Jos kissa raapaisee tai koira puree, voi saada taudin. Vatsatauti taas saattaa tarttua kesätapahtumassa syödystä makkarasta tai salaatista. Suomessa riski on kuitenkin pieni, sillä eläimiä hoidetaan ja ruokaa valvotaan tarkasti.

Helsingin tukkutorin pakastehuoneisiin saapuu lihaa ulkomailta. Valvontaeläinlääkäri Jaakko Peltomaa on tänä vuonna löytänyt kaksi kertaa salmonellaa.

– Toinen oli kebab-lihaa Puolasta ja toinen erä helmikanaa Ranskasta.

Helsingin tukkutori sijaitsee 1930-luvulla rakennetulla teurastamoalueella Hermannin kaupunginosassa. Alueella ei enää teurasteta eläimiä, vaan sieltä myydään ruokaa kauppoihin ja ravintoloihin. Lihaa, kalaa, vihanneksia, kukkia, Lähi-idän herkkuja.

Peltomaa salkkuineen vierailee alueella säännöllisesti. Nyt hän vertailee Etelä-Amerikasta lihaa tuovan yhtiön salmonellatodistuksia viraston saamiin ilmoituksiin. Kaikki täsmää. Myyntipäällikkö Christian Packalén kertoo, että eilen saapui Tanskasta erä broilerifileetä, jonka terveysmerkinnät eivät vastanneet salmonellatodistusten terveysmerkintöjä.

– Emme ottaneet lihaa vastaan.

Vaikka ulkona paistaa aurinko, eläinlääkäri kietoutuu toppatakkiin. Hän aikoo pistäytyä lihafirman pakastimessa. Pakkasessa on pahvilaatikoittain lihaa. Viileää tosiaan on, mittarin mukaan - 20 astetta. Peltomaa kääntelee käsissään jäisiä lihakimpaleita brasilialaista häränlihaa ja ranskalaisia ankanfileitä.

– Naarasankan filee on vähän pienempää ja kalliimpaa. Jotkut ravintolat tilaavat vain sitä, Packalén kertoo.

Silloin kun Peltomaa haluaa ottaa lihasta näytteitä, hän ottaa riittävän monesta laatikosta lihapakkauksen mukaansa ja vie lihat laboratorioon tutkittavaksi. Lihasta tutkitaan aina salmonellabakteeri, lisäksi eläinlajista riippuen tutkitaan yersinia-, kampylobakteerit ja listeria. Jos syö lihaa, joka on huonosti säilytettyä tai vanhaa, voi siitä saada vatsataudin.

Väärin säilötyssä vakuumipakatussa kalassa tai huonosti steriloiduissa säilykkeissä voi piillä myös hengenvaarallisia clostridium botulinum -ruokamyrkytysbakteereita, mutta tarkastajan työssä tähän bakteeriin törmää harvoin.

Syömällä tai koskettamalla

Myös tullissa tehdään pistotarkastuksia ulkomailta tulevalle ruoalle.

– Salmonellaa löytyy välillä lihasta ja siipikarjasta, joskus esimerkiksi simpukoista, Helsingin kaupungineläinlääkäri Niina Kotisalo kertoo.

Kaikki salmonellatapaukset tilastoidaan, ja saastuneet erät saadaan pois markkinoilta yleensä jo ennen kuin ne päätyvät kuluttajien ostoskoreihin. Elintarvikevalvonta on Suomessa erittäin tehokasta.
Syöminen on vain yksi tapa, jolla eläimistä ihmiseen voi tarttua jokin tauti. Hengittämällä, koskettamalla, pisaroina tai hyönteisen välityksellä voi jonkin eläintaudin saada yhtä lailla, kertoo kliinisen mikrobiologian ylilääkäri Risto Vuento.

Selkärankaisesta eläimestä ihmiseen tarttuvia tauteja kutsutaan zoonooseiksi.

– Eläimissä elää esimerkiksi useita viruksia, joista ei tiedetä mitään, Vuento kertoo.
– Osa viruksista muuntuu helposti.

Suuri osa mikrobeista ei siirry eläinlajista toiseen tai, jos ne siirtyvät, ne eivät aiheuta tautia. Muun muassa hyttysten välityksellä leviävä jänisrutto tappaa vain jäniksen. Ihmiseen tarttuessaan se voi olla täysin oireeton, aiheuttaa sitkeän kuumetaudin tai haavatulehduksen.

