Aivotutkija Miia Kivipelto Tukholma

Aivotutkija Miia Kivipelto tapaa viisikymppisiä, jotka valittelevat, ettei muisti pelaa. Syynä voi olla voimat vienyt stressi. Vaikka elimistö olisi muuten palautunut, pää tarvitsee lisäaikaa toipumiseen.

Aivot ovat Miia Kivipellon, 42, mielestä kiehtova elin. Ne ovat tutkijoillekin edelleen aika mystinen juttu, universumin monimutkaisin koneisto. Ne säätelevät elimistön koko toimintaa. Sitä, kuinka reagoimme ärsykkeisiin, käyttäydymme, tunnemme, muistamme, kommunikoimme...

– Tuskin koskaan pystytään täysin ymmärtämään, kuinka aivot toimintaamme säätelevät. Niissä sijaitsee kuitenkin iso osa ihmisyyttä, sanoo geriatrian professori ja palkittu aivotutkija Miia Kivipelto.

Vielä muutama vuosikymmen sitten aivoja pidettiin koneistona, joka raksuttaisi kelvollisesti niin kauan kuin öljyt kiertäisivät mekanismissa eikä pääkoppaan kohdistuisi kovia kolauksia. Nykyisin aivoja pidetään paljon muovautuvampina, ja juuri muovautuvuus kiinnostaa Kivipeltoa.

Ylirasitus on tunnollisen vaiva

Monta vuotta aivotutkijan pitämiin esitelmiin kuului kaksi vakiovalokuvaa. Aivot terveinä, elinvoimasta punertavina ja alzheimerin harmaannuttamina. Kivipelto työskenteli tutkijaryhmineen selvittääkseen, mikä saa aikaan muutoksen. Miten muistisairaus etenee ja mitä sen hidastamiseksi ellei peräti ehkäisemiseksi voidaan tehdä?

Muistin heikkeneminen ei ole pelkästään vanhusten huoli. Viime vuosina Kivipelto on tavannut viisikymppisiä naisia, jotka kertovat muistipoliklinikalla hieman nolostellen, että pää ei tunnu toimivan kuten pitäisi. He ihmettelevät, että päässä pätkii, vaikka muuta vaivaa ei olisi.

On tyypillistä, että nämä naiset käyvät töissä ja hoitavat tunnollisesti velvollisuutensa. Ehkä liiankin tunnollisesti – aivan kuin olisi oltava vaikuttamassa joka kentällä. Mutta moni on väsynyt, alakuloinen, masentunutkin. Joku on palannut äskettäin töihin burn out -lomalta ja todennut, että vaikka hän on muuten palautunut ylirasituksesta, muisti ei pelaa entiseen tapaan.

Stressi vie muistista herkkyyden

Yksi aivotutkimuksen uusista alueista onkin stressihormonien vaikutus muistamiseen. Sitä selvitetään kansainvälisessä tutkimuksessa.

–Muistista voi kadota herkkyys. Pään sisälläkin tarvitaan palautumisaikaa, kun elämään on tullut voimat tyhjentänyt kriisi. Vaikka aivoissa on luontaisesti reservikapasiteettia ja ne joustavat tiukassa paikassa, niin pitkään kestävä stressi muokkaa niitä. Samoin tekee esimerkiksi unettomuus.

Välittäjäaineiden toiminnassa nähdään silloin muutoksia.

–Ehkä aivojen palautuminen vaatiikin pidemmän ajan kuin on ajateltu, ja ehkä palautumista voi edistää omilla toimillaan, mutta millä tavoin ja kuinka paljon? Tätä vielä tutkitaan, sanoo Kivipelto.

Tutkijaa itseäänkin mietityttää varmasti kymmenen-kahdenkymmenen vuoden kuluttua, kuinka oma pää toimii.

thefinn

Miia Kivipelto: ”Keski-iän stressi panee muistin koetteille”

Mielestäni vaikea stressi lisää mahdollisuutta kilpirauhasen alitoimintaan. Tämä myös aiheuttaa muistiongelmia. Valitettavasti Suomen terveydenhoito ei tunnista alitoimintaa ja ainoa tapa on käydä yksityisellä endokrinologilla. Mikäli ongelmana on muisti, suolanhimo, väsymys tai jatkuva kylmän tunteminen (tai yksi näistä) suosittelen käymistä endokrinologilla. Myös korkeat sokeri- ja kolesteroliarvot voivat johtua kilpir.alitoiminnasta
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.