Silmän punoitus voi olla viatonta ja ohimenevää. Joskus taas pikainen silmälääkärireissu on paikallaan. Mistä tietää, milloin on kiire?
Heti silmäkääkäriin
- Punoittavaa silmää särkee.
- Näkö heikkenee tai sumenee.
- Käytät piilolinssejä, silmä punoittaa ja siinä on roskan tunnetta.
- Silmä on valonarka ja punoittava. Silmän punoitus on jatkunut yli viikon ja on kokeiltu kostutustippoja, mutta ne eivät ole tepsineet.
- Silmän punoitus pahenee. ilmaantuu yleisoireita, kuten kuumetta.
- Vain toinen silmä rähmii voimakkaasti. Esimerkiksi klamydiatulehdus silmässä on usein toispuoleinen.
- Jos mustuaisen koko muuttuu.
- Jos silmässä on voimakasta roskan tunnetta ja punoitusta.
Usein vaaratonta
Pöly, päätetyö, tupakansavu, valvominen... Varsin moni asia ärsyttää silmiä. Piilolinssitkin voivat hangata, varsinkin, jos samoja linssejä käyttää liian pitkään.
Punoitus syntyy, kun silmän sidekalvon pienet pintaverisuonet laajenevat. Silmätapaturmissa, esimerkiksi silmään osuvassa iskussa, verisuoni saattaa myös katketa, jolloin verta vuotaa sidekalvon alle.
– Ihmiset usein säikähtävät silmän verenpurkaumia, koska ne näyttävät pahoilta. Ne ovat kuitenkin täysin vaarattomia ja punoitus katoaa omia aikojaan. Toki, jos niitä tulee toistuvasti, kannattaa syy selvittää. Joskus esimerkiksi korkea verenpaine voi altistaa niille, kertoo silmätautien erikoislääkäri Timo Hellstedt Terveystalosta.
Kuivuutta kannattaa hoitaa sinnikkäästi
Joskus silmien punoitus johtuu silmäsairaudesta, kuten silmätulehduksesta tai kuivista silmistä. Kuivasilmäisyys on monelle tuttu riesa, joka saa silmät jopa punoittamaan. Silloin kyynelnesteen tuotanto on liian naftia tai sitä haihtuu liikaa. Silmiä voivat kuivattaa esimerkiksi koneellinen ilmastointi, tuulinen sää ja tupakansavu.
– Oireet ovat pahimmillaan aamulla, sillä nukkuessa silmäluomet saattavat olla aavistuksen raollaan eikä unessa tule räpyteltyä. Räpytysrefleksi saa kyynelrauhasen tuottamaan kyynelnestettä, Hellstedt sanoo.
Kuivien silmien oireita lievittävät kosteuttavat silmätipat, joita on käytettävä säännöllisesti.
Joissain kosteuttavissa silmätipoissa olevat säilöntäaineet saattavat saada silmät punoittamaan ja vetistämään. Siksi kannattaakin suosia säilöntäaineettomia kertakäyttöpipettejä.
– Jos käyttää paljon erilaisia silmätippoja, esimerkiksi kosteuttavia, antibioottisia ja punoitusta vähentäviä tippoja, saattaa tulla niin sanottu toksinen reaktio. Usein punoituksen voimistuessa laitetaan lisää tippoja, mikä entisestään pahentaa punoitusta, toteaa Hellstedt
Jos kosteuttavat tipat eivät auta, kannattaa selvittää, ettei luomireuna ole tulehtunut. Luomireunasta erittyy voitelevaa musiinia kyynelnesteeseen, mutta jos rauhasaukot ovat tukossa, se ei pääse perille.
– Myös tyrniöljystä voi olla apua kuivasilmäisille. Öljykapseleissa on tyrninsiemenenöljyä sekä omega-3- rasvahappoja, Hellstedt vinkkaa.
Silmien räpyttely ja lepuuttelu kannattaa ottaa säännölliseksi tavaksi, sillä kuivien silmien hoito vaatii vähän samanlaista sinnikkyyttä kuin kuivan ihon hoito.
Myös yleissairaudet, kuten nivelreuma, kilpirauhasen vajaatoiminta ja Sjögrenin syndrooma, voivat saada silmän pinnan kuivumaan ja punoittamaan.
