suukipu, herpes, hiiva, suusyöpä, aftat
Kuva Shutterstock

Kirvelyä, punoitusta ja kipua – suun limakalvoille saattaa ilmaantua monenlaista vaivaa. Milloin oireileva suu kannattaa käydä tarkistuttamassa hammaslääkärissä?

1. Kipeä afta

Oireet: Suun limakalvoille, ikeniin, huuleen ja poskiin, voi ilmaantua kivuliaita ja vaaleita haavaumia, aftoja. Näitä kiusanhenkiä on kolmea sorttia: millin, parin luokkaa olevia tavallisia aftoja, isoja aftoja sekä tuiki harvinaisia, vieri vieressä kasvavia aftoja.

Terveydelle aftat ovat vaarattomia. Niiden syytä ei tiedetä, mutta tunnetaan  tekijöitä, joilla on huomattu olevan osuutta aftojen synnyssä. Näitä ovat muun muassa suoliston sairaudet, kuten Crohnin tauti ja keliakia, stressi, hormonaaliset syyt ja tietyt ruoat.

Hoito: Jopa puolella suomalaisista on aftoja, ja ne tarttuvat usein vanhemmilta jälkikasvulle. Aftoja ei voi parantaa, mutta niitä voi koettaa hoitaa kortisonisalvalla sekä apteekin aftalaastareilla. Laastari asetetaan haavauman päälle, se nopeuttaa limakalvon paranemista. Aftat paranevat itsekseen tavallisesti noin viikossa.

Aftaa voi myös ”syövyttää” apteekin myymällä valmisteella. Se hitsaa rakkulalta pinnan pois, jolloin muodostuu normaali, vähemmän kipeä ja nopeammin paraneva tavallinen haava.

Aftoihin taipuvaisen kannattaa välttää kaikkia sellaisia hammastahnoja, jotka sisältävät natriumlauryylisulfaattia. Aineen epäillään altistavan alfojen puhkeamiselle.

Lue lisää Aftoista

2. Koko kansan herpes

Oireet: Huuliherpes on aftaakin yleisempi suun limakalvovaiva, virusta kantaa arviolta 90 prosenttia suomalaisista. Aiheuttajana HSV1-virus, joka saadaan yleensä lapsuudessa.

Puolet huuliherpeksen kantajista saa rokahtumia tai rakkuloita tavallisesti huuliin, mutta myös suun ja nenän limakalvoille, etenkin suulakeen. Rokahtuma on kipeä ja arka etenkin huulessa ja saattaa vaikeuttaa ruokailua.
Herpeshaava voi saada alkunsa auringonvalolle altistumisesta, henkisestä tai fyysisestä stressistä ja elimistön puolustuskyvyn heikkenemisestä.

Hoito: Suulaen herpes paranee itsestään huulten herpestä nopeammin parin, kolmen päivän sisällä. Hoitoa ei tarvita. Herpes lähtee paranemaan, kun rakkulat rikkoutuvat. Huulissa paraneminen voi kestää viikosta kahteen.

Herpeksestä ei pääse eroon, mutta hyvä suuhygienia on tarpeen.

Klooriheksidipitoisen suuveden käyttö saattaa vähentää haavauman bakteeristoa ja paraneminen on nopeampaa.

Huuliherpekseen on apteekeissa tarjolla erilaisia kuivattavia voiteita. Ne lyhentävät noin päivällä haavauman kestoa.

3. Nahkamainen leukoplakia

Oireet: Leukoplakia on sananmukaisesti valkoinen läiskä. Sitä ei voi raaputtaa pois, sillä läiskä on liikasarveistunutta limakalvoa, jonka pinta on paksuntunut.

Läiskät ovat tavallisesti vaarattomia, mutta hammaslääkäri ottaa ne seurantaan mahdollisen pahalaatuistumisen vuoksi. Leukoplakiamuutoksia nähdään pääosin tupakoitsijoilla, mutta muutokset saattavat hävitä, kun tupakointi lopetetaan.

Leukoplakia ei aiheuta oireita pientä nahkamaisuutta tai kireyttä lukuun ottamatta. Jos läiskä ei parane itsekseen 2–3 viikossa, on syytä mennä hammaslääkäriin.

