Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Masennus eli depressio on yleinen sairaus, josta kärsii noin 200 000 suomalaista. Vaikka valtaosa masennuspotilaista voidaan hoitaa, vain vähemmistö hakee sairauteen apua. Lievähköstä masennuksesta voi selviytyä lyhyellä psykoterapialla, mutta vakavampi masennuksen muoto,, vaatii usein lääkitystä ja vuosikausien terapiaa.

Riskit

Masennuksen taustalla on usein perinnöllinen alttius, joka laukeaa esimerkiksi raskaan elämänmuutoksen, stressin tai läheisen ihmissuhteen menetyksen myötä. Persoonallisuuden häiriöt, tunne-elämän epävakaisuus, itsetuntovaikeudet, vähäinen koulutus ja matala tulotaso, säännöllinen tupakointi, humalajuominen, krooniset elimelliset sairaudet sekä erilaiset mielenterveyden häiriöt liittyvät nekin masennustilojen esiintymiseen. Naisilla masennus on liki kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä. Naisilla depressio usein johtaa päihdehäiriöihin, kun taas miehillä järjestys on päinvastainen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Monet sairaudet voivat altistaa masennusoireyhtymän synnylle. Esimerkiksi kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta, autoimmuunisairaudet, syöpä, infektiot, diabetes, päihderiippuvuus, aivoverenkierron häiriö, Parkinsonin tauti ja multippeliskleroosi voivat muuttaa aivojen toimintaa niin, että masennus pääsee iskemään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Oireet

Masennukseen kuuluu monia oireita. Mieli on alakuloinen suurimman osan aikaa, ennen iloa tuottaneet asiat eivät enää kiinnosta ja olo poikkeuksellisen väsynyt. Masennuksen luokittelussa katsotaan ensimmäiseksi alavireen kestoa: Alle kaksi viikkoa kestäneitä masennusoireita ei vielä lasketa depressioksi.

Depressiossa myös itseluottamus ja omanarvontunto ovat vähentyneet, masentunut syyttää itseään perusteettomasti ja hän ajattelee toistuvasti kuolemaa tai itsemurhaa. Depressio aiheuttaa usein myös keskittymisvaikeuksia, liikkeiden kiihtymistä tai hidastuneisuutta, unihäiriöitä ja ruokahalun muutoksia, jotka ilmenevät lihomisena tai laihtumisena.

Hoito

Lievästä masennuksesta kärsivä selviytyy yleensä työstään ja pystyy hakeutumaan hoitoon. Vaikea masennus sen sijaan oireilee toimintakyvyttömyytenä. Jos huomaat läheisessäsi vaikean masennuksen oireita, varaa hänelle aika lääkäriin ja varmista, että hän myös menee sinne. Mitä aikaisemmin hoitoon hakeutuu, sitä nopeammin masennuksesta myös paranee.

Depression hoito ja lääkitys määräytyvät yksilöllisesti potilaan tilanteen mukaan. Lievemmät masennustilat saattavat parantua pelkällä psykoterapialla, jonka avulla murretaan potilaan masennusta ylläpitäviä ajattelumalleja. Kaamosmasennukseen tepsii usein pelkkä kirkasvalohoito.

Toisinaan masennukseen tarvitaan myös lääkehoitoa. Valtaosa säännöllisesti lääkkeitä käyttäneistä masennuspotilaista hyötyy niistä selvästi. Puolella potilaista oireet katoavat jokseenkin kokonaan 6–8 viikossa. Lääkehoitoa voi jatkaa pitkäaikaisena estohoitona, jos masennus on toistuvaa. Joskus lääkityksen ja psykoterapiankaan yhdistelmä ei auta vaikeasti masentunutta. Nukutuksessa annettava sähköhoito on nykyään tehokasta ja turvallista. Se tuo nopeasti avun.
Jos potilaalla on vaikeiden masennusoireiden lisäksi harha-aistimuksia ja hänen todellisuudentajunsa on heikentynyt, oikea hoitopaikka on useimmiten psykiatrinen erikoissairaala. Osoite on sama silloin, kun depressioon liittyy itsetuhoista käyttäytymistä. Suomessa tehdyistä itsemurhista kaksi kolmannesta liittyy masennustiloihin. Usein tilanne voitaisiin välttää riittävällä hoidolla.

Lähde: Käypä hoito -suositus
www.kaypahoito.fi

Sisältö jatkuu mainoksen alla