Uusia riskejä voi ilmaantua yllättäen. Esimerkiksi lintuinfluenssavirus ei vielä kunnolla pysty leviämään ihmisestä toiseen. Se on puhtaasti eläintauti mutta muuntunee vielä ihmisenkin virukseksi. Niin kävi aikaisempien pandemioiden influenssaviruksille, kuten aikoinaan vuosina 1918-19 riehuneelle espanjantaudille ja niin sanotulle hongkongilaiselle influenssapandemialle 1968. Myös HI-virus oli alkujaan eläinten kantama virus.

Vuento ja monet muut asiantuntijat ovat vakuuttuneita, että influenssapandemia tulee enemmin tai myöhemmin. Sen aiheuttaja voi olla nyt Kaukoidässä pyörivä lintuinfluenssavirus (H5N1) tai joku muu.

Luonto ja ihminen törmäävät

Eläintautien tarttumiseen ihmisiin vaikuttavat muun muassa ilmastonmuutos ja matkustelu.

– Ihmiset haluavat alueille, joissa he hakevat uusia kokemuksia, mutta samalla tavallaan kerjäävät verta nenästään, Risto Vuento sanoo ja naurahtaa.

Jos sairastuu tropiikin loman jälkeen, on syytä mainita matkasta hoitavalle lääkärille. Kun ilmasto lämpenee, myös hyttysten ja muiden ötököiden elintila laajenee. Suomessa esimerkiksi punkkeja ja niiden mukana leviävää borreliaa on jo vuosia tavattu esimerkiksi Itä-Suomessa. Aiemmin punkkien levittämät taudit olivat lähinnä saaristolaisten ja länsirannikon vitsaus.

Risto Vuento muistuttaa, että luonnon ja ihmisen yhteentörmäyksiin voi liittyä eläintaudin riski. Ihmisetkin laajentavat elintilaansa jatkuvasti ennen asumattomille alueille. Entisiin pusikkoihin tai metsään kätkeytyvissä eläinlajeissa voi piillä yllätyksiä.

Purema- ja raapimavammoista voi saada Suomessakin ärhäkän Pasteurella-bakteerin aiheuttaman tulehduksen. Siihen eivät tavallisissa ihotulehduksissa käytetyt antibiootit tehoa. Minkä tahansa jyrsijän, kuten kanin tai rotan purema kannattaa aina puhdistaa hyvin. Vähäinenkin tulehdus hoidetaan antibiooteilla. Jokaisen eläimen, myös koiran, pureman jälkeen on syytä tarkistaa jäykkäkouristusrokotuksen voimassaolo.

Vuento muistaa tapauksia, joissa villirotta on käynyt puremassa nukkuvaa lasta vaunuissa. Sellaisessa tilanteessa voi ihmiseen tarttua rotanpuremakuume, joka aiheuttaa ihottumaa ja kuumeilua.

Kotoinen myyräkuume

Suomessa jyrsijätaudeista ehkä tunnetuin on myyräkuume. Se tarttuu ihmiseen hengitysteiden välityksellä usein vaikkapa kesämökin varastoa talven jäljiltä siivotessa. Myyrä levittää virusta virtsatessaan. Suomessa virus on nimetty ensimmäisen löytöpaikkansa mukaan Puumala-virukseksi.

– Maailmalla on pikkujyrsijöistä löydetty paljon samantyyppisiä viruksia, mutta esimerkiksi Koreassa, Balkanilla ja Yhdysvalloissa ne aiheuttavat paljon hankalampia tauteja, kuten verenvuotokuumetta ja vakavia keuhko-oireita, Risto Vuento kertoo.

Suomalainen myyräkuume aiheuttaa yleensä korkean kuumeen ja yleistulehduksen, joskus se heikentää myös munuaisten toimintaa.

Salakuljetettu lemmikki

Suomalaiset lemmikit on pääasiassa hyvin hoidettu, rokotettu ja madotettu. Kotieläimiä tuodaan nykyään paljon myös maan rajojen ulkopuolelta.

– Suurimmat esiin tulleet ongelmat olivat aikoinaan esimerkiksi Virosta salakuljetetut koirat. Rajan takana on edelleen vesikauhua, Vuento varoittaa.

Lemmikeiksi tuodaan ulkomailta välillä myös eksoottisia eläimiä. Liskoja, hämähäkkejä, käärmeitä ja kilpikonnia. Liskojen, käärmeiden ja kilpikonnien ulosteista voi levitä salmonellaa. Ulosteiden kerääminen ja elikoiden siistit tilat estävät pöpöjen leviämisen, mutta Vuento muistuttaa että konttailevat lapset ja matelijat samassa huushollissa ovat huono yhdistelmä.

