Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Vaikka rytmihäiriöt ovat tyypillisesti iäkkäiden vaiva, ahdistus, krapula tai kova stressi panevat nuorenkin sydämen laukkaamaan.

— Rytmihäiriötuntemukset ovat yleisiä myös nuorilla, vahvistaa kardiologi Mika Lehto HYKSistä.

— Nuorella sykkeen normaali vaihtelu on laajempaa ja itse asiassa epämääräinen syke voi olla merkki aktiivisesta sydämestä. Sykkeen tasaantuminen johtuu siitä, että järjestelmät rapistuvat. Nuorella syke saattaa kiihtyä viidestäkympistä sataan ilman, että tarvitsee huolestua.

Parikymppisen tyypillinen rytmihäiriösairaus on supraventikulaarinen takykardia, eteisperäinen nopealyöntisyys. Yleensä se on helppo hoitaa pois.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

— Tämänkaltaiset nopealyöntisyydet saadaan valtaosalla potilaista turvallisesti poistettua katetriablaatiolla, jolloin nuori voi elää loppuelämänsä ilman näitä tykytyksiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Liian kovaa urheilua

Etenkin nuorilla urheilijoilla rytmit menevät helposti sekaisin ja hyvänlaatuiset rytmihäiriöt ovat hyvin tavallisia. Urheilijan leposyke on alhaisempi kuin sohvaperunan, jolloin lisälyönti tulee helpommin.

Urheilijan rytmihäiriöt ovat kuitenkin melkein aina kilttiä sorttia. Sydäntä ei ole suunniteltu äärimmäisiin suorituksiin, ja rytmihäiriöt ovat merkki sydämen tottumisesta rasitukseen. Normaaliin terveeseen urheilijan sydämeen liittyvät rytmihäiriöt ovat hyvänlaatuisia.

— Niistä ei lähde taju eikä henki, Mika Lehto määrittelee.

Liikunta myös vahvistaa sydänlihasta, ja tämä on terveyden kannalta merkittävämpää kuin rytmihäiriöiden uhka. Liikkumattomana hankkii itselleen todennäköisesti vakavampia sydänongelmia kuin harmittomia tykytyksiä.

Stressattu sydän laukkaa

Entä voiko nykymaailman hektinen meno saada pulssin kohoamaan?

— Kyllä stressillä ja rytmihäiriöillä on ehdottomasti yhteys, vahvistaa Lehto.

Stressaavan tilanteen jälkeen voi usein huomata, että sydän hakkaa. Tähän perustuu se, miksi krapulaisen sydän kiihtyy kuin laukkakisassa: krapula on elimistölle äärimmäinen stressitila.

Stressin laukeaminenkin voi yllättää sydämen ja johtaa rytmihäiriöön.

— Jos loman alkaessa on edessä sairaalareissu tykyttelyjen takia, se ei ole ennenkuulumatonta.

Sittenkin paniikkihäiriö?

Ahdistavat tilanteet kiihdyttävät pulssia. Paniikkikohtauksiin liittyy aina tavallista kovempi jyske.

Toisaalta sama toimii toisinkin päin: rytmihäiriöt voivat laukaista paniikkihäiriön. Kun sydän hakkaa tuhatta ja sataa ilman tiedossa olevaa syytä, alkaa helposti ahdistaa.

Myös hormonitasapainon heilahtaessa sydänkin voi ottaa kierroksia. Naisilla ja miehillä on rytmihäiriöitä saman verran, mutta hormonit vaikuttavat niiden laatuun.

Naiset ovat herkempiä saamaan pitkä QT-oireyhtymän, joka altistaa vakaville kammiorytmihäiriöille.

Tykyttelyt saattavat kieliä myös ongelmista kilpirauhasessa. Tavallista lujempi jyske viittaa kilpirauhasen liikatoimintaan, laiska syke vajaatoimintaan.

Ahdistava tilanne, elämäntavat tai hormonit eivät kuitenkaan juuri koskaan ole sairauden perimmäinen syy.

— Potilaat kyselevät jatkuvasti, johtuvatko heidän ongelmansa uimisesta, saunomisesta tai kahvinjuonnista. Nämä asiat kyllä saavat pulssin hakkaamaan ja ne voivat laukaista pysyvän sairauden, mutta ne eivät pysty sitä varsinaisesti aiheuttamaan, Mika Lehto sanoo.
 
 

Sisältö jatkuu mainoksen alla