Korona teki meistä entistä varovaisempia – millainen on hyvän kosketuksen etiketti?

Lämmin halaus murheen hetkellä. Hyväntahtoinen taputus olalle. Vaivihkainen tarttuminen käteen, kun sanoja ei tarvita.

Mieleesi on ehkä painunut kosketus, joka on lohduttanut, kannustanut tai kertonut, että me kuulumme yhteen.

Toivottu kosketus tuntuu hyvältä, sillä se lisää hyvän olon hormonien, kuten dopamiinin, endorfiinin, oksitosiinin ja serotoniinin eritystä ja lievittää stressiä, selittää kulttuuriantropologi Taina Kinnunen. Hän on tutkinut suomalaisten kokemuksia kosketuksesta.

On yksilöllistä, millainen kosketus tuntuu mukavalta, hoivaavalta tai rakastavalta ja mikä taas epämiellyttävältä. Yksi rakastaa jalkahierontaa, toinen kavahtaa jalkojen hipaisemistakin. Joillekin halaus on iloisen jälleennäkemisen osoitus, joku taas kokee sen tungettelevana.

– Erogeenisten alueiden koskettaminen on aina intiimi kokemus, toisille myös pään koskettaminen. Kämmenet ja kädet taas ovat vähiten intiimejä, Kinnunen sanoo.

Tutkimuksista tiedetään, että esimerkiksi onnellisissa parisuhteissa on keskimääräistä enemmän arkista koskettamista ja läheisyyden hetkiä. Jos yhteys puolisoon on hukkunut tiskivuorten keskelle, jälleenrakennusta voi kokeilla koskettamalla.

Eikö kukaan kosketa minua?

Koskettaminen on ihmiselle, kädelliselle nisäkkäälle, biologinen perusasetus, kuvailee Taina Kinnunen. Aivoissamme on iso alue, joka vastaa kosketusviestien käsittelystä ja ihossamme on valtavasti tuntoaistireseptoreita. Kautta aikojen olemme välittäneet tunteita ja kommunikoineet koskettamalla.

Elämässä voi tulla kuitenkin vaiheita, jolloin toisen ihmisen läheisyyttä ei ole juuri ollenkaan.

Tulen surulliseksi ja yksinäiseksi, jos jään ilman kosketusta. Ahdistun ja masennun.

Näin kuvailee Maisa, 33, kosketusvajeen vaikutuksia Hyvä terveys -lehden verkkokyselyssä. Siinä moni vastaaja kuvaili tärkeäksi omien vanhempien tai isovanhempien kosketusta aikojenkin takaa, kumppanin tuttua ja rakasta läheisyyttä tai ystävien pitkiä halauksia.

Jos kukaan ei koskaan kosketa, olo voi olla ulkopuolinen, sanoo Taina Kinnunen.

Kinnusen tutkimuksessa ihmiset kuvasivat kosketusvajetta esimerkiksi epämääräisenä puutteena.

– Kosketuksen puute on vähän sellainen kummitusmainen tunne.

Varovaisuus on lisääntynyt

Aina kosketus ei ole toivottua. Hyväntahtoiseksi tarkoitettu käden sipaisu tai kainaloon kaappaaminen voi olla vastaanottajasta myös ahdistavaa, jos se tuo mieleen aiempia ikäviä kokemuksia.

– Jos on elämänsä varrella tullut pahoinpidellyksi tai joutunut seksuaalisen ahdistelun tai väkivallan kohteeksi, hyvääkin tarkoittava kosketus voi laukaista ahdistavan tunteen ja saada hermoston taistele tai pakene -tilaan, Kinnunen sanoo.

Viime vuosina maailmanlaajuiseksi ilmiöksi levinnyt Me Too -liike teki seksuaalisen häirinnän ja väkivallan uudella tavalla näkyväksi.

– Me too on eliminoinut luvatonta ja väkivaltaista kosketusta. Vaikutukset ovat ehdottomasti enemmän myönteisiä. Toisaalta meidän kulttuurissamme, jossa koskettaminen ei ole niin luontevaa, koskettamisesta on tullut entistäkin varovaisempaa.

Oman mausteensa koskettamiseen toi koronapandemia. Se loi lisää tapoja pysytellä etäällä. Aloimme tervehtiä nyökkäyksellä ja asioida, kohdata ja pitää kokouksia yhä enemmän etänä.

Ihmisten välisen kosketuksen rinnalle kehitetään teknologista kosketusta. Esimerkiksi New Yorkissa on jo robottihierojia, ja tulevaisuudessa saatamme nähdä hoiva-alan ammateissa robotteja.

– Kehityksestä voi olla montaa mieltä. Tuntuu hurjalta, miten paljon laitamme rahaa siihen, että ihmisiä vietäisiin yhä etäämmälle toisistaan. Mutta toisaalta joillekuille robotin kohtaaminen voi olla helpompaa kuin ihmisen, koska kohtaamisesta puuttuvat vastavuoroisuuden vaateet.

Anna halauksen rauhoittaa

Ystävän pitkä rutistus, hieronta ja lemmikin silittely tuntuvat hyvältä, koska ne rauhoittavat laukkaavaa hermostoa. Samalla syke ja verenpaine tasaantuvat ja hengitys syvenee.

Kosketus saa palaset oikeaan järjestykseen, kun se on toivottu. Se kannattelee hyvää oloa paljon pidemmälle kuin pelkät sanat, Iiris, 38, kuvailee.

Kosketuksella on mahtava voima, mutta millainen on hyvän kosketuksen etiketti? Miten voisi osoittaa lämpöä ja välittämistä olematta tungetteleva?

– Kannustan aloitteellisuuteen ja rohkeuteen. Kannattaa aistia toisen eleitä, ilmeitä ja tunnelmaa. Jos on epävarma, aina voi kysyä, saanko halata. Vilpittömällä ja hyvää tarkoittavalla kosketuksella saa harvoin mitään kamalaa aikaan.

Kursivoidut sitaatit ovat otteita Hyvän terveyden verkkokyselystä. Vastaajat esiintyvät nimimerkillä.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä 11/25. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.