Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Masennus eli depressio on yleinen sairaus, josta kärsii noin 200 000 suomalaista. Vaikka valtaosa masennuspotilaista voidaan hoitaa, vain vähemmistö hakee sairauteen apua. Lievähköstä masennuksesta voi selviytyä lyhyellä psykoterapialla, mutta vakavampi masennuksen muoto,, vaatii usein lääkitystä ja vuosikausien terapiaa.

Riskit

Masennuksen taustalla on usein perinnöllinen alttius, joka laukeaa esimerkiksi raskaan elämänmuutoksen, stressin tai läheisen ihmissuhteen menetyksen myötä. Persoonallisuuden häiriöt, tunne-elämän epävakaisuus, itsetuntovaikeudet, vähäinen koulutus ja matala tulotaso, säännöllinen tupakointi, humalajuominen, krooniset elimelliset sairaudet sekä erilaiset mielenterveyden häiriöt liittyvät nekin masennustilojen esiintymiseen. Naisilla masennus on liki kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä. Naisilla depressio usein johtaa päihdehäiriöihin, kun taas miehillä järjestys on päinvastainen.

Monet sairaudet voivat altistaa masennusoireyhtymän synnylle. Esimerkiksi kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta, autoimmuunisairaudet, syöpä, infektiot, diabetes, päihderiippuvuus, aivoverenkierron häiriö, Parkinsonin tauti ja multippeliskleroosi voivat muuttaa aivojen toimintaa niin, että masennus pääsee iskemään.

Oireet

Masennukseen kuuluu monia oireita. Mieli on alakuloinen suurimman osan aikaa, ennen iloa tuottaneet asiat eivät enää kiinnosta ja olo poikkeuksellisen väsynyt. Masennuksen luokittelussa katsotaan ensimmäiseksi alavireen kestoa: Alle kaksi viikkoa kestäneitä masennusoireita ei vielä lasketa depressioksi.

Depressiossa myös itseluottamus ja omanarvontunto ovat vähentyneet, masentunut syyttää itseään perusteettomasti ja hän ajattelee toistuvasti kuolemaa tai itsemurhaa. Depressio aiheuttaa usein myös keskittymisvaikeuksia, liikkeiden kiihtymistä tai hidastuneisuutta, unihäiriöitä ja ruokahalun muutoksia, jotka ilmenevät lihomisena tai laihtumisena.

Hoito

Lievästä masennuksesta kärsivä selviytyy yleensä työstään ja pystyy hakeutumaan hoitoon. Vaikea masennus sen sijaan oireilee toimintakyvyttömyytenä. Jos huomaat läheisessäsi vaikean masennuksen oireita, varaa hänelle aika lääkäriin ja varmista, että hän myös menee sinne. Mitä aikaisemmin hoitoon hakeutuu, sitä nopeammin masennuksesta myös paranee.

Depression hoito ja lääkitys määräytyvät yksilöllisesti potilaan tilanteen mukaan. Lievemmät masennustilat saattavat parantua pelkällä psykoterapialla, jonka avulla murretaan potilaan masennusta ylläpitäviä ajattelumalleja. Kaamosmasennukseen tepsii usein pelkkä kirkasvalohoito.

Toisinaan masennukseen tarvitaan myös lääkehoitoa. Valtaosa säännöllisesti lääkkeitä käyttäneistä masennuspotilaista hyötyy niistä selvästi. Puolella potilaista oireet katoavat jokseenkin kokonaan 6–8 viikossa. Lääkehoitoa voi jatkaa pitkäaikaisena estohoitona, jos masennus on toistuvaa. Joskus lääkityksen ja psykoterapiankaan yhdistelmä ei auta vaikeasti masentunutta. Nukutuksessa annettava sähköhoito on nykyään tehokasta ja turvallista. Se tuo nopeasti avun.
Jos potilaalla on vaikeiden masennusoireiden lisäksi harha-aistimuksia ja hänen todellisuudentajunsa on heikentynyt, oikea hoitopaikka on useimmiten psykiatrinen erikoissairaala. Osoite on sama silloin, kun depressioon liittyy itsetuhoista käyttäytymistä. Suomessa tehdyistä itsemurhista kaksi kolmannesta liittyy masennustiloihin. Usein tilanne voitaisiin välttää riittävällä hoidolla.