Hoito: Suurimmassa osassa leukoplakioita hoitoa ei tarvita. Hammaslääkärin säännöllinen seuranta riittää, mutta joskus hammaslääkäri haluaa hoitaa läiskän kerralla pois kirurgisesti, laserilla tai jäädytyshoidolla.

4. Punajäkälän verkkopunos

Oireet: Punajäkälä on sekä ihon että limakalvojen tauti, mutta yleisempää on, että potilaalla on suussa muutoksia, ei iholla.

Punajäkälä ilmaantuu usein molempien poskien limakalvoille, kielen syrjään ja selkään sekä ikeniin: verkkomaisena, pilkullisena, jopa rakkoisena. Usein on kyse limakalvon tulehdustilasta, jossa elimistö reagoi jollekin ulkopuolelta tulevalle ärsykkeelle. Jos punajäkälään liittyy ohentunutta tai haavaista limakalvoa, atrofisuutta, punajäkälää kirvelee.

Punajäkälää potee tavallisimmin 50–60-vuotias nainen, ja keskimäärin pari prosenttia väestöstä. Punajäkälä ei tartu.

Hoito: Punajäkälää ei voi ehkäistä tai vältellä. Se on useimmissa muodoissaan oireeton, eikä sitä tarvitse hoitaa. Punajäkälää kannattaa kuitenkin seurata, hammaslääkäri määrää sopivan tarkistusvälin.

Jos verkkokalvomaiseen limakalvoon liittyy polttelua, ärsyttäviä ruoka-aineita kuten sitrushedelmiä, vahvoja mausteita tai alkoholia, on syytä välttää.

Plakki ja hammaskivi kannattaa poistattaa kolmisen kertaa vuodessa, hyvä suuhygienia lievittää ärtyvää punajäkälää.

Erityisen haavaista tai jatkuvasti polttelevaa punajäkälää voidaan hoitaa kortisonilla.

Lievempiin poltteluihin voi kotihoitona kokeilla kamomillateetä.

Monet lääkkeet aiheuttavat suun kuivumista ja pahentavat ikäihmisen punajäkälää. Suun kosteutuksesta ja omasta syljentuotannosta voi pitää huolta ksylitolipurkan tai apteekin suunhoitotuotteiden avulla.

5. Hiiva – suun oma asukki

Oireet: Hiivasieni, etenkin Candida albicans, on suun omaa, luonnollista mikrobistoa. Häiritseväksi se voi yltyä, jos suun mikrobitasapaino muuttuu. Esimerkiksi jos yleiskunto heikkenee jonkin sairuden vuoksi, se saattaa laukaista hiivatulehduksen. Hammasproteesia käyttävä on muita alttiimpi suun hiivakasvustolle.

Sammas, kuten suun hiivatulehdusta kutsutaan, ilmaantuu suun limakalvon pinnalle ja usein suulakeen valkoisina laikkuina ja juosteina. Erona leukoplakioihin hiivalaikut ovat raaputettavissa pois. Atrofinen hiivamuoto on yleisempi antibioottikuurin aikana, silloin limakalvo punoittaa ja sitä kirvelee.

Hoito: Hiivatulehdusta voi ehkäistä ennalta hyvällä suu- ja proteesihygienialla. Monet lääkkeet horjuttavat suun mikrobiston tasapainoa. Henkeen vedettävien ja nestemäisten lääkkeiden ottamisen jälkeen suu kannattaa kurlata vedellä.

Suun hiivaan on lääkkeitä, joilla tulehduksen voi hoitaa. Monesti hiivainen suu rauhoittuu itsekseen.

6. Suusyöpä löytyy lääkärissä

Oireet: Syövän synty on lääketieteeltä yhä hämärän peitossa, niin myös suusyövän. Altistavia tekijöitä ovat pitkällinen tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö.

Oireita suusyöpä ei aiheuta ennen kuin vasta myöhään, mutta hammaslääkärillä on keinot havaita suusyöpä jo varhain. Siksi etenkin tupakoitsijan olisi hyvä käydä säännöllisesti hammaslääkärissä.

Suusyöpä ilmaantuu useimmiten kielensyrjään, ikeneen tai suun pohjaan. Limakalvomuutoksen laatuisuus selvitetään koepalasta.

