suukipu, herpes, hiiva, suusyöpä, aftat
Kuva Shutterstock

Kirvelyä, punoitusta ja kipua – suun limakalvoille saattaa ilmaantua monenlaista vaivaa. Milloin oireileva suu kannattaa käydä tarkistuttamassa hammaslääkärissä?

1. Kipeä afta

Oireet: Suun limakalvoille, ikeniin, huuleen ja poskiin, voi ilmaantua kivuliaita ja vaaleita haavaumia, aftoja. Näitä kiusanhenkiä on kolmea sorttia: millin, parin luokkaa olevia tavallisia aftoja, isoja aftoja sekä tuiki harvinaisia, vieri vieressä kasvavia aftoja.

Terveydelle aftat ovat vaarattomia. Niiden syytä ei tiedetä, mutta tunnetaan  tekijöitä, joilla on huomattu olevan osuutta aftojen synnyssä. Näitä ovat muun muassa suoliston sairaudet, kuten Crohnin tauti ja keliakia, stressi, hormonaaliset syyt ja tietyt ruoat.

Hoito: Jopa puolella suomalaisista on aftoja, ja ne tarttuvat usein vanhemmilta jälkikasvulle. Aftoja ei voi parantaa, mutta niitä voi koettaa hoitaa kortisonisalvalla sekä apteekin aftalaastareilla. Laastari asetetaan haavauman päälle, se nopeuttaa limakalvon paranemista. Aftat paranevat itsekseen tavallisesti noin viikossa.

Aftaa voi myös ”syövyttää” apteekin myymällä valmisteella. Se hitsaa rakkulalta pinnan pois, jolloin muodostuu normaali, vähemmän kipeä ja nopeammin paraneva tavallinen haava.

Aftoihin taipuvaisen kannattaa välttää kaikkia sellaisia hammastahnoja, jotka sisältävät natriumlauryylisulfaattia. Aineen epäillään altistavan alfojen puhkeamiselle.

Lue lisää Aftoista

2. Koko kansan herpes

Oireet: Huuliherpes on aftaakin yleisempi suun limakalvovaiva, virusta kantaa arviolta 90 prosenttia suomalaisista. Aiheuttajana HSV1-virus, joka saadaan yleensä lapsuudessa.

Puolet huuliherpeksen kantajista saa rokahtumia tai rakkuloita tavallisesti huuliin, mutta myös suun ja nenän limakalvoille, etenkin suulakeen. Rokahtuma on kipeä ja arka etenkin huulessa ja saattaa vaikeuttaa ruokailua.
Herpeshaava voi saada alkunsa auringonvalolle altistumisesta, henkisestä tai fyysisestä stressistä ja elimistön puolustuskyvyn heikkenemisestä.

Hoito: Suulaen herpes paranee itsestään huulten herpestä nopeammin parin, kolmen päivän sisällä. Hoitoa ei tarvita. Herpes lähtee paranemaan, kun rakkulat rikkoutuvat. Huulissa paraneminen voi kestää viikosta kahteen.

Herpeksestä ei pääse eroon, mutta hyvä suuhygienia on tarpeen.

Klooriheksidipitoisen suuveden käyttö saattaa vähentää haavauman bakteeristoa ja paraneminen on nopeampaa.

Huuliherpekseen on apteekeissa tarjolla erilaisia kuivattavia voiteita. Ne lyhentävät noin päivällä haavauman kestoa.

3. Nahkamainen leukoplakia

Oireet: Leukoplakia on sananmukaisesti valkoinen läiskä. Sitä ei voi raaputtaa pois, sillä läiskä on liikasarveistunutta limakalvoa, jonka pinta on paksuntunut.

Läiskät ovat tavallisesti vaarattomia, mutta hammaslääkäri ottaa ne seurantaan mahdollisen pahalaatuistumisen vuoksi. Leukoplakiamuutoksia nähdään pääosin tupakoitsijoilla, mutta muutokset saattavat hävitä, kun tupakointi lopetetaan.