Muualla maailmassa myös papukaijat sairastavat papukaijakuumetta, josta ihminen voi saada keuhkokuumeen.

Metsästävän kissan tauti

Kissojen kantama toksoplasma-loinen herättää aika ajoin keskustelua, kun kissoja liikkuu vapaana. Jos terve ihminen saa tartunnan, se ei ole haitallinen. Raskaana oleville ja niille, joiden vastustuskyky on heikentynyt, se on vaaraksi. Alkueläin pystyy läpäisemän istukan ja voi aiheuttaa sikiölle vauriota tai keskenmenon. Huonosti kypsennetty liha on tosin kissaa selvästi suurempi tartuntariski.

Risto Vuennon mukaan riski on kaupunkikissojen omistajille pieni, sillä kissa saa toksoplasman syömällä hiiriä tai pikkulintuja. Sitä ei tavallinen kotikissa juuri tee. Toksoplasmaa kantavat kissat ovat lähinnä rottia jahtaavia maalaiskissoja.

– Sairastunut kissa erittää tartuttavia kystia ulosteeseen vain muutamia viikkoja ja taudin tarttumisen ihmiseen voi helposti välttää hävittämällä kissan ulosteet tuoreeltaan, Risto Vuento sanoo.

Yhdysvalloissa yleisimpiä zoonooseja on kissanraapimatauti, joka ihmiseen tarttuessaan aiheuttaa kuumetta ja suurentaa imusolmukkeita. Se tarttuu kissan raapaisusta, yleensä vain lapsille. Suomessa tautia ei käytännössä ole.

Epidemia likaisesta vedestä

Risto Vuento työskentelee Tampereella, ja hänellä on tuoreessa muistissa Nokialla juomaveden välityksellä sairastuneet. Nokialla saastumisen mekanismi oli poikkeuksellinen. Kun vesilaitoksen suodatussysteemi ei toimi, juomaveteen saattaa päästä mikrobeja maaperästä. Useat vatsatautiepidemioita aiheuttavat bakteerit ja virukset ovat peräisin eläinten tai ihmisten suolistosta.

– Vedenjakelusysteemin kautta tauti leviää tehokkaasti jopa tuhansiin ihmisiin, Vuento sanoo.

Tietoisuus juomaveden välityksellä leviävistä epidemioista on viime vuosina lisääntynyt. Suomessa taudin aiheuttajina ovat tavallisesti kampylobakteeri tai noro- ja rotavirukset.

Veden kautta epidemia voi syntyä myös marjapensaiden tai vihannesten likaisen kasteluveden välityksellä.

Turvallista lähiruokaa

Ruokaketjun välityksellä saatu tartunta on Suomessa yksi tapa saada jokin eläinperäinen tauti. Vaikkapa sioilla yleinen yersiniabakteeri voi levitä teurastuksen yhteydessä tai sikojen ulosteiden kautta.

– Maasta ne voivat päätyä ruokapöytään esimerkiksi huonosti pestyjen ja kuorittujen porkkanoiden tai salaatin välityksellä, Vuento sanoo.

Yersinia, samoin kuin listeria, lisääntyvät hyvin jääkaappilämpötilassakin, joten ne ovat yleinen syy ruokamyrkytyksissä.

– Listeria sietää hyvin kolkkoa kohtelua ja sitä voi jäädä vaikka tehtaalla lihan leikkuuteriin, jolloin se leviää helposti, Vuento sanoo.

Aika ajoin listeriaa on löydetty myös tuoremaitotuotteista, kuten kypsentämättömistä juustoista.
Risto Vuennon mukaan ruokamyrkytysriskit kasvavat, jos ruokien myyntiaikoja pidennetään entisestään. Esimerkiksi savustamalla jo myyntiajan ylittänyttä kalaa.

Suomessa myytävä ja syötävä ruoka on yleensä turvallista. Ulkomailla ruokamyrkytysriski on suurempi. Valtaosa talvikauden salmonella- ja kampylobakteeritartunnoista on ulkomaantuliaisia. Lisäongelman ulkomailla saatuihin tauteihin tuo esimerkiksi se, että Kaukoidästä tarttuvat kampylobakteerikannat ovat vastustuskykyisiä suolistoinfektioiden hoidossa käytettäville mikrobilääkkeille.

– Varsinkin kaukomailla on viisasta miettiä mitä syö ja juo. Pullovettä kannattaa suosia ja riskittömiä kuorellisia hedelmiä, Vuento neuvoo.

Lue lisää:
Eläinten kantamista taudeista
Punkkitaudeista