Lähde: Käypä hoito -suositus
www.kaypahoito.fi

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Asennesiivous tekee elämästä kukoistavampaa, neuvoo valmentaja ja improvisaattori Tuomas Mikkonen.

1. Leiki ja innostu

Tee tänään ainakin vartin ajan sitä, mikä innostaa ja missä olet parhaimmillasi. Ihanteellisia olosuhteita ei ehkä tule koskaan: puuttuu sopiva hetki tai rahaa, tai joku ilmestyy muistuttamaan aiemmista epäonnistumisista. Ole kuin historiaa tai ankeuttajia ei olisi. Jos pystyt kaikesta huolimatta nauttimaan puuhasta, sinulla menee hyvin. Anna kukoistuksen tuntua huomennakin.

2. Helli ja auta

Vältä kohtaamisia, jotka tekevät sinut huolista sairaaksi, jopa voimattomaksi. Kun maailman epäreiluus ja sosiaalisen median ahdistuneisuus vyöryvät päälle, vetäydy tynnyriin. Keskity sitten hellimään ja huolehtimaan heikommista. Voisitko auttaa jotakuta lastenhoidossa tai lähiseudun vanhuksia? Hyvän tekeminen lisää kukoistamista. Pessimismi sen sijaan passivoi.

3. Toimi ja rauhoitu

Sopiva määrä intohimoa innostaa kohti tavoitetta, mutta pakkotahtisuus stressaa. Luovu ajatuksesta, että olet korvaamaton. Myös liian leppoisa elämä ahdistaa, jos tuntuu, ettei omalla työllä tai olemassaololla ole merkitystä. Näiden välitilassa voi tavoittaa kukoistuksen, tunteen rauhasta, voimasta ja onnesta. Tärkeää on tasapaino tekemisen ja tekemättömyyden välillä.

Tuomas Mikkosen ajatuksista enemmän hänen kirjassaan 100 tapaa uudistua ja kukoistaa, Docendo 2018.

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun puoliso sairastuu tai vammautuu, kyseessä on iso kriisi. Arki muuttuu, sairastunut oireilee ja talous temppuilee. Kaikki pyörii sairauden ympärillä.

Miten ihmeessä terve puoliso jaksaa?

Se on kysymys, jota juuri kukaan ei muista kysyä. Olettamus on, että hän jaksaa, mutta kuinka kauan?

– Alkuun terve puoliso jaksaakin tsempata. Mutta jos tilanne jatkuu pitkään tai uusiutuu,  voimat vähenevät. Moni pari jää liian yksin, toteaa Liisa Välilä, Parisuhdekeskus Kataja ry:n toiminnanjohtaja ja psykoterapeutti.

Liisa Välilä tietää, mistä puhuu, sillä hän on pitkään taistellut puolisonsa Juhan erilaisten sairauksien keskellä.

– Kunpa joku kysyisi, miten terve puoliso jaksaa, Liisa Välilä summaa sekä omaa että kanssasiskojen kokemusta.

– Aina kysytään sairaan vointia, mutta terveen voimia harvoin tiedustellaan.

– Suomessa sairaus kyllä hoidetaan, mutta henkinen puoli jää valitettavasti usein huoltamatta, Välilä toteaa.

Tämän vuoksi Parisuhdekeskus Kataja on käynnistänyt laajan yhteistyön eri potilasjärjestöjen kanssa. Heillä on meneillään hanke Kun puoliso sairastuu, jossa koulutetaan ja kannustetaan terveydenhuollon ammattilaisia huomaamaan parisuhde ja perhe.

– Teetimme aiheesta myös kyselyn. Tuloksen voi  summata juuri tuohon toiveeseen: ”Kunpa joku kysyisi, miten siellä kotona menee!” Välilä jatkaa.

Miten suhteessa on puhuttu?