Leukoplakia ei aiheuta oireita pientä nahkamaisuutta tai kireyttä lukuun ottamatta. Jos läiskä ei parane itsekseen 2–3 viikossa, on syytä mennä hammaslääkäriin.

Hoito: Suurimmassa osassa leukoplakioita hoitoa ei tarvita. Hammaslääkärin säännöllinen seuranta riittää, mutta joskus hammaslääkäri haluaa hoitaa läiskän kerralla pois kirurgisesti, laserilla tai jäädytyshoidolla.

4. Punajäkälän verkkopunos

Oireet: Punajäkälä on sekä ihon että limakalvojen tauti, mutta yleisempää on, että potilaalla on suussa muutoksia, ei iholla.

Punajäkälä ilmaantuu usein molempien poskien limakalvoille, kielen syrjään ja selkään sekä ikeniin: verkkomaisena, pilkullisena, jopa rakkoisena. Usein on kyse limakalvon tulehdustilasta, jossa elimistö reagoi jollekin ulkopuolelta tulevalle ärsykkeelle. Jos punajäkälään liittyy ohentunutta tai haavaista limakalvoa, atrofisuutta, punajäkälää kirvelee.

Punajäkälää potee tavallisimmin 50–60-vuotias nainen, ja keskimäärin pari prosenttia väestöstä. Punajäkälä ei tartu.

Hoito: Punajäkälää ei voi ehkäistä tai vältellä. Se on useimmissa muodoissaan oireeton, eikä sitä tarvitse hoitaa. Punajäkälää kannattaa kuitenkin seurata, hammaslääkäri määrää sopivan tarkistusvälin.

Jos verkkokalvomaiseen limakalvoon liittyy polttelua, ärsyttäviä ruoka-aineita kuten sitrushedelmiä, vahvoja mausteita tai alkoholia, on syytä välttää.

Plakki ja hammaskivi kannattaa poistattaa kolmisen kertaa vuodessa, hyvä suuhygienia lievittää ärtyvää punajäkälää.

Erityisen haavaista tai jatkuvasti polttelevaa punajäkälää voidaan hoitaa kortisonilla.

Lievempiin poltteluihin voi kotihoitona kokeilla kamomillateetä.

Monet lääkkeet aiheuttavat suun kuivumista ja pahentavat ikäihmisen punajäkälää. Suun kosteutuksesta ja omasta syljentuotannosta voi pitää huolta ksylitolipurkan tai apteekin suunhoitotuotteiden avulla.

5. Hiiva – suun oma asukki

Oireet: Hiivasieni, etenkin Candida albicans, on suun omaa, luonnollista mikrobistoa. Häiritseväksi se voi yltyä, jos suun mikrobitasapaino muuttuu. Esimerkiksi jos yleiskunto heikkenee jonkin sairuden vuoksi, se saattaa laukaista hiivatulehduksen. Hammasproteesia käyttävä on muita alttiimpi suun hiivakasvustolle.

Sammas, kuten suun hiivatulehdusta kutsutaan, ilmaantuu suun limakalvon pinnalle ja usein suulakeen valkoisina laikkuina ja juosteina. Erona leukoplakioihin hiivalaikut ovat raaputettavissa pois. Atrofinen hiivamuoto on yleisempi antibioottikuurin aikana, silloin limakalvo punoittaa ja sitä kirvelee.

Hoito: Hiivatulehdusta voi ehkäistä ennalta hyvällä suu- ja proteesihygienialla. Monet lääkkeet horjuttavat suun mikrobiston tasapainoa. Henkeen vedettävien ja nestemäisten lääkkeiden ottamisen jälkeen suu kannattaa kurlata vedellä.

Suun hiivaan on lääkkeitä, joilla tulehduksen voi hoitaa. Monesti hiivainen suu rauhoittuu itsekseen.

