muistisairaus muisti dementia
Kuva Shutterstock

Muistisairausepidemia uhkaa meitä kaikkia. Mitä jokainen voi tehdä aivojensa suojaamiseksi? Vastaamassa asiantuntijalääkäri Tiia Ngandu THL:stä.

Nyt noin 390 000 suomalaista sairastaa muistisairautta tai lievempää muistihäiriötä. Vuoteen 2050 mennessä  joukko on kasvanut hurjimpien arvioiden mukaan yli 50 prosentilla. Lisäys selittyy sillä, että vanhoja on yhä enemmän. Alle 65-vuotiaista vain harvalla on muistisairaus, 85-vuotiaista jo joka kolmannella.

Onko muistisairauksien vyörylle näkyvissä pysähdystä?

Vauhti riippuu siitä, kuinka riskejä saadaan hillittyä. Myös sillä on vaikutusta, jos tauti opitaan löytämään nykyistä varhaisemmin. Näitä ryhmämme tutkii parhaillaan.

Mitä muistisairauksien ehkäisystä nyt tiedetään?

Muistia suojellaan samoin kuin sydäntä ja verisuonia: liikkumalla, syömällä terveellisesti ja elämällä aktiivisesti. Tutkimusryhmämme selvittää, ketkä hyötyvät eniten tietokoneella tehtävästä aivotreenistä ja kuinka usein sitä pitäisi tehdä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Muistisairauden riskiä lisäävät korkea kolesteroli tai verenpaine, ylipaino, tupakointi ja diabetes. Niiden hyvä hoito muuttamalla elintapoja ja lääkkeillä kannattaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Opitaanko muistisairauksia parantamaan?

Siitä haaveillaan, mutta vielä ei olla kovin lähellä. Parantavia tai taudin pysäyttäviä lääkkeitä kehitetään, mutta läpimurtoa ei ole näköpiirissä.

Aivovauriot voivat alkaa jo 20 vuotta ennen kuin sairastunut huomaa oireet. Jos tauti opitaan tunnistamaan aikaisin, se lupaisi lisää toimintakykyisiä vuosia.

Diagnosointiin on kehitteillä psykologisia testejä, merkkiainetestejä verestä ja selkäydinnesteestä sekä parempia aivokuvausmenetelmiä. Me testaamme parhaillaan kyselylomaketta, jossa muistisairas ja omainen vastaavat samoihin arki-elämää koskeviin kysymyksiin.

Mitä voi tehdä muistinsa suojelemiseksi?

Jokainen voi miettiä, mitä riskejä itsellään on ja kuinka niihin voisi tarttua. Joku saa apua voin vaihtamisesta margariiniin, toinen kuntosaliryhmään liittymisestä. Kannattaa edetä vähin erin ja pyrkiä pysyviin muutoksiin.

Aivojaan treenaa aina, kun menee oman mukavuusalueensa ulkopuolelle: opettelee vaikka uuden tietokoneohjelman, toteaa muistitutkija Tiia Ngandu.

Tämän voit tehdä muistisairauden estämiseksi

  • Käytä aivojasi, mutta älä vaurioita niitä.
  • Lopeta tupakointi.
  • Hoita kuntoon kohonnut kolesteroli, verenpaine ja verensokeri vaikka lääkkein, jos elämäntaparemontti ei riitä.
  • Älä käytä alkoholia ainakaan liikaa.
  • Ole fyysisesti aktiivinen.
  • Vaali sosiaalisia kontaktejasi.

Lähde: professorit Miia Kivipelto ja Timo Strandberg  Duodecim-lehdessä.

 

 

Vierailija

Sairauden taustalla on insuliiniresistenssi ja ravintoaineiden puutos eli elintapasairaus.

Vaikka Alzheimerin taudin perinnöllisyydestä tiedetään vielä melko vähän, voidaan todeta, että sairaus periytyy erittäin harvoin. Tutkimusten mukaan, kaikista Alzheimerin tautia sairastavista potilaista 0,5-1 prosenttia sairastaa periytyvää tautia.

Alzheimerin taudin osalta ensimmäisen asteen sukulaisen riski (jos sukulainen on omilla elintavoilla sairastunut, niin riski on tasan nolla) sairastua on suurentunut. Kuitenkin erilaisten elämäntapojen ja hoidettavien riskitekijöiden rooli on perinnöllistä riskiä merkittävämpi. Eli omasta fyysisestä kunnosta, verenkiertoelinten kunnosta ja elintavoista huolehtiminen vähentää Alzheimerin taudin riskiä merkittävästi ja jopa kokonaan. Lähde: Alzheimerinfo.fi

Lyhyesti ennaltaehkäisystä:

Kalan Omega-3 -rasvahappoja (EPA ja DHA) sekä B-, C- D- ja E-vitamiineja sisältävät ruoat suojelevat aivoverisuonia ja auttavat aivoja voimaan hyvin. Tärkeintä on syödä monipuolisesti kasviksia, vihanneksia, juureksia, marjoja, hedelmiä, pähkinöitä, siemeniä, manteleita ja kalaa.

