Muistinmenetys on hyvin dramaattista. Äkillinen isku tai voimakas tunnereaktio estää tapahtumaa painumasta pitkäkestoiseen muistiin. Usein muisti palaa ja sitä voi tukea erilaisilla tekniikoilla.

Voimakas tunnereaktio voi ylittää kyvyn käsitellä tapahtunutta, sitä voi seurata muistinmenetys. Näin voi käydä esimerkiksi raiskauksen tai muun järkyttävän tapahtuman uhrille, sodan kokeneelle tai itsemurhaa yrittäneelle. Tätä sanotaan psykogeeniseksi muistinmenetykseksi.

Muistinmenetys voi liittyä joskus harvoin koko aikaisempaan elämään tai vain johonkin yksittäiseen osaan järkyttävää tapahtumaa. Muistinsa menettänyt voi toistuvasti kysellä samaa asiaa, eikä millään pysty painamaan sitä mieleensä.

Kohtauksen jälkeen ihminen ei itse muista, mitä kohtauksen aikana tapahtui. Psykogeenisen muistinmenetykseen liittyvät järkyttävät tapahtumat voivat ainakin osittain palautua muistiin itsestään.

Isku päähän tai järkyttävä uutinen voi aiheuttaa väliaikaisen muistikatkoksen. Se aiheuttaa minuuteista tunteihin kestävän muistipimennon.

Äkillinen isku tai voimakas tunnereaktio estää tapahtumaa painumasta pitkäkestoiseen muistiin. Esimerkiksi auto-onnettomuuden jälkeen ihminen ei muista, mitä tapahtui vähän ennen tai heti sen jälkeen kun oma auto törmäsi toiseen autoon. Ensimmäinen muistikuva voi olla vasta sairaalasta.

Joihinkin sairauksiin, kuten masennukseen, epilepsiaan, aivoverenkierronhäiriöihin, dementiaan ja skitsofreniaan, liittyy myös väliaikaista tai pysyvämpää muistinmenetystä. Tai kun ihminen nukutetaan jotakin leikkausta varten, syntyy muistiaukko. Samoin alkoholin tai jonkun muun aineen aiheuttamaa myrkytystilaa voi aiheuttaa muistiaukon.

Hyvän muistin voi oppia

– Muisti on vähän niin kuin hauislihas, jota voi treenata. Treenaamalla aivosolujen väliset yhteydet lisääntyvät, muistikouluttaja Martti Vannas sanoo.

Hän on koulutukseltaan lääkäri ja esiintyy myös taikurina. Muistikoulutuksessaan hän yhdistää näitä kahta rooliaan.

Tyypillinen Vannaksen muistitemppu menee näin: hän kättelee ovella koko 40 henkisen yleisönsä – ja tuntee sen jälkeen jokaisen nimeltä. Tai hän pyytää yleisön joukosta kolmeakymmentä sanomaan jonkun esineen. Pian hän luettelee ne uudestaan – ilman muistiinpanoja. Hän pystyy myös muistamaan piin 550 desimaalia.

Miten hän sen tekee?

Vannaksen mukaan hänellä ei ole sen parempaa muistia kuin kenelläkään muulla. Hänellä on mielikuvitusta, kuten kaikilla.

Hän kuvittelee päässään hurjiakin mielikuvia, jotka hän liittää itselle tuttuihin asioihin.

Luomalla mielikuvia ja assosioimalla voi Vannaksen mukaan opetella muistamaan esimerkiksi numeroita ja nimiä. Jokaiselle numerolle voi keksiä visuaalisen ulkonäön, joka on pelkkää numeroa paljon helpompi painaa mieