Empatia on taito, jota ei noin vain opeteta koneelle. Siksi empatiaa edellyttävät tehtävät jäävät tulevaisuudessakin ihmisten harteille. Ihminen voittaa koneen monessa työssä.

Kun koneet hoitavat helpot rutiinihommat, ihmiset tekevät yhä vaikeampaa työtä. Jotta voimme selviytyä näistä tehtävistä, meidän tulee ymmärtää toisiamme ja tehdä yhteistyötä. Empatia on työelämässä entistä tärkeämpi taito.

Toisaalta empatia on taito, jota ei noin vain opeteta koneelle. Siksi empatiaa edellyttävät tehtävät jäävät tulevaisuudessakin ihmisten harteille.

1. Yhteistyön edellytys

Toisten tunteiden jäljittely on yksi aivojemme mekanismeista, joiden avulla koemme empatiaa. Se luo  yhteyden tunnetta toisiin ihmisiin ja auttaa meitä ymmärtämään paremmin, mitä muille kuuluu.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Muita empatian mekanismeja ovat kyky tietoisesti asettua toisen asemaan sekä halu tehdä hyviä asioita toisille. Nämä mekanismit voivat toimia erikseenkin, ilman että tunteet tarttuvat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Eräs panttivankineuvottelija kertoi hieman yllättäen, että empatia on hänen tärkein työkalunsa. Tämä ei tarkoita, että hän hyväksyisi kaappaajan teot, vaan että hän pyrkii ymmärtämään tämän arvoja, näkökulmaa ja tavoitteita. Neuvotteluyhteys voi löytyä vain, kun ensin tajuaa, mikä saa toisen toimimaan, niin kuin hän toimii.

2. Ymmärrät myös itseäsi

Yksi tärkeimmistä empatiataidoista on kyky itsereflektioon: pystyt erittelemään omia ajatuksiasi ja tunteitasi ja tunnistamaan, mistä niissä on kyse. Kun ymmärrät itseäsi, sinun on helpompi ymmärtää myös muita.

Empatian mekanismit tekevät yhteistyön mahdolliseksi. Meidän on pakko pystyä heittäytymään toistemme asemaan, jos haluamme jakaa tehtäviä ja lyödä viisaat päämme yhteen.

3. Tunnetaitoja voi treenata

Empatia on taito, jota määrittävät osaksi geenit, osaksi kokemukset ja harjoittelu. Osalla ihmisistä empatian mekanismit toimivat luonnostaan tehokkaammin, mutta ne kehittyvät kokemuksen myötä paremmiksi. Ja jokainen meistä voi treenata empatiaa läpi elämänsä.

Elämänkokemus on asia, josta empatiaa voi ammentaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että toisia pitäisi loputtomiin ymmärtää tai heidän vuokseen uhrautua.

Kielteiset tunteet tarttuvat herkemmin kuin myönteiset, ja tuttujen tunteet herkemmin kuin tuntemattomien. Kun meille läheinen kiukkuaa ja raivoaa, on vaikea itse pysytellä tyynenä. Tunteen tarttumista voi olla mahdoton estää, mutta omiin reaktioihinsa voi silti vaikuttaa. Hengitä syvään, laske kymmeneen ja pidä tauko, ennen kuin toimit tai vastaat.

4. Vaarana empatiauupumus

Varsinkin hoitoalalla työskentelevillä on vaarana sairastua myötätuntouupumukseen. Silloin ihminen ottaa liikaa vastuuta toisten hyvinvoinnista ja kokee syyllisyyttä siitä, että itsellä asiat ovat hyvin. Kannattaa miettiä, kenen tunteista oikeastaan on kyse. Ovatko tunteet omiasi, vai kannatko turhaan myös muiden murheita? Myös esimiehen tuki ja tunteiden jakaminen muiden kanssa ehkäisevät uupumusta.

Asiantuntija: Katri Saarikivi, tutkija, kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla