Lepän ja pähkinäpensaan kukinta alkaa jo ennen lumien sulamista. Jos allerginen nuha vaivaa, sitä kannattaa hoitaa. Hoitamattomana se nostaa astmaan sairastumisen riskin noin kolminkertaiseksi.
Kaikki eivät odota kevään tuloa innoissaan, sillä se tietää monille ärsyttävää aivastelua ja silmien vuotamista, jos ei pahempaakin.
Allergikko on herkistynyt harmittomille proteiineille. Esimerkiksi siitepölystä, eläimen hilseestä tai jostain ruoka-aineesta voi seurata suhteettoman voimakkaita oireita, koska allergisen elimistö tulkitsee proteiinin vaaralliseksi ja reagoi sen mukaisesti. Saman tyyppisiä oireita voi olla useita yhtä aikaa.
Atooppiseen ihottumaan, allergioihin ja astmaan liittyy kaikkiin vahva geneettinen alttius, ja monesti samalta henkilöltä löytyy koko kolmikko. Sitä kutsutaankin atopiaperheeksi.
– Jos edes toisella vanhemmalla on joku näistä atopiaperheen sairauksista, lapsenkin riski sairastua suurenee selvästi, kertoo allergia-, iho- ja astma-asiantuntija Katariina Ijäs.
Noin joka kolmas suomalainen saa välillä jotain allergiaoireita. Siitepölyallergia löytyy joka viidenneltä suomalaiselta.
Kahdeksan kuukauden kutina
Siitepölyistä yleisimmin allergisoi koivu. Koivuallergikko voi herkistyä myös lepälle ja heinille. Pahimmillaan kaikki siitepölyä tuottavat kasvit aiheuttavat oireita. Koivun siitepölyä leijaa ilmassa runsaimmillaan toukokuussa. Oireilu saattaa kuitenkin alkaa jo paljon ennen koivun kukintaa. Siitepölyä tulee nimittäin tuulten mukana muualta Euroopasta ja Venäjältä jo ennen kuin meillä vihertää.
Pähkinäpensas ja leppä alkavat kukkia täälläkin jo ennen lumien sulamista. Lumien lähtiessä alkaa katupölykausi. Sen pölinä ahdistaa erityisesti astmaatikkoja, mutta muillekin voi tulla monenlaista ärsytystä: yskää, kutinaa, nenän ja silmien vuotamista.
Lepän jälkeen kukkii koivu ja koivun jälkeen heinät. Heinäkausi voi kestää lämpötiloista riippuen kesäkuun alkupuolelta heinäkuun loppuun. Pujo alkaa kukkia jo heinäkuun puolivälin tienoilla.
– Sen jälkeen ulkohomeet voivat aiheuttaa samantyyppisiä oireita kuin siitepöly. Jos kevätkausi on alkanut aikaisin ja tuuliolosuhteet ovat laskeumille suotuisat, niin pahimmillaan allergiaoireita voi olla helmikuun lopulta lokakuun loppuun, Ijäs laskee.
Rohkeasti kokeilemaan hoitoa
Silmien tai hengitysteiden limakalvot ottavat allergiaa aiheuttavan proteiinin, allergeenin, ensimmäisenä vastaan. Sen seurauksena nenä vuotaa, aivastuttaa tai silmät punoittavat. Korvissa ja vähän joka paikassa voi tuntua kutinaa ja olo on muutenkin tukala.
– Hengitystieoireet ovat siitepölyallergiassa hyvin samantyylisiä kuin astmassa. Molemmat voivat aiheuttaa hankalaa yskää ja hengenahdistusta, joka saa hengityksen vinkumaan. Siitepölyallergia saattaa myös pahentaa atooppista ihottumaa.
Jos allergiaan sopivia oireita ilmaantuu siitepölyaikana, niihin kannattaa kokeilla apteekin reseptivapaita allergialääkkeitä. Jos oireet hellittävät, ei tarvitse alkaa sen kummemmin selvittää, mille on allerginen.
– Jos pääsee kohtuuhelpoilla oireilla, ei välttämättä kannata hakea reseptiä allergialääkkeille. Antihistamiineja voi syödä vaikka vuodenympäri, koska ne on todettu turvallisiksi. Vaikutus myös pysyy samanlaisena, vaikka niitä käyttäisi pitkään, Ijäs sanoo.
Vakavat oireet tutkittava
Allergiset oireet väsyttävät ja tekevät elämästä ikävää. Niihin ei kannata tottua vaan hoitaa pois. Hoitamaton allerginen nuha nostaa astmaan sairastumisen riskin noin kolminkertaiseksi. Jos oireet ovat epämääräisiä tai vakavia eikä apteekin allergialääkkeistä ole tarpeeksi apua, on hyvä käydä lääkärissä.
Suurin osa allergioista kuuluu atooppisiin ja niin sanottuihin välittömiin allergioihin. Sellaiset voidaan todeta tutkimalla verestä IgE-vastaaineita siitepölyä, ruoka-aineita ja eläinten hilsettä kohtaan.
– Nykyään suositaan verikokeita. Ne eivät edellytä paastoa tai lääkkeiden tauottamisia, voi vain marssia laboratorioon lääkärin lähetteen kanssa. Aikaisemmin käytettiin prick-testejä eli ihopistokokeita, mutta ne ovat epämiellyttävämpiä ja niitä varten pitäisi jättää allergialääkkeet tauolle, Ijäs toteaa.
Testitulos voi näyttää, että useampienkin aineiden IgE-taso on koholla. Mitään niistä ei kuitenkaan tarvitse alkaa vältellä, jos ne eivät aiheuta oireita. Allergia on oikeasti vain niitä aineita kohtaan, joista jo saa allergiaoireita.
– Mitään ei kannata välttää varmuuden vuoksi, sillä se usein vain herkistää lisää. Tämä on hyvä muistaa varsinkin eläinten ja ruokien suhteen.
Astma ei lopu siitepölykauteen
Astmaa sairastaa noin 280 000 suomalaista ja melkein yhtä monella on ajoittain astmaattisia oireita. Allergikolle niitä saattaa tulla siitepölykautena tai kovassa pakkasessa. Niihin auttavat astmalääkkeet.
Isoin ero allergian ja astman välillä liittyy siihen, että allergia on kausiluontoista ja aiheuttaa oireita vain, kun allergeenia pääsee iholle tai limakalvolle. Astma taas on pitkäaikainen sairaus, joka vaatii jokapäiväistä hoitoa.
– Hankalahoitoinen allergia on kurja vaiva. Siitä voi kuitenkin välillä saada taukoa. Astma sen sijaan on loppuelämän kaveri, Ijäs muistuttaa.
Asiantuntija Katariina Ijäs Allergia- Iho- ja Astmaliiton asiantuntija, terveydenhoitaja YAMK.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
