Urologian poliklinikka on Tuomo Vilppolalle, 63, tuttu paikka. Vain sieltä hän saa avun tuskaan, jonka milloin tahansa yllättävät munuais- ja virtsakivet aiheuttavat.

Opettajien koulutuspäiville Heinolaan oli kerääntynyt osallistujia luentosalin täydeltä. Elettiin 1990-luvun alkua. Puhevuorossa oli rehtori Tuomo Vilppola Oulusta.

Kesken puheen Tuomo tunsi alavatsassaan kipua. Hän arveli, että alushousujen kuminauha painaa nivustaivetta ja kiskoi vaivihkaa housuja paremmin. Kipu kuitenkin yltyi ja yleisön joukossa ollut kollega huomasi työtoverinsa valahtavan valkoiseksi. Kylmä hiki virtasi pitkin Tuomon ohimoita ja oli pakko ehdottaa taukoa. Sen jälkeen hän ryntäsi ovesta ulos vatsaansa pidellen.

— Koskaan elämässäni en ollut kokenut niin valtavaa kipua. Menin sokkiin, Tuomo muistelee.

Ambulanssi kiidätti miehen Heinolan terveyskeskukseen. Tuomo tärisi horkassa. Kipu oli mennyt lihaksiin eikä kipupiikkiä saatu pistettyä. Vasta Lahden keskussairaalan teho-osastolla tilanne saatiin hallintaan.

Diagnoosi oli munuaiskivikohtaus. Kivet olivat tukkineet munuaisaltaan eikä virtsa päässyt ulos.

Lahdesta Tuomo siirrettiin Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan, jossa hän pääsi urologi Pekka Hellströmin hoitoon. Tuomo ei arvannut, että hoitosuhteesta tulisi kymmenien vuosien mittainen.

Munuais- ja virtsanjohdinkivet syntyvät valtaosaltaan munuaisissa, ja ne voivat aiheuttaa suurinta kipua, mitä ihminen voi kokea. Viiltävä kipu tuntuu kivien paikasta riippuen lanteessa, kyljessä tai nivusissa ja reisissä.

Kun Tuomo selvisi kohtauksestaan, hän ajatteli, että kokemus jäisi ainutkertaiseksi. Toisin kävi. Kohtauksia alkoi ilmaantua puolen vuoden välein.
Kahdenkymmenen vuoden aikana Tuomo on käynyt läpi kaikki mahdolliset hoitomuodot, joita tautiin on tarjolla.

— Kohtaukset tulevat odottamattomissa tilanteissa. Niitä on tullut töissä, kotona ja automatkoillakin. Niitä ei voi ennakoida, Tuomo sanoo.

Alkuvuosina hoidot jännittivät Tuomoa. Mutta kun luottamus hoitoprosessiin vahvistui, jännitys lieveni.

— En voi muuta kuin kiittää saamastani erinomaisesta hoidosta. Sairauteni on todella opettanut minut ja perheeni luottamaan joskus niin parjattuun terveydenhoitojärjestelmään, lääkäreiden ja hoitohenkilöstön ammattitaitoon, Tuomo kertoo silmät kostuen.

Vilppolan perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme aikuista lasta ja kolme lastenlasta. Perheen ilona vilistää myös tyttären perheen berninpaimenkoira Nekku ja springespanielin pentu Alma.
Pirjo-vaimo on aiemmalta ammatiltaan sairaanhoitaja ja hänen tietämyksensä sairaan tukemisesta, samoin kuin koko perheen antama tuki, on ollut Tuomolle korvaamattoman tärkeää.
— Rakkaus läheisiin ihmisiin on yksi elämän keskeisiä arvoja. Yhdessä tekemällä asiat selviävät. Mottomme on, että asiat pakkautuvat hoitumaan aina parhain päin.  

Potilasystävällisimpänä hoitomenetelmänä Tuomo pitää kehon ulkoista murskausta, jossa ihon läpi suunnatut energia-aallot murskaavat kivet pienemmiksi. Kivensirut poistuvat virtsan mukana.

Tuomon kohdalla ongelmia tuottavat kuitenkin poikkeuksellisen pienet kylkiluiden välilihakset.

— Murskauskoneen lähettämät paineaallot sattuvat kovasti. Potilaan on kuitenkin pysyttävä paikoillaan, jotta hoito onnistuu. Useimmiten saan selkäydinpuudutuksen. Pari kertaa minut on nukutettu, hän kertoo.

Yleensä murskaushoito on lähes kivuton toimenpide, jossa lääkettä säädellään kipupumpulla yksilöllisen tarpeen mukaan. Kipulääkettä annetaan myös jälkihoitona, koska teräväsärmäiset kivet voivat raapia virtsatiehyitä ulos tullessaan.

Joskus kivet voidaan poistaa tähystyksessä.

— Hoitomenetelmä on aika epämiellyttävä. Lääkärit kutsuvatkin sitä ronkkimishoidoksi.

Avoleikkaus on myös mahdollinen, mutta se vaatii pitkän toipumisajan.
Olipa hoitomuoto mikä hyvänsä, sen jälkeen on juotava runsaasti, jotta kivensirut tulevat pois. Virtsa on alkuun verensekaista. Ensikertalaisilla kivet analysoidaan.

Virtsakivien ilmaantuvuus on kaksinkertaistunut Euroopassa viimeisten vuosikymmenien aikana. Syynä pidetään lihavuutta ja metabolista oireyhtymää.

Merkittävin tekijä on kuitenkin runsas eläinproteiinin käyttö, varsinkin lihan syönti. Eläinvalkuainen lisää elimistön happamuutta, mikä kiihdyttää kalkkiaineenvaihduntaa. Kun kalkkia irtoaa luustosta virtsaan, riski suolojen kiteytymiselle kasvaa.

Naisilla virtsakivet ovat harvinaisempia kuin miehillä, mutta heilläkin lisääntymään päin. Miehillä kivitaudin riskiä lisäävät ilmeisesti myös hormonaaliset tekijät.

Tuomo on urheilumiehiä ja harrastaa pyöräilyä, reipasta kävelyä ja kuntosalia. Ylipainosta hän ei ole kärsinyt koskaan. Hänellä munuais- ja virtsakiviä aiheuttaa harvinainen ominaisuus.

— Luustoni erittää kalsiumia neljän ihmisen edestä. Tämän vuoksi pyrin välttämään ruokavaliossani runsaasti kalsiumia sisältäviä ruoka-aineita. Lisäksi syön loppuelämäni erilaisia estolääkkeitä, Tuomo kertoo.

Hänen veriarvojaan seurataan säännöllisesti. Vuosittain tehtävän röntgenkuvauksen ansiosta kivet havaitaan ennen kuin ne ehtivät kasvaa kovin suuriksi.

Useimmiten munuais- ja virtsakivitauti helpottaa iän myötä. Tuomolle näin ei ole käynyt. Viimeisin kivikohtaus oli vajaa vuosi sitten.  

— Olen joutunut elämässäni painiskelemaan sairauteni kanssa. Mielestäni ihmisen hyvinvoinnin kannalta on kuitenkin oleellista löytää realistinen, mutta positiivinen ratkaisu. Menneeseen ei hirveästi kannata takertua. Elämää on katsottava eteenpäin.

Lue lisää
Tunnista yllättävä vatsakipu
Vähennä lihansyöntiä
Luonnonkasveja lautselle lääkkeeksi

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.