Urologian poliklinikka on Tuomo Vilppolalle, 63, tuttu paikka. Vain sieltä hän saa avun tuskaan, jonka milloin tahansa yllättävät munuais- ja virtsakivet aiheuttavat.

Opettajien koulutuspäiville Heinolaan oli kerääntynyt osallistujia luentosalin täydeltä. Elettiin 1990-luvun alkua. Puhevuorossa oli rehtori Tuomo Vilppola Oulusta.

Kesken puheen Tuomo tunsi alavatsassaan kipua. Hän arveli, että alushousujen kuminauha painaa nivustaivetta ja kiskoi vaivihkaa housuja paremmin. Kipu kuitenkin yltyi ja yleisön joukossa ollut kollega huomasi työtoverinsa valahtavan valkoiseksi. Kylmä hiki virtasi pitkin Tuomon ohimoita ja oli pakko ehdottaa taukoa. Sen jälkeen hän ryntäsi ovesta ulos vatsaansa pidellen.

— Koskaan elämässäni en ollut kokenut niin valtavaa kipua. Menin sokkiin, Tuomo muistelee.

Ambulanssi kiidätti miehen Heinolan terveyskeskukseen. Tuomo tärisi horkassa. Kipu oli mennyt lihaksiin eikä kipupiikkiä saatu pistettyä. Vasta Lahden keskussairaalan teho-osastolla tilanne saatiin hallintaan.

Diagnoosi oli munuaiskivikohtaus. Kivet olivat tukkineet munuaisaltaan eikä virtsa päässyt ulos.

Lahdesta Tuomo siirrettiin Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan, jossa hän pääsi urologi Pekka Hellströmin hoitoon. Tuomo ei arvannut, että hoitosuhteesta tulisi kymmenien vuosien mittainen.

Munuais- ja virtsanjohdinkivet syntyvät valtaosaltaan munuaisissa, ja ne voivat aiheuttaa suurinta kipua, mitä ihminen voi kokea. Viiltävä kipu tuntuu kivien paikasta riippuen lanteessa, kyljessä tai nivusissa ja reisissä.

Kun Tuomo selvisi kohtauksestaan, hän ajatteli, että kokemus jäisi ainutkertaiseksi. Toisin kävi. Kohtauksia alkoi ilmaantua puolen vuoden välein.
Kahdenkymmenen vuoden aikana Tuomo on käynyt läpi kaikki mahdolliset hoitomuodot, joita tautiin on tarjolla.

— Kohtaukset tulevat odottamattomissa tilanteissa. Niitä on tullut töissä, kotona ja automatkoillakin. Niitä ei voi ennakoida, Tuomo sanoo.

Alkuvuosina hoidot jännittivät Tuomoa. Mutta kun luottamus hoitoprosessiin vahvistui, jännitys lieveni.

— En voi muuta kuin kiittää saamastani erinomaisesta hoidosta. Sairauteni on todella opettanut minut ja perheeni luottamaan joskus niin parjattuun terveydenhoitojärjestelmään, lääkäreiden ja hoitohenkilöstön ammattitaitoon, Tuomo kertoo silmät kostuen.

Vilppolan perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme aikuista lasta ja kolme lastenlasta. Perheen ilona vilistää myös tyttären perheen berninpaimenkoira Nekku ja springespanielin pentu Alma.
Pirjo-vaimo on aiemmalta ammatiltaan sairaanhoitaja ja hänen tietämyksensä sairaan tukemisesta, samoin kuin koko perheen antama tuki, on ollut Tuomolle korvaamattoman tärkeää.
— Rakkaus läheisiin ihmisiin on yksi elämän keskeisiä arvoja. Yhdessä tekemällä asiat selviävät. Mottomme on, että asiat pakkautuvat hoitumaan aina parhain päin.  

Potilasystävällisimpänä hoitomenetelmänä Tuomo pitää kehon ulkoista murskausta, jossa ihon läpi suunnatut energia-aallot murskaavat kivet pienemmiksi. Kivensirut poistuvat virtsan mukana.

Tuomon kohdalla ongelmia tuottavat kuitenkin poikkeuksellisen pienet kylkiluiden välilihakset.

— Murskauskoneen lähettämät paineaallot sattuvat kovasti. Potilaan on kuitenkin pysyttävä paikoillaan, jotta hoito onnistuu. Useimmiten saan selkäydinpuudutuksen. Pari kertaa minut on nukutettu, hän kertoo.

Yleensä murskaushoito on lähes kivuton toimenpide, jossa lääkettä säädellään kipupumpulla yksilöllisen tarpeen mukaan. Kipulääkettä annetaan myös jälkihoitona, koska teräväsärmäiset kivet voivat raapia virtsatiehyitä ulos tullessaan.

Joskus kivet voidaan poistaa tähystyksessä.

— Hoitomenetelmä on aika epämiellyttävä. Lääkärit kutsuvatkin sitä ronkkimishoidoksi.

Avoleikkaus on myös mahdollinen, mutta se vaatii pitkän toipumisajan.
Olipa hoitomuoto mikä hyvänsä, sen jälkeen on juotava runsaasti, jotta kivensirut tulevat pois. Virtsa on alkuun verensekaista. Ensikertalaisilla kivet analysoidaan.

Virtsakivien ilmaantuvuus on kaksinkertaistunut Euroopassa viimeisten vuosikymmenien aikana. Syynä pidetään lihavuutta ja metabolista oireyhtymää.

Merkittävin tekijä on kuitenkin runsas eläinproteiinin käyttö, varsinkin lihan syönti. Eläinvalkuainen lisää elimistön happamuutta, mikä kiihdyttää kalkkiaineenvaihduntaa. Kun kalkkia irtoaa luustosta virtsaan, riski suolojen kiteytymiselle kasvaa.

Naisilla virtsakivet ovat harvinaisempia kuin miehillä, mutta heilläkin lisääntymään päin. Miehillä kivitaudin riskiä lisäävät ilmeisesti myös hormonaaliset tekijät.

Tuomo on urheilumiehiä ja harrastaa pyöräilyä, reipasta kävelyä ja kuntosalia. Ylipainosta hän ei ole kärsinyt koskaan. Hänellä munuais- ja virtsakiviä aiheuttaa harvinainen ominaisuus.

— Luustoni erittää kalsiumia neljän ihmisen edestä. Tämän vuoksi pyrin välttämään ruokavaliossani runsaasti kalsiumia sisältäviä ruoka-aineita. Lisäksi syön loppuelämäni erilaisia estolääkkeitä, Tuomo kertoo.

Hänen veriarvojaan seurataan säännöllisesti. Vuosittain tehtävän röntgenkuvauksen ansiosta kivet havaitaan ennen kuin ne ehtivät kasvaa kovin suuriksi.

Useimmiten munuais- ja virtsakivitauti helpottaa iän myötä. Tuomolle näin ei ole käynyt. Viimeisin kivikohtaus oli vajaa vuosi sitten.  

— Olen joutunut elämässäni painiskelemaan sairauteni kanssa. Mielestäni ihmisen hyvinvoinnin kannalta on kuitenkin oleellista löytää realistinen, mutta positiivinen ratkaisu. Menneeseen ei hirveästi kannata takertua. Elämää on katsottava eteenpäin.

Lue lisää
Tunnista yllättävä vatsakipu
Vähennä lihansyöntiä
Luonnonkasveja lautselle lääkkeeksi

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.