Jos syöpä saa kehittyä rauhassa, tuloksena voi olla vallireunainen kraateri tai rosopintainen, ulkoneva muutos. Niissäkään ei välttämättä ole kiputuntemuksia. Mitkä tahansa haavaumat, joka eivät parane suussa kolmeen viikkoon, on hyvä käydä varmuuden vuoksi näyttämässä hammaslääkärissä.

Parantumattomat punaiset tai puna-valkopilkulliset limakalvomuutokset suussa saattavat olla harvinaisen suusyövän esiasteita. Punaläiskäisten erytroplakioiden harvinaisuutta kuvaa se, ettei tavallinen hammaslääkäri törmää sellaisiin ehkä ikinä työurallaan.

Hoito: Suusyöpää hoidetaan kirurgisesti ja sädettämällä.

Lue lisää Suusyövästä

Asiantuntijoina suukirurgian erikoislääkäri, hammaslääkäri Peter Jungell Plusterveys Oy:stä sekä hammaslääketieteen tohtori Susanna Paju Helsingin yliopistosta.

 

Miksi hammaslääkäriin?

  • Jos löydät suustasi poikkeavan värisen tai muotoisen limakalvomuutoksen, mielestäsi vähäpätöisenkin, niin käy näyttämässä sitä hammaslääkärissä. Vaikka muutos on luultavasti vaaraton ja itsestään ohimenevä, parempi se on tutkia.
  • Kun käyt hammaslääkärissä, suun limakalvojesi kunto tulee hampaiston lisäksi tarkistettua kauttaaltaan. Samalla saat hoito-ohjeet suuvaivoihin.
  • Hammaslääkäri on suun limakalvomuutosten paras asiantuntija ja hän näkee suuhusi syvemmälle ja tarkemmin kuin sinä itse.
Vierailija

Mikä suuta vaivaa?

Pahaa hajua aiheuttaa mm kuiva suu, jota aiheuttaa: jotkut lääkkeet (lue haittavaikutukset lääkkeesi pakkauksesta) jotkut sairaudet kahvi tee colajuomat sokeri sokerijuomat tupakka jano Lisäksi pahaa hajua aiheuttaa: nestemäiset maitotuotteet (aiheuttavat valkoista katetta kielen pinnalle ja kielen takaosaan, joka alkaa haisemaan pahalle) tupakka I-tyypin diabetes närästys (tähän auttaa ruokavalio) JUO VETTÄ (aikuinen ei tarvitse maitoa, vaan imeväinen ja vasikka) Huuhtele suusi vedellä ruuan...
Lue kommentti
Vierailija

Mikä suuta vaivaa?

Alfat suussa kävin hammaslääkärissä ollut todella kipeä monta päivää hammaslääkäri laittoi jotain ainetta ei apua,jotenkin päätin kokeilla hunaja omenaviinietikkaa lasi vettä 3tl hunaja omenaviinietikkaa purskuttelin suussa ja sama uudelleen se todellakin auttoi ja on moneen muuhunkin vaivaan apua,hampaita ei vaan saa harjata heti koska hampaista voi lähtä kiille.Nyt pystyn nukkumaan ilman jomotusta.
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock.
Kuva Shutterstock.

Unettomuutta ei tarvitse hyväksyä. Kun sen syy selvitetään, pätevä hoitokin löytyy. Unilääkkeillä on taipumus pahentaa ongelmaa, mutta mitä ovat unta parantavat lääkkeet?

Moni ”huono nukkuja” tyytyy kohtaloonsa ja uskoo, ettei apua löydy. Iso joukko suomalaisia käyttää säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkkeitä uskoen, että ilman lääkkeitä uni ei ainakaan tule.

Helsingin Uniklinikan ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved on toista mieltä.

– Kenenkään ei tarvitse hyväksyä unettomuutta. Uniongelmille voi aina tehdä jotain, Sved vakuuttaa.

Hänen mukaansa on harmillista, että nukkumisen ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkehoitoa. Jopa 280 000 suomalaista käyttää vuosittain nukahtamis- ja unilääkkeitä.

– Ensin pitäisi tutkia ja selvittää unettomuuden syy. Jos häiriöt johtuvat esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymästä tai uniapneasta, hoidetaan sairautta. Jos masennuksesta, hoidetaan masennusta. Jos käy ilmi, että unettomuus johtuu pääasiassa stressistä, unilääkkeistä ei ole apua, Sved kertoo.