Aikuinen tarvitsee perusruokavaliossa lähes 100 grammaa hyviä rasvoja ja proteiinia päivässä. Lisäksi vähintään 500 grammaa, mutta mieluummin 1000 grammaa kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Vettä janoon 1,5-2 litraa. Ja jos nälkä jää, niin perunaa, viljaa tai riisiä.

Ja ravintolisänä on hyvä syödä D-vitamiinia sekä kalaöljyä. Lähes kaikkien suomalaisten tiedetään kärsivän kalan Omega-3 rasvahappojen (EPA ja DHA) sekä D-vitamiinin puutteesta, joka vaikuttaa haitallisesti mm. aivojen toimintaan.

Suomessa alle 1-vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg päivässä ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,1 - 1,3µg D-vitamiinia) 5-10µg päivässä. Eli yhteensä alle 1-vuotias saa D-vitamiinia 15-20µg päivässä, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.

EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaille 50µg päivässä ja yli 10-vuotiaille 100µg päivässä. Suomessa paljas iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä. Talvella D-vitamiinia ei saa lainkaan auringosta. Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.

Riittävä D-vitamiinin sekä hyvien rasvojen saanti on erittäin tärkeää mm. aivojen toiminnoille. Aivoissa on kaikkialla D-vitamiini reseptoreita.

Kun perusruokavalio on kunnossa, niin herkkuja voi syödä hyvällä omalla tunnolla 1-2 kertaa viikossa painon tai terveyden siitä heilahtamatta suuntaan taikka toiseen. 

Liiku kohtuudella (ihan arkiliikunta riittää) ja vietä sosiaalista elämää. Muista riittävä lepo, rentoutuminen ja uni.

Älä tupakoi ja käytä alkoholia kohtuudella, jos käytät.

Kuulostiko liian helpolta?

Vierailija

Onko kyseessä III-tyypin diabetes eli elintapasairaus? Näin ainakin tämänhetkinen tukimustieto kertoo.

Vaikka Alzheimerin taudin perinnöllisyydestä tiedetään vielä melko vähän, voidaan todeta, että sairaus periytyy erittäin harvoin. Tutkimusten mukaan, kaikista Alzheimerin tautia sairastavista potilaista 0,5-1 prosenttia sairastaa periytyvää tautia.

Alzheimerin taudin osalta ensimmäisen asteen sukulaisen riski (jos sukulainen on omilla elintavoilla sairastunut, niin riski on tasan nolla) sairastua on suurentunut. Kuitenkin erilaisten elämäntapojen ja hoidettavien riskitekijöiden rooli on perinnöllistä riskiä merkittävämpi. Eli omasta fyysisestä kunnosta, verenkiertoelinten kunnosta ja elintavoista huolehtiminen vähentää Alzheimerin taudin riskiä merkittävästi ja jopa kokonaan. Lähde: Alzheimerinfo.fi

Lyhyesti ennaltaehkäisystä:

Kalan Omega-3 -rasvahappoja (EPA ja DHA) sekä B-, C- D- ja E-vitamiineja sisältävät ruoat suojelevat aivoverisuonia ja auttavat aivoja voimaan hyvin. Tärkeintä on syödä monipuolisesti kasviksia, vihanneksia, juureksia, marjoja, hedelmiä, kylmäpuristettuja kasviöljyjä (oliiviöljy, kookosöljy, vehnänalkioöljy), pähkinöitä, siemeniä, manteleita ja kalaa.

Aikuinen tarvitsee perusruokavaliossa lähes 100 grammaa hyviä rasvoja ja proteiinia päivässä. Lisäksi vähintään 500 grammaa, mutta mieluummin 1000 grammaa kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Vettä janoon 1,5-2 litraa. Ja jos nälkä jää, niin perunaa tai riisiä.

Ja lisäravinteena pitää syödä D-vitamiinia sekä kalaöljyä. Lähes kaikkien suomalaisten tiedetään kärsivän kalan rasvahappojen (EPA ja DHA) sekä D-vitamiinin puutteesta, joka vaikuttaa haitallisesti mm. aivojen toimintaan.

Suomessa alle 1-vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg / vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,1 - 1,3µg D-vitamiinia) 5-10µg/vrk. Eli yhteensä alle 1-vuotias saa D-vitamiinia 15-20µg / vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.

EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaille 50µg päivässä ja yli 10-vuotiaille 100µg päivässä. Suomessa paljas iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä. Talvella D-vitamiinia ei saa lainkaan auringosta. Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.

Riittävä D-vitamiinin saanti sekä hyvin rasvojen saanti on erittäin tärkeää mm. aivojen toiminnoille. Aivoissa on kaikkialla D-vitamiinireseptoreita.

Kun perusruokavalio on kunnossa, niin herkkuja voi syödä hyvällä omalla tunnolla 1-2 kertaa viikossa painon tai terveyden siitä heilahtamatta suuntaan taikka toiseen. 

Liiku kohtuudella ja vietä sosiaalista elämää. Muista riittävä lepo ja uni.

Älä tupakoi ja käytä alkoholia kohtuudella, jos käytät.

Sisältö jatkuu mainoksen alla