Liisa Välilä ymmärtää hyvin, että akuutin sairauden tullen voimat menevät arjesta selviämiseen. Silti puhuminen ja omien tunteiden tunnistaminen olisi paras lääke yhteyden säilyttämiseen.

– Sairastumistilanteessa korostuu, millainen on ollut pariskunnan puhumisen kulttuuri. Kaikille puhuminen ei ole yhtä luontevaa. Jos puhuminen on vaikeaa, asiantuntijan avusta olisi hyötyä.

– Lääkäreidenkin olisi hyvä kysyä, mikä on henkinen vointi ja mikä kannattelee.

Eri sairaudet tuovat erilaiset tunteet pintaan. Monissa tilanteissa sairastuneen toimintakyky saattaa muuttua, seksuaalisuus vähentyä ja mieliala vaihtelee. Voimat menevät sairauden kanssa kamppailuun.

– Täysin ymmärrettävää on, ettei sairastunut ihminen näe itseään realistisesti. Harva hoksaa olevansa hankala tai kiukkuinen kumppani, josta on vaivaa. Tästäkin olisi hyvä avoimesti puhua, Välilä sanoo.

Terve parisuhde perustuu vastavuoroisuuteen. Oleellista on edelleen muistaa kysyä, mikä antaa toisella kokemuksen rakastetuksi tulemisesta.

– Sitoutuminen ja rakkaus kantavat toivottavasti  vaikeassakin tilanteessa. Kannattaakin miettiä, mitä vielä voimme tehdä yhdessä  näillä mahdollisuuksi Ja kannattaa myös  etsiä ammattiapua suhteen tueksi.

Hyödyksi olisi myös sen keskusteleminen, onko pariskunta naimisissa sairauden kanssa vai toistensa kanssa. Eletäänkö elämää vain sairauden ehdoilla? Vaatiiko sairas osapuoli, että toinenkin luopuu elämästään?

– Paljon riippuu siitä, millaista perinnettä itse kantaa. Ääriesimerkki ovat huolenkantajat, ehkä useimmiten naiset, jotka kokevat, että sairastuneelle on omistauduttava ja luovuttava kaikesta muusta.

Muista hoitaa myös itseäsi

Joskus käy myös niin, että sairastunut osapuoli tulee hyvin mustasukkaiseksi. Kun hän ei pääse minnekään, toinenkaan ei saa nauttia elämästä.

– Tai saattaahan sairastunut ihminen joskus vaipua itsesääliin ja kokea olevansa uhri, jonka elämä on ohi.

Liisa Väliä muistuttaa, että harva on alun perin mennyt naimisiin sairauden kanssa. Koska kyseessä on uusi tilanne, myös pelisäännöt on syytä päivittää.

Jos terve osapuoli luopuu oman itsensä hoitamisesta, vaarana on uupuminen. Tuolloin ollaan tilanteessa, että raikasta happea ja uutta virtaa suhteeseen ei tule mistään.

– Terveen puolison kannattaa miettiä, miten hän tankkaa itseään. Liian usein käy niin, että pariskunta sinnittelee äärirajoille asti. Avuntarve uskalletaan tuoda esiin vasta romahtamispisteessä.

Siksi hyvässä vaiheessa ja terveenä ollessa kannattaisi keskustella tulevista haasteista: Jos jompikumpi sairastuu, mitä toiselta toivotaan?  Saako puoliso viedä intervallishoitoon, vaikka hän vastustelisi? Mitä toiselta toivoo sairauden tullen. Hoitotahtokin selkeyttää tilannetta.

Asiantuntijana toiminnanjohtaja, psykoterapeutti Liisa Välilä Parisuhdekeskus Kataja ry:stä. Lisätietoa hankkeesta Kun puoliso sairastuu.

Lue lisää Hyvä terveys 5/18, jossa on muotoilija Päivi Rintaniemen ja insinööri Markku Rintaniemen tarina, kun Markku sairastui vaikeahoitoiseen glaukoomaan. Tilaajana voit lukea koko lehden maksutta digilehdet.fi-palvelusta.