Lääkkeissä on eroa

Lääkkeetön hoito on tutkitusti tehokkain tapa helpottaa unettomuutta. Isossa kansainvälisessä tutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää. Yksi ryhmä käytti unilääkkeitä, toinen ryhmä sai elämäntapojen muutokseen tähtäävää unenhuolto-opastusta ja kognitiivista terapiaa. Kolmas sai molempia: lääkkeitä sekä opastusta ja terapiaa. Vuoden seuranta-ajan jälkeen kävi ilmi, että lääkkeetöntä hoitoa saaneet nukkuivat parhaiten.

Myös unettomuuden käypä hoito -suosituksen mukaan parhaat tulokset saadaan aikaan lääkkeettömästi, kognitiivisella terapialla.

Gabriele Sved ymmärtää, että unihäiriöistä kärsivä haluaa avun nopeasti ja nukahtamislääke voi olla lyhytaikaisessa käytössä paikallaan.

– Valitettavasti lääkkeet vievät usein ojasta allikkoon ja haitat kääntyvät nopeasti hyötyä suuremmiksi.

Unen laatu heikkenee, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Päivisin väsyttää, keskittymiskyky herpaantuu ja muisti pätkii. Lääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta.

Poikkeuksena ovat niin sanotut unta parantavat lääkkeet.

Ne ovat yleensä mielialalääkkeitä, jotka erittäin pienellä annostuksella parantavat unen laatua. Nämä lääkkeet eivät aiheuta toimintakykyongelmia tai riippuvuutta ja niiden teho säilyy myös pitkäaikaisessa käytössä.

Hae apua nopeasti

Uniongelmat ovat yksilöllisiä. Toiset eivät saa unen päästä kiinni, toiset heräilevät kesken unien. Joku on jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisikin öisin. Mistä sitten tietää, milloin unettomuuteen tulisi hakea apua?

Ensin kannattaa miettiä, onko ongelma tilapäinen vai jatkunut jo pitkään.

– Jokainen nukkuu välillä huonosti. Esimerkiksi työpaikan menetys, läheisen kuolema tai muu stressaava tilanne voi viedä yöunet. Jos uniongelmat jatkuvat vielä 2–3 viikon kuluttua, olisi hyvä hakea apua, Sved neuvoo.

Unettomuudesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun väsymys ja keskittymisvaikeudet haittaavat arkea ja vetävät mielen matalaksi.

Hoitoon kannattaisi siis hakeutua nopeasti. Valitettavan monet unettomat kärvistelevät vuosia ennen avun hakemista. Noin 30 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Ikääntyneistä jopa joka toinen nukkuu välillä huonosti.

Jos unihäiriöt jatkuvat yli kolme kuukautta, puhutaan kroonisesta eli pitkäaikaisesta unettomuudesta. Se vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista, ja vanhetessa unettomuus lisääntyy.

Opitko unettomaksi?

Pitkäaikainen unettomuus on yleensä niin sanottua toiminnallista unettomuutta eli unettomaksi on opittu vuosien varrella. Nukkumaanmeno jännittää ja pelottaa, mikä vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

– Toiminnallinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain tietystä elämäntilanteesta. Esimerkiksi tuoreen äidin yöt häiriintyvät imettämisen ja muun vauvanhoidon takia, mutta kun vauva vihdoin alkaa nukkua, äiti ei nuku. Myös jokin muu stressaava elämäntilanne, kuten työpaikan vaihdos tai opiskelujen aloittaminen, voi laukaista uniongelmat. Ja vaikka stressaava tilanne rauhoittuu, unettomuus jatkuu. Tällöin unettomuus on opittua.

Voi olla, että ongelman laukaissut tekijä ehtii vuosien varrella unohtua, mutta nukahtamisvaikeuksista tai yöheräilystä on tullut tapa.

Malta rauhoittaa ilta

Tehokkain keino hoitaa opittua unettomuutta ovat lääkkeettömät hoitokeinot, eli kognitiivis-behavioraalinen terapia unettomuuteen. Unioppaista ja netistä löytyy pitkä lista nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja ohjeita, jotka kohentavat unta ja vireyttä.