Silmiä kuivattavia lääkkeitä tunnetaan pari sataa. Tavallisimpia niistä ovat rytmihäiriöiden ja sydämen vajaatoiminnan hoidossa käytettävät beetasalpaajat sekä nesteenpoistolääkkeet.
Piilolinsseistä vaarallisia tulehduksia
Silmätulehduksia on erilaisia ja silmän eri osissa, myös silmäluomissa. Yleisin on sidekalvontulehdus, jolloin silmä kutisee, rähmii, vetistää ja punoittaa.
– Se voi olla bakteerien ja virusten, mutta myös sienten aiheuttama. Osa sidekalvotulehduksista on allergisia.
Silmien kutina on tyypillinen allergiaoire. Allergiseen sidekalvontulehdukseen käytettävät antihistamiinit kuivattavat silmiä, siksi niiden kanssa tarvitaan kosteuttavia tippoja. Lievä sidekalvotulehdus voi parantua itsestäänkin, mutta jos ei, niin sidekalvolta otetaan bakteerinäyte, jotta löydetään tehokkain lääke.
Värikalvotulehduksessa silmän värillinen osa, esimerkiksi vihreäsilmäisillä vihreänä näkyvä osa, tulehtuu. Silloin silmä on punoittava, kipeä ja valonarka, jopa näkökyky voi heikentyä. Jotkut autoimmuunisairaudet, kuten reuma, altistavat sille. Tulehdusta hoidetaan kortisonipohjaisilla silmätipoilla.
Sarveiskalvon tulehdus voi olla seurausta huolimattomasta piilolinssien käytöstä. Silmä on kipeä, punoittava ja kyynelehtivä ja sitä on vaikea pitää auki. Tulehdus vaatii pikaisia toimia, sillä vaarana on jopa sokeutuminen. Silmää lääkitään tipoilla ja voiteilla, mutta joskus tarvitaan myös sisäisesti otettavia antibiootteja, sienilääkkeitä tai kortisonia. Hoidon tehoamista seurataan päivittäin silmälääkärin vastaanotolla.
Pesuaine huuhdottava silmästä heti
Siivouspuuhissa silmään saattaa roiskahtaa pesuaineita. Tuhoisimpia ovat voimakkaan emäksiset, kudoksia syövyttävät kemikaalit, kuten konetiskiaineet, pyykinpesuaineet, kloriitti sekä viemärin avaamiseen ja wc:n puhdistukseen tarkoitetut vahvat pesuaineet.
Pahimmassa tapauksessa näkö voi heikentyä tai sen voi jopa menettää. Pulloissa onkin turvakorkit, etteivät ne päätyisi esimerkiksi lasten käsiin.
– Jos pesuainetta joutuu silmään, sitä pitää heti huuhdella juoksevalla vedellä vähintään puolen tunnin ajan, Helllstedt muistuttaa.
Jos huuhtelun aloittaa heti, silmä toipuu hyvin ja vaurioituu harvoin pysyvästi. Päivystykseen lähtiessä pesuainepurkki kannattaa ottaa mukaan, sillä se antaa lääkärille tärkeä tietoa.
Päivystyksessä silmään laitetaan huuhteleva tippalaite ja luomen sisäpinnat puhdistetaan vanutikuilla.
Roska viiltää kuin lasi
Myös silmää hankaava ripsi tai sisään- tai ulospäin rullautunut luomireuna saa silmän punoittamaan. Saman tekee roska tai silmään lentävä hyönteinen. Roska ajautuu usein yläluomen alle. Pienemmät rikat saattavat huuhtoutua itsestään kyynelnesteen mukana, mutta ei aina. Vaikka roska silmässä kutittaa, luomea ei saa hangata, ettei sarveiskalvo vaurioidu. Silmän huuhtelu on tärkeää.
– Hyvinkin pieni, jopa millimetrin kokoinen roska voi aiheuttaa isot oireet. Silmä on kipeä ja runsaasti vetistävä. Lääkäri kääntää silmäluomen ja värjää silmän pinnan, jolloin roska voidaan paikantaa. Joskus yleislääkärikin saa poistettua vieraan esineen silmästä, mutta pienen roskan, lasinkappaleen tai metallisirun löytämiseen tarvitaan silmälääkärin mikroskooppitutkimus. Ennen tutkimuksia silmä puudutetaan tipoilla.
Asiantuntija Timo Hellstedt silmätautien erikoislääkäri, Terveystalo.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
