Aivotutkija Miia Kivipelto Tukholma

Aivotutkija Miia Kivipelto tapaa viisikymppisiä, jotka valittelevat, ettei muisti pelaa. Syynä voi olla voimat vienyt stressi. Vaikka elimistö olisi muuten palautunut, pää tarvitsee lisäaikaa toipumiseen.

Aivot ovat Miia Kivipellon, 42, mielestä kiehtova elin. Ne ovat tutkijoillekin edelleen aika mystinen juttu, universumin monimutkaisin koneisto. Ne säätelevät elimistön koko toimintaa. Sitä, kuinka reagoimme ärsykkeisiin, käyttäydymme, tunnemme, muistamme, kommunikoimme...

– Tuskin koskaan pystytään täysin ymmärtämään, kuinka aivot toimintaamme säätelevät. Niissä sijaitsee kuitenkin iso osa ihmisyyttä, sanoo geriatrian professori ja palkittu aivotutkija Miia Kivipelto.

Vielä muutama vuosikymmen sitten aivoja pidettiin koneistona, joka raksuttaisi kelvollisesti niin kauan kuin öljyt kiertäisivät mekanismissa eikä pääkoppaan kohdistuisi kovia kolauksia. Nykyisin aivoja pidetään paljon muovautuvampina, ja juuri muovautuvuus kiinnostaa Kivipeltoa.

Ylirasitus on tunnollisen vaiva

Monta vuotta aivotutkijan pitämiin esitelmiin kuului kaksi vakiovalokuvaa. Aivot terveinä, elinvoimasta punertavina ja alzheimerin harmaannuttamina. Kivipelto työskenteli tutkijaryhmineen selvittääkseen, mikä saa aikaan muutoksen. Miten muistisairaus etenee ja mitä sen hidastamiseksi ellei peräti ehkäisemiseksi voidaan tehdä?

Muistin heikkeneminen ei ole pelkästään vanhusten huoli. Viime vuosina Kivipelto on tavannut viisikymppisiä naisia, jotka kertovat muistipoliklinikalla hieman nolostellen, että pää ei tunnu toimivan kuten pitäisi. He ihmettelevät, että päässä pätkii, vaikka muuta vaivaa ei olisi.

On tyypillistä, että nämä naiset käyvät töissä ja hoitavat tunnollisesti velvollisuutensa. Ehkä liiankin tunnollisesti – aivan kuin olisi oltava vaikuttamassa joka kentällä. Mutta moni on väsynyt, alakuloinen, masentunutkin. Joku on palannut äskettäin töihin burn out -lomalta ja todennut, että vaikka hän on muuten palautunut ylirasituksesta, muisti ei pelaa entiseen tapaan.

Stressi vie muistista herkkyyden

Yksi aivotutkimuksen uusista alueista onkin stressihormonien vaikutus muistamiseen. Sitä selvitetään kansainvälisessä tutkimuksessa.

–Muistista voi kadota herkkyys. Pään sisälläkin tarvitaan palautumisaikaa, kun elämään on tullut voimat tyhjentänyt kriisi. Vaikka aivoissa on luontaisesti reservikapasiteettia ja ne joustavat tiukassa paikassa, niin pitkään kestävä stressi muokkaa niitä. Samoin tekee esimerkiksi unettomuus.

Välittäjäaineiden toiminnassa nähdään silloin muutoksia.

–Ehkä aivojen palautuminen vaatiikin pidemmän ajan kuin on ajateltu, ja ehkä palautumista voi edistää omilla toimillaan, mutta millä tavoin ja kuinka paljon? Tätä vielä tutkitaan, sanoo Kivipelto.

Tutkijaa itseäänkin mietityttää varmasti kymmenen-kahdenkymmenen vuoden kuluttua, kuinka oma pää toimii.

thefinn

Miia Kivipelto: ”Keski-iän stressi panee muistin koetteille”

Mielestäni vaikea stressi lisää mahdollisuutta kilpirauhasen alitoimintaan. Tämä myös aiheuttaa muistiongelmia. Valitettavasti Suomen terveydenhoito ei tunnista alitoimintaa ja ainoa tapa on käydä yksityisellä endokrinologilla. Mikäli ongelmana on muisti, suolanhimo, väsymys tai jatkuva kylmän tunteminen (tai yksi näistä) suosittelen käymistä endokrinologilla. Myös korkeat sokeri- ja kolesteroliarvot voivat johtua kilpir.alitoiminnasta
Lue kommentti