Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rytmihäiriö voi olla vaaraton tai vaarallinen. Häiriö on syytä tutkia, jos se toistuu useita kertoja vuodessa.

Sykkeen vaihtelun lisäksi tuntemuksiin voi liittyä muljahtelua tai painetta rinnassa, sydämen äkkinäistä tykytystä tai vaikkapa huimausta. Rytmihäiriöihin voi kuulua lisälyöntejä tai taukoja.

Rytmihäiriöllä sydän kertoo taustalla olevasta stressitilasta tai sairaudesta. Se voi olla synnynnäinen tai tulla iän myötä kudosten rappeutuessa.

Myös fyysinen rasitus tai adrenaliinin tuotanto elimistössä saattavat laukaista rytmihäiriön. Urheilu ei kuitenkana koskaan ole rytmihäiriön syy vaan liikkeelle paneva voima.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Rytmi kuntoon

  • Omia keinoja vaarattomien rytmihäiriöiden hallitsemiseen ovat hengityksen pidättäminen tai kylmän veden nopea juonti.
  • Tahdistinta käytetään sekä liian harvan sykkeen hoitoon että vakavien rytmihäiriöiden kuten kammiovärinän, poistamiseen. Tahdistin asennetaan rintaan paikallispuudutuksessa, joten kyseessä on pieni leikkaus.
  • Katetrihoito (katetriablaatio) on laajempi toimenpide. Se voidaan tehdä, jos rytmihäiriöistä on suurta haittaa tai ne ovat vaarallisia. Katetri viedään verisuonia myöten sydämen sisällä rytmihäiriötä tuottavaan kohtaan. Katetri johtaa sydämen seinämään radiotaajuista sähkövirtaa, jonka avulla poltetaan häiriökeskuksia pois ja estetään rytmihäiriö.
  • Lääkkeistä beetasalpaajia käytetään eteisvärinän oireiden hoidossa ja verenohennuslääkkeitä käytetään esimerkiksi eteisvärinäpotilailla ehkäisemään aivohalvausta.

Asiantuntija: Hannu Parikka, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri, HUS.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla