Miksi tuoksu tuo mieleen vuosikymmenien takaisia asioita? "Hajuaisti on aisteista yllätyksellisin"
Hajumuiston aktivoituminen on elokuvamainen välähdys. Sen noustessa pintaan voi nähdä mielessään vaikka äidin leipomat leivonnaiset tai mummolan verhot.
Astut sisään kahvilaan ja kardemumman tuoksu leijailee vastaan. Samassa muistat elävästi mummolan ja itsesi pienenä lapsena. Sinussa aktivoitui hajumuisto.
Hajumuisto voi aktivoitua milloin tahansa ja mistä tahansa ja silloin kun sitä vähiten odottaa.
– Hajuaisti on aisteista yllätyksellisin. Näkymättömät tuoksumolekyylit eivät varoita etukäteen. Kun hajumuisto iskee, se lamaannuttaa kaiken muun ja alkaa dominoida mielialaa, kuvailee Mari Sandell, aistinvaraisen laatututkimuksen professori Helsingin yliopistosta.
Hänen mukaansa hajumuistot ovat tyypillisesti elokuvamaisia välähdyksiä. Ihminen muistaa kokonaisvaltaisesti hetken, jossa haju on jättänyt jäljen.
Hajumuisto aktivoituu myös toisin päin. Katsellessaan vanhaa valokuvaa voi haistaa vaikkapa mummolan tai edesmenneen koiransa ominaishajun.
Aistimus ohittaa älyn
Hajumuiston voima selittyy osin sillä, miten ärsyke aivoissa käsitellään.
Muu aistitieto – näkö, kuulo, tunto, maku – kulkee aistihermoja pitkin ensin aistitiedon käsittelykeskukseen eli talamukseen. Talamus seuloo ja lähettää tietoa aivokuoreen, jossa syntyy tietoinen havaintokokemus: näen, kuulen, tunnen, maistan. Vasta sitten aistitieto lähetetään tunnemuistista vastaaviin mantelitumakkeisiin ja muistista ylipäätään vastaavaan hippokampukseen. Ensin siis syntyy aistimus ja vasta sitten muisto.
Hajuaistihermot kulkevat eri reittiä. Ne johtavat nenästä mantelitumakkeeseen ja hippokampukseen ja vasta sitten talamukselle ja aivokuorelle. Hajumuisto siis voi aktivoitua jo ennen kuin edes tajuamme, että olemme haistaneet jotain.
Suora reitti tunne- ja muistikeskuksiin tekee hajuihin liittyvistä muistoista välittömästi eläviä ja usein tunnepitoisia.
Hajuja on usein vaikea kuvailla sanallisesti. Ne tallentuvat kehoon ja emotionaaliseen muistiin selkeämmin kuin sanallisiin kategorioihin. Myös tämä tekee hajumuistosta voimakkaan. Sen kokee suoraan, eikä sitä rupea älyllistämään.
Nenä ohjaksissa
Samat hajut voivat herättää ihmisissä hyvin erilaisia hajumuistoja, koska muistot ovat yksilöllisiä. Myös fysiologisesti hajuaistimme on yksilöllinen. Ilmassa leijuva molekyyli aktivoi sille herkän hajureseptorin nenän limakalvolla, ja tästä menee viesti aivoihin. Toimivia hajureseptorityyppejä on ihmisillä noin 400 erilaista. Haistamme herkästi niitä hajuja, joiden reseptoreita meillä sattuu olemaan paljon.
– Jokainen haju on sekoitus montaa eri molekyyliä. Haju muodostuu aivoissa näiden molekyylien yhteisvaikutuksesta. Hajun resepti on usein hyvinkin tarkka, ja siksi pienikin muutos molekyylien suhteellisissa osuuksissa muuttaa hajun tulkintaa.
Asiantuntijana Mari Sandell, aistinvaraisen laatututkimuksen professori Helsingin yliopistossa.
Juttu on osa artikkelia, joka on julkaistu Hyvän terveyden numerossa 3/2026. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
Muistojen hattara
Haju ja maku sekoitetaan monesti. Haju leijailee ilmassa, maku puolestaan menee suun makureseptoreihin nestemäisenä tai sylkeen sekoittuneena.
Makuun voi liittyä voimakkaita muistoja, vaikkapa joulun perinneruokia tai huvipuiston tahmeaa hattaraa. Toisin kuin hajumuisto, makumuisto ei yllätä puskista. Kun maistaa hattaraa, laittaa sitä tietoisesti suuhunsa ja osaa jo odottaa nostalgista kokemusta.
