Minustako liikkuja? - nämä ovat tärkeimmät askelmat uuteen elämäntapaan

Niin monesti on tullut aloitettua, mutta sitten suunnitelma on alkanut lipsua ja lopulta kuntoilu jäänyt. 

Liikuntapsykologi Marja Kokkosen mukaan etenkin alussa kannattaa pysähtyä huomaamaan, kuinka hyvä mieli jo yksittäisestä liikuntakerrasta tulee.

–Kymmenen minuutin annos vaikuttaa aivojen sähköiseen toimintaan ja verenkiertoon. Se lisää tarmokkuutta ja vireyttä ja vähentää kielteistä mielialaa. 

Mielen hyvinvointivaikutukset saa saman tien. Sen sijaan vaikkapa kunnon kohoamisen huomaa vastaa viikkojen päästä. Siksi juuri hyvä mieli johtaa varmemmin seuraavallekin kävelylenkille tai jumppatunnille.

Pohdiskelu on pohjatyötä 

Moni meistä käy kurkkimassa netissä kuntosalin jäsenyyden hintaa tai joogasalin lukujärjestystä, mutta siihen se sitten jääkin. Liikuntapsykologilla on hyvä uutinen: saamattomuus onkin siunaus. 

Aikomusvaiheessa pyöriessä voi pohtia myös käsitystä itsestä liikkujana. Omia uskomuksia, kuten sitä että ”en ole liikunnallinen”, voi haastaa. Onko todella niin, ettei koskaan ole ollut hetkeä, jolloin tämä uskomus olisi osoittautunut vääräksi?

–Aikomus on erittäin tärkeä vaihe matkalla liikkujaksi, ja sen ympärillä pyöriminen on hirmu tärkeää. Motivoituminen on prosessi eikä yhden yön ihme. Ei nimittäin ole sellaista on-off-katkaisijaa, josta kääntämällä vahva liikuntamotivaatio syttyisi yhdessä yössä. 

Aikomus on vaihe, jossa liikunnan aloittamista pohdiskellaan ja eri vaihtoehtoja mietitään. Voit myös muistella, mitkä ovat tähänastisen elämäsi ajalta miellyttävimpiä liikuntakokemuksia ja onko niillä yhteistä nimittäjää.

–Jos tunnistat, että kaverin kanssa on aina ollut kivaa, kannattaa valita sosiaalinen tapa liikkua. 

Aiempia lipeämisiäkin on hyvä tarkastella: mikä on estänyt onnistumasta? Saattaisiko sama tapahtua nytkin? Mitä voisit nyt tehdä toisin? 

–Tuon vaiheen ansiosta liikunta tulee aloitettua, mutta se myös pitää uutta tottumusta yllä.

–Kun käyt näitä pohdintoja, kiitä itseäsi siitä, että teet hyvää pohjatyötä.

Tutkimukset vahvistavat aikomuksen tärkeyden: on havaittu, että motivaatiota pitää tukea jo ennen kuin ihmiset lähtevät liikkumaan.

–Kaikille motivaatiomalleille on yhteistä se, että niissä saattaa olla neljä, viisi tai kahdeksan porrasta. Liikkumaan lähteminen on vasta se viimeinen askelma. 

–Kun lisää liikuntaa arkeensa, alussa kannattaa todellakin pysyä mielihyvä- ja mukavuusalueella. Liikkuessa ei saa tulla yhtään sellainen olo, että tämä on kauheaa.

Tärkeintä on, että tavoite puhuttelee itseä. 

–Pinnallisinakin pidetyt syyt liikkua ovat ihan yhtä arvokkaita kuin vaikkapa terveyssyyt. Kun löytyy ensin yksi syy aloittaa, sen rinnalle tulee parhaassa tapauksessa monenlaisia muita syitä jatkaa.

Kirjoittamisen voima 

Jos tavoitteen sanoittaa itselleen tyyliin ”lisään liikuntaa”, tavoite jää liian epämääräiseksi. Siitä voi livetä ennen kuin edes itse sitä huomaa.

–Suunnitelmien tekemisistä on paljon tutkimustuloksia. Motivaatio pysyy yllä, kun asettaa itselleen konkreettisia tavoitteita, kuten kahtena aamuna viikossa käyn kävelemässä 20 minuuttia. Hyvä tavoite on mitattavissa ja todennettavissa, jolloin voit arvioida, saavutitko sen.

Palkinnot ovat tärkeitä. Kun saat vaikka tukkimiehen kirjanpidolla kerättyä onnistumisia eli liikuntakertoja, saat jo palautteen eli psyykkisen palkinnon. Se on tärkeää motivaation kannalta.

Asiantuntijana psykologian tohtori Marja Kokkonen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.