6. Suusyöpä löytyy lääkärissä

Oireet: Syövän synty on lääketieteeltä yhä hämärän peitossa, niin myös suusyövän. Altistavia tekijöitä ovat pitkällinen tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö.

Oireita suusyöpä ei aiheuta ennen kuin vasta myöhään, mutta hammaslääkärillä on keinot havaita suusyöpä jo varhain. Siksi etenkin tupakoitsijan olisi hyvä käydä säännöllisesti hammaslääkärissä.

Suusyöpä ilmaantuu useimmiten kielensyrjään, ikeneen tai suun pohjaan. Limakalvomuutoksen laatuisuus selvitetään koepalasta.

Jos syöpä saa kehittyä rauhassa, tuloksena voi olla vallireunainen kraateri tai rosopintainen, ulkoneva muutos. Niissäkään ei välttämättä ole kiputuntemuksia. Mitkä tahansa haavaumat, joka eivät parane suussa kolmeen viikkoon, on hyvä käydä varmuuden vuoksi näyttämässä hammaslääkärissä.

Parantumattomat punaiset tai puna-valkopilkulliset limakalvomuutokset suussa saattavat olla harvinaisen suusyövän esiasteita. Punaläiskäisten erytroplakioiden harvinaisuutta kuvaa se, ettei tavallinen hammaslääkäri törmää sellaisiin ehkä ikinä työurallaan.

Hoito: Suusyöpää hoidetaan kirurgisesti ja sädettämällä.

Lue lisää Suusyövästä

Asiantuntijoina suukirurgian erikoislääkäri, hammaslääkäri Peter Jungell Plusterveys Oy:stä sekä hammaslääketieteen tohtori Susanna Paju Helsingin yliopistosta.

 

Miksi hammaslääkäriin?

  • Jos löydät suustasi poikkeavan värisen tai muotoisen limakalvomuutoksen, mielestäsi vähäpätöisenkin, niin käy näyttämässä sitä hammaslääkärissä. Vaikka muutos on luultavasti vaaraton ja itsestään ohimenevä, parempi se on tutkia.
  • Kun käyt hammaslääkärissä, suun limakalvojesi kunto tulee hampaiston lisäksi tarkistettua kauttaaltaan. Samalla saat hoito-ohjeet suuvaivoihin.
  • Hammaslääkäri on suun limakalvomuutosten paras asiantuntija ja hän näkee suuhusi syvemmälle ja tarkemmin kuin sinä itse.
Vierailija

Mikä suuta vaivaa?

Pahaa hajua aiheuttaa mm kuiva suu, jota aiheuttaa: jotkut lääkkeet (lue haittavaikutukset lääkkeesi pakkauksesta) jotkut sairaudet kahvi tee colajuomat sokeri sokerijuomat tupakka jano Lisäksi pahaa hajua aiheuttaa: nestemäiset maitotuotteet (aiheuttavat valkoista katetta kielen pinnalle ja kielen takaosaan, joka alkaa haisemaan pahalle) tupakka I-tyypin diabetes närästys (tähän auttaa ruokavalio) JUO VETTÄ (aikuinen ei tarvitse maitoa, vaan imeväinen ja vasikka) Huuhtele suusi vedellä ruuan...
Lue kommentti
Vierailija

Mikä suuta vaivaa?

Alfat suussa kävin hammaslääkärissä ollut todella kipeä monta päivää hammaslääkäri laittoi jotain ainetta ei apua,jotenkin päätin kokeilla hunaja omenaviinietikkaa lasi vettä 3tl hunaja omenaviinietikkaa purskuttelin suussa ja sama uudelleen se todellakin auttoi ja on moneen muuhunkin vaivaan apua,hampaita ei vaan saa harjata heti koska hampaista voi lähtä kiille.Nyt pystyn nukkumaan ilman jomotusta.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.