Untaan voi huoltaa muun muassa oikeanlaisella liikunnalla ja ravinnolla sekä erilaisilla stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoilla.

Gabriele Svedin mukaan keinoista tärkein on rauhoittuminen illalla ennen nukkumaanmenoa. Eli ei roikuta sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa, eikä sängyssä tehdä töitä tai katsota tv:tä.

– Älypuhelimet ja tietokoneet häiritsevät unta, sillä niiden voimakas valo estää nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on myös huono tapa juoda iltaisin kahvia tai teetä.

–Kofeiini on iso ongelma, sillä sen puoliintumisaika voi olla jopa 11 tuntia. Pienikin annos illalla voi aiheuttaa unettomuutta. Jos tietää kärsivänsä unettomuudesta, kahvia tai kofeiinipitoista teetä ei pitäisi juoda lainkaan kello 14:n jälkeen.

Alkoholi on Svedin mukaan yksi Suomen yleisimmistä unilääkkeistä, sillä se väsyttää ja voi auttaa jännittynyttä tai ahdistunutta nukahtamaan, mutta se pilaa unen. Uni katkeilee eikä virkistä.

Kun tutkii, tietää

Kun unettomuutta on jatkunut pidempään, kannattaa hakeutua asiantuntijan pakeille. Yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lähetteen jatkotutkimuksiin.

Jos unettomuus johtuu kivusta, oikea osoite on kivunhoidon spesialisti tai fysiatri. Jos yöllä on kroonista yskää, hengitysvaikeuksia tai astmaoireita, kannattaa kääntyä keuhkolääkärin puoleen.

Joskus huono nukkuminen, voimakas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne.

Gabriele Svedin mukaan on tavallista, että unettomuuden taustalla on useampia syitä, joten myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

Helsingin Uniklinikalla asiakkaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa laajan kyselylomakkeen, jossa käydään läpi muun muassa unen laatuun, unirytmiin, mielialaan ja kuorsaukseen liittyviä asioita.

Vastaanotolla univaikeuksien todetaan usein johtuvan toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin hoidoksi riittää useimmiten pari tapaamista unihoitajan kanssa.

Unihoitajan vetämässä pienryhmässä käydään läpi unenhuoltoon liittyviä asioita ja muita lääkkeettömiä hoitokeinoja. Menetelmät perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jossa opetellaan omaan elämäntilanteeseen sopivia selviytymistaitoja.

Mittaukset paljastavat

Aktigrafia on helppo ja edullinen unihäiriöiden perustutkimus. Se tehdään rannekelloa muistuttavalla laitteella, joka seuraa viikon ajan vuorokausirytmiä, unen laatua ja unenaikaista liikehdintää.

Mittaaminen on tärkeää, sillä iso osa huonosti nukkuvista ihmisistä arvioi unensa väärin.

– Ihminen saattaa kokea nukkuneensa vain tunnin yön aikana, mutta aivosähkökäyrä osoittaa uniajan olleen 5–6 tuntia. Joskus jo tieto unen todellisesta rakenteesta vähentää nukkumiseen liittyvää stressiä. Toisaalta monet hyvin nukkuvat arvioivat unensa laadun liian hyväksi, mutta tämä ei ole ongelma niin kauan kuin he kokevat olevansa virkeitä ja toimintakykyisiä, Gabriele Sved sanoo.

Unipolygrafia on laajempi unitutkimus. Siinä seurataan yhden yön ajan muun muassa aivosähkökäyrää, hengitystä, jalkojen liikehdintää ja sydämen rytmiä.

Unipolygrafia tehdään, jos ongelmien syyksi epäillään jotain muuta kuin klassista toiminnallista unettomuutta – esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymää tai uniapneaa. Tarkempi tutkimus on paikallaan myös silloin, kun unenhuolto ei tuota tuloksia tai on syytä epäillä, että unettomuus johtuu jostain sairaudesta.

Lisäksi uniklinikoilla voidaan tehdä erilaisia vireystilatutkimuksia. Jos epäillään uni-valverytmiongelmia, voidaan mitata melatoniinin eritys syljestä. kas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomat jalat -oireyhtymästä. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa unen saantia.

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

 

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.