Pelkkä maku ei ratkaise, vaan herkuttelemme kaikilla aisteilla. Myös arvot, odotukset ja muistot vaikuttavat.
Kuvittele tuoksuvaa, tuoretta leipää, jossa on rapea kuori ja pehmeä sisus. Kun leikkaat siivun leivästä, mielesi virittyy jo ihanaan makunautintoon. Koemme ruokailun kaikilla aisteillamme, sanoo professori Anu Hopia.
Ruoan ulkonäkö, tuoksu, suutuntuma, maku ja jopa ruokailuun liittyvät äänet vaikuttavat siihen, kuinka houkuttelevaksi ruoan koemme.
– Esimerkiksi rapeus viestittää meille, että ruoka on varmasti tuoretta, hän huomauttaa.
Merkitystä on myös kattauksella: sama ruoka maistuu taatusti paremmalta, kun se on tarjoiltu kauniisti lautaselta, sen sijasta jos sen lusikoisi valmisruokapakkauksesta. Jopa lautasliinojen väri vaikuttaa siihen, miten paljon nautimme ruokailusta. Raikas limenvihreä lisää tutkitusti salaatista nauttimista, mutta siinä, mitkä värit houkuttelevat syömään, on yksilöllisiä eroja.
– Yksityiskohdilla on väliä ja niihin kannattaa kiinnittää huomiota, Hopia kiteyttää.
Jokainen maistaa tavallaan
Toiset meistä pitävät luontaisesti enemmän makeasta, toiset taas kavahtavat karvasta makua. Ruokailu ei kuitenkaan ole vain aistikokemus, vaan siihen vaikuttavat ihmisen koko persoona, arvot, odotukset ja eletty elämä.
Jos arvostamme ruoassa terveellisyyttä tai ekologisuutta, koemme nämä ominaisuudet myönteisemmin kuin henkilö, joka ei niistä niin piittaa. Myös lapsuuden ruokamuistot vaikuttavat, puhumattakaan kulttuurista, jossa elämme. Myös temperamentti muovaa mieltymyksiä.
– Olemme hyvin erilaisia siinä, kuinka halukkaasti kokeilemme outoja ruokia. Osa toivoo tuttuutta ja turvallisuutta, toiset taas etsivät uusia makuelämyksiä. Kaikesta ei tarvitse pitää Kun muistelen lapsuuteni inhokkiruokia, niitä yhdistää epämiellyttävä tunne suussa. Ohrapuurossa oli kovia ryynipallukoita, ruismarjapuuro takertui kitalakeen. Anu Hopian mukaan suutuntuma vaikuttaa yllättävän paljon siihen, pidämmekö jostakin ruoasta vai emme.
– Esimerkiksi uusissa kasvipohjaisissa vaihtoehdoissa rakenne on usein erilainen kuin perinteisissä eläinperäisissä tuotteissa. Niihin totuttelu voi viedä hieman aikaa. Entä voiko epämiellyttävästä ruoasta oppia pitämään? Hopian mielestä se on mahdollista, mutta ei aina tarpeellista.
– Esimerkiksi vähäsuolaisesta tai vähärasvaisesta ruoasta voi kyllä oppia pitämään. Mutta jos jokin ruoka on oikein vastenmielistä, et ehkä opi pitämään siitä, vaikka kuinka kiusaisit itseäsi.
Eikä tarvitsekaan, sillä vaihtoehtoja riittää. ◆
Asiantuntija Anu Hopia elintarvikekehityksen professori Turun yliopisto.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
