Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Ihosyöpään tarvitaan yliannos UV-säteitä, mutta se kertyy myös vähitellen. Paljonko talletit säteitä ihollesi viime kesänä?

Auringossa palamisesta on varoiteltu jo pitkään. Totuus on, että pelkästään runsas UV-säteily voi altistaa ihosyövälle.

– Tyypillinen melanoomapotilas on noin 60-vuotias vaalea nainen, joka on viihtynyt hyvin auringossa. Taustalla ei aina ole palaminen, vaan pelkästään liika UV-säteilyn saanti elämän aikana voi aiheuttaa syövän, onkologi Pia Vihinen sanoo.

Vaikka suurin osa sairastuneista on yli 60-vuotiaita, kasvaa 40-vuotiaiden ryhmä. Potilaissa on jopa 20-vuotiaita. Nuorimpien sairastuneiden syöpiin ei lääkärin mukaan vaikuta niinkään aurinkoaltistus vaan perintötekijät ja sattuma.

1980-luvulta alkanut rusketustrendi näkyy syöpätilastoissa. Ihmiset matkustelevat yhä enemmän ja nauttivat auringosta ympäri vuoden. Ihon toistuvat palamiset tai liika UV-säteilyn määrä vuodesta toiseen altistavat syövälle.

Myös hyvin ruskettuvat voivat sairastua ihosyöpään, sillä he ovat todennäköisesti saaneet paljon UV-säteilyä elämänsä aikana.

Tummempi ihotyyppi ei suojaa melanoomalta.

– Vaaleaihoinen, pisamainen ja helposti palava on kuitenkin melanooman suurin riskitapaus. Esimerkiksi Australiaan muuttaneet eurooppalaiset ovat alun perin muuttaneet ”väärään ilmastoon” ja heillä melanooma on yleinen tauti, Pia Vihinen kertoo.

Missä melanooma lymyää?

Ihosyöpää on sekä naisilla että miehillä, mutta sen ilmenemispaikat vaihtelevat.

– Hameissa ja sortseissa kulkevilla naisilla sääret ovat tyypillisin melanooman esiintymispaikka. Sääressä oleva luomi saattaa alkaa kasvaa tai muuttua kirjavaksi.

– Auringossa paidan riisuvilla miehillä taas kasvain on yleisimmin selässä. Sitä on vaikea huomata itse, joten yleensä toinen henkilö havaitsee esimerkiksi muuttuneen luomen, Pia Vihinen sanoo.

Tämä on loogista, sillä auringolle alttiit paikat ovat eniten vaarassa.

Posket, nenä ja ohimot onkin syytä suojata palamiselta. Melanoomaa saattaa kuitenkin tulla tulla myös varvasväliin, kämmeneen ja vaikkapa limakalvolle.

Seuraa muutoksia iholla

Lääkäri kannustaa seuraamaan suurenevia ja epätasaisia luomia. Sillä vaikka melanooma voi kehittyä vanhaan luomeen tai luomettomalle iholle, aina syntyy uusi muutos.

– Syöpä lähtee yleensä kehittymään pigmenttiä tuottavista soluista. Ne muuttuvat ja alkavat kasvaa hallitsemattomasti. Auringon ultraviolettisäteily on suurin syy solujen muuttumiselle pahanlaatuiseksi, onkologi Vihinen kertoo.

Jos iholla on näppy tai haavauma, joka ei parane, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen.

Kantapäässä oleva sinnikäs ihorikko tai syyläksi luultu vuotava kyhmy voivat nekin osoittautua syöväksi.

– Melanooma ei kehity muutamassa viikossa, siihen tarvitaan kuukausia tai vuosia. Jos vanhan tutun kyhmyn pinta rikkoutuu eikä parane millään, voi kyseessä olla myös syöpä. Luomia kannattaa alkaa tarkkailla, jos niitä tulee lisää tai vanhat luomet muuttuvat, Pia Vihinen varoittaa.

Niiden, joilla on paljon luomia (yli 120), kannattaa pitää luomiaan silmällä. Lääkäriin on syytä mennä, jos havaitsee oudonnäköisen, epätasaisen tai verestävän luomen, tai vanha luomi alkaa selvästi kasvaa. Yleislääkäri voi tarkastaa luomen ja ottaa näytteen.

Paksuus kertoo vakavuuden

Ihosyöpä todetaan koepalan avulla. Kasvain voi olla pinnallisesti leviävä tai esimerkiksi marjamaisesti kasvava.

Mitä paksumpi kasvain on, sitä huonompi on hoitoennuste. Jos syöpä löydetään ajoissa, on todennäköistä, ettei se ole levinnyt muualle ja ennuste on hyvä.

– Millimetri on patologin mittauksessa tärkeä raja. Yli millin paksuiset kasvaimet leviävät herkästi. Jos sellainen löytyy, tarkistetaan myös imusolmukkeet, Pia Vihinen sanoo.

Suurin osa ihosyöpää sairastavista paranee pelkällä leikkauksella. Ohuen kasvaimen leikkauksen tekee tavallisesti yleislääkäri. Melanoomaksi todetut kasvaimet vaativat laajemman leikkauksen, jonka tekee plastiikkakirurgi.

Jos kasvain on levinnyt imusolmukkeisiin, uusiutumisriski kasvaa.

Pitkälle edennyttä melanoomaa löytyy kuitenkin vain joka kymmenneltä potilaalta ja tauti uusiutuu noin joka viidennellä potilaalla. Jos syöpä on levinnyt esimerkiksi keuhkoihin tai maksaan, se vaatii leikkauksen lisäksi muitakin hoitoja.

Viime vuosina on saatu useita uusia lääkkeitä ja kehitteillä on vielä tehokkaampia hoitomuotoja.

– Sisäelimiin levinneen melanooman ennuste on selvästi parantumaan päin. Ennen elinaikaennuste oli laajalti levinneissä tapauksissa 6–9 kuukautta, kun se nyt on uusien lääkkeiden myötä yli 2 vuotta tai enemmänkin, Pia Vihinen toteaa.

Suurimmalla osalla melanoomapotilaista on hyvä ennuste. Jos syöpä ei ole levinnyt, lähes kaikki paranevat.

Imusolmukkeisiin levinneestäkin ihosyövästä noin puolet paranee.

Kaikki eivät ole vaarallisia

Ihosyövän tyyppejä on useita erilaisia. Melanooman lisäksi on vaarattomampia tyvisolusyöpiä ja okasolusyöpiä.

Tyvisolusyöpä on yleinen muttei pahanlaatuinen. Se ei juuri lähetä etäpesäkkeitä ja on hyvin hoidettavissa esimerkiksi jäädyttämällä.

Syöpäkasvain pitää kuitenkin poistaa, ettei se lähde kasvamaan hallitsemattomasti vaikka luuston läpi.

Tyvisolusyöpä uusiutuu helposti, muttei ole hengenvaarallinen.

Okasolusyövän esiastetta kutsutaan aurinkokeratoosiksi. Keratoosi voi näyttää karhealta ihottumalta. Se on joskus hankala havaita ja saattaa sitten kehittyä salakavalasti okasolusyöväksi. Keratoosikin voidaan hoitaa jäädyttämällä. Koska okasolusyöpä leviää nopeasti syvälle ja voi lähettää etäpesäkkeitä, kasvain on syytä poistaa.

Asiantuntija: Pia Vihinen, onkologi, dosentti, TYKS.