu aikaa joitakin sekunteja.

Keuhkoveritulppa on yksi lääkärintyön koetinkiviä, sillä sen oireet vaihtelevat tavattomasti. Voi tulla äkillinen rintakipu ja veriyskää. Tai sitten voi olla hengenahdistusta ja yskää kuten kysyjällä. Asiaa ei lainkaan auta se, että myös alaraajojen laskimoiden veritulppien oireet vaihtelevat kovasti. Aina ei jaloissa ilmene mitään, ja keuhkoveritulppa on ensimmäinen oire. Useimmiten laskimoveritulpassa ilmenee toisen jalan turvotusta ja kipua.

Koska oireet ovat vaihtelevat ja usein epämääräiset, taudin määritys edellyttää tutkimuksia. Laskimoveritulppa todetaan ultraäänitutkimuksella, ja keuhkoveritulpassa käytetään uutta ns. spiraalitietokonekuvausta.

Jos keuhkoveritulppa todetaan, potilas kuuluu kiireisesti sairaalahoitoon. Hoitona on yleensä verihyytymän liuotus lääkkeillä ja pitkään jatkuva antikoagulanttihoito eli verenohennushoito.

Jos omalle vastaanotolleni tulisi potilas kysyjän oirein, ottaisin kyllä keuhkoveritulpan huomioon häntä tutkiessani. Jos sen jälkeen epäily keuhkoveritulpasta edelleen jäisi, järjestäisin kiireesti lisätutkimuksia.

Pertti Mustajoki
professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Keuhkoveritulpan oireet?

Haartmanin sairaalassa oireet sopivat kuin nakutettu keuhkoveritulpaan.Ultraäänitutkimuksessa syvä nivuslaskimo tukossa.Alaonttolaskimo avoin.Spiraali TT.ssa ei muka poikkeavaa(egyptiläinen lääkäri)Kotiin Marevanin kanssa,joka hoitotasolla.Parin viikon kuluttua paha keuhkoembolia ja alaonttolaskimo tukossa.Onneksi selvisin syvään nivuslaskimoon annetulla liuotushoidolla.Kiitos Meilahden sairaalan radiologeille.
Lue kommentti
punaviini

Mistä punaviinipäänsärky johtuu ja voiko sitä ehkäistä? Haluaisin nauttia lasin kaksi punaviiniä aina välillä iltaisin, mutta harmikseni seuraavana aamuna kärsin aina päänsärystä. Tästä syystä johtuen olen joutunut luopumaan punaviinistä lähes kokonaan. Onko tähän vaivaan olemassa jotain apua? Tai edes helpotusta?

TILAA, jossa henkilö saa suhteettoman kovan päänsäryn ja/tai krapulan jo pienen punaviinimäärän nauttimisen jälkeen, kutsutaan punaviinipäänsärkyoireyhtymäksi.

Tiedetään, että allergikot ja migreeniä sairastavat ovat muita herkempiä tälle oireyhtymälle. Oireyhtymän perimmäinen syy ei ole tiedossa. Mahdollisiksi aiheuttajiksi on epäilty viinin sulfiitteja, histamiinia ja tanniinia, mutta tutkimuksissa ei ole voitu vahvistaa että mikään näistä olisi varma aiheuttaja.

Sen sijaan tiedetään, että viinirypäleiden kuorissa on proteiineja, jotka voivat provosoida allergisia oireita. Myös mehiläisen ja ampiaisen myrkkyä voi päätyä viineihin, ja näille herkät voivat saada sitä kautta oireita.

Psyykkisten tekijöiden osuutta oireyhtymään on myös pidetty mahdollisena. Kerran koettu voimakas viinikrapula voi jatkossa laukaista punaviinipäänsäryn jo pienestä määrästä samaa punaviiniä.

Mikäli oireet johtuvat allergiasta, ennen viinin nauttimista voi otetusta antihistamiinitabletista olla hyötyä. Muussa tapauksessa voi kokeilla toista rypälelajiketta tai eri maassa valmistettua viiniä.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Innostuessaan Juha Vähäkangas lukee kirjan päivässä.

Diabeteksen liitännäissairaus vei jalan pastori Juha Vähäkankaalta. Mustimmassa vaiheessa edes lukeminen ei maistunut. Onneksi lukuilo on palannut. Ja sitä hän haluaa levittää muillekin.

Kun Juha Vähäkankaan, 48, jalka yllättäen ambutoitiin 2015, hän joutui olemana sairaalassa 2,5 kuukautta. Ensi alkuun Juha ei jaksanut lukea riviäkään.

– Olin peloissani. Mietin, onko lukuintoni hävinnyt. Sitten eräs ystävä toi minulle, kuten hän sanoi, kevyen "hömppäromaanin". Ilokseni sain sen luettua ja siitä se taas lähti.

Kun ystävät, tuttavat ja työkaverit kuulivat, että pastori on päässyt lukuvauhtiin, kantoivat he hänelle kassikaupalla lempilukemista: runokirjoja, sarjakuvakirjoja, pokkareita ja dekkareita.

Innostuessaan Juha Vähäkangas lukee kirjan päivässä ja kirjoittaa säännöllisesti sanomalehteen kirja-arvioita ja kolumneja. Sanomalehden verkkosivuille hän kirjoittaa blogia Sielun silmin.

Kuten hän blogissaan kirjoittaa, jokainen onnistuminen leikkauksen jälkeen on kasvattanut itseluottamusta. Niitä ovat olleet esimerkiksi ensimmäinen kävely ruokakauppaan ja postiin, ensimmäinen linja-automatka ja ensimmäinen työtehtävä. Elämä on asettumassa paikoilleen.

– Lukekaa hyviä kirjoja, nauttikaa luonnon antimista ja eläkää ihmisiksi, pastori kehottaa lopuksi.

Juhan kirjasyksyyn top 10

  1. Katja Kallio: Yön kantaja, Otava 2017.
  2. Anneli Kanto: Lahtarit, Gummerus 2017.
  3. Elly Griffiths: Risteyskohdat, Tammi 2017.
  4. Ljudmila Ulitskaja: Daniel Stein, Siltala 2016.
  5. Eino Leinon Helkavirret (sarjakuva-albumi), Arktinen Banaani 2015.
  6. Leo Ylitalo: Sururisti, Nordbooks 2016.
  7. Minna Rytisalo: Lempi, Gummerus 2016.
  8. Leena Lehtolainen: Viattomuuden loppu, Tammi 2017.
  9. Pekka Hyysalo: Fight back, Tammi 2016.
  10. Jenni Haukio (toim): Katso pohjoista taivasta, Otava 2017.

Lue Juha Vähäkankaan tarina Hyvä terveys 12/17. Tilaaja voi lukea lehden ilmaiseksi digilehdet.fi-palvelusta.