muistisairaus muisti dementia
Kuva Shutterstock

Muistisairausepidemia uhkaa meitä kaikkia. Mitä jokainen voi tehdä aivojensa suojaamiseksi? Vastaamassa asiantuntijalääkäri Tiia Ngandu THL:stä.

Nyt noin 390 000 suomalaista sairastaa muistisairautta tai lievempää muistihäiriötä. Vuoteen 2050 mennessä  joukko on kasvanut hurjimpien arvioiden mukaan yli 50 prosentilla. Lisäys selittyy sillä, että vanhoja on yhä enemmän. Alle 65-vuotiaista vain harvalla on muistisairaus, 85-vuotiaista jo joka kolmannella.

Onko muistisairauksien vyörylle näkyvissä pysähdystä?

Vauhti riippuu siitä, kuinka riskejä saadaan hillittyä. Myös sillä on vaikutusta, jos tauti opitaan löytämään nykyistä varhaisemmin. Näitä ryhmämme tutkii parhaillaan.

Mitä muistisairauksien ehkäisystä nyt tiedetään?

Muistia suojellaan samoin kuin sydäntä ja verisuonia: liikkumalla, syömällä terveellisesti ja elämällä aktiivisesti. Tutkimusryhmämme selvittää, ketkä hyötyvät eniten tietokoneella tehtävästä aivotreenistä ja kuinka usein sitä pitäisi tehdä.

Muistisairauden riskiä lisäävät korkea kolesteroli tai verenpaine, ylipaino, tupakointi ja diabetes. Niiden hyvä hoito muuttamalla elintapoja ja lääkkeillä kannattaa.

Opitaanko muistisairauksia parantamaan?

Siitä haaveillaan, mutta vielä ei olla kovin lähellä. Parantavia tai taudin pysäyttäviä lääkkeitä kehitetään, mutta läpimurtoa ei ole näköpiirissä.

Aivovauriot voivat alkaa jo 20 vuotta ennen kuin sairastunut huomaa oireet. Jos tauti opitaan tunnistamaan aikaisin, se lupaisi lisää toimintakykyisiä vuosia.

Diagnosointiin on kehitteillä psykologisia testejä, merkkiainetestejä verestä ja selkäydinnesteestä sekä parempia aivokuvausmenetelmiä. Me testaamme parhaillaan kyselylomaketta, jossa muistisairas ja omainen vastaavat samoihin arki-elämää koskeviin kysymyksiin.

Mitä voi tehdä muistinsa suojelemiseksi?

Jokainen voi miettiä, mitä riskejä itsellään on ja kuinka niihin voisi tarttua. Joku saa apua voin vaihtamisesta margariiniin, toinen kuntosaliryhmään liittymisestä. Kannattaa edetä vähin erin ja pyrkiä pysyviin muutoksiin.

Aivojaan treenaa aina, kun menee oman mukavuusalueensa ulkopuolelle: opettelee vaikka uuden tietokoneohjelman, toteaa muistitutkija Tiia Ngandu.

Tämän voit tehdä muistisairauden estämiseksi

  • Käytä aivojasi, mutta älä vaurioita niitä.
  • Lopeta tupakointi.
  • Hoita kuntoon kohonnut kolesteroli, verenpaine ja verensokeri vaikka lääkkein, jos elämäntaparemontti ei riitä.
  • Älä käytä alkoholia ainakaan liikaa.
  • Ole fyysisesti aktiivinen.
  • Vaali sosiaalisia kontaktejasi.

Lähde: professorit Miia Kivipelto ja Timo Strandberg  Duodecim-lehdessä.

 

 

Vierailija

Meneekö meiltä kaikilta muisti?

Onko kyseessä III-tyypin diabetes eli elintapasairaus? Näin ainakin tämänhetkinen tukimustieto kertoo. Vaikka Alzheimerin taudin perinnöllisyydestä tiedetään vielä melko vähän, voidaan todeta, että sairaus periytyy erittäin harvoin. Tutkimusten mukaan, kaikista Alzheimerin tautia sairastavista potilaista 0,5-1 prosenttia sairastaa periytyvää tautia. Alzheimerin taudin osalta ensimmäisen asteen sukulaisen riski (jos sukulainen on omilla elintavoilla sairastunut, niin riski on tasan nolla)...
Lue kommentti
Asiantuntija

Meneekö meiltä kaikilta muisti?

Kirjoittajan ja "Vierailijan" tietoja pitää vähän täydentää. Omega 3 rasvojen, fosfolipidien ja D-vitamiinin ohella tärkein suolistoa suojaava asia on normaali verensokerin tason. Sohvissa istuvat ja hiilihydraatteja nassuttelevat eläkeläiset hankkivat itselleen tämän "kolmannen sokeritaudin" ihan tietämättömyyttään tai ajattelemattomuuttaan, tietysti ylipainon lisäksi. Jo vuosikymmeniä ennen varsinaista muistisairautta (ei koske parkinssonia), henkilön muisti, uuden oppiminen, henkinen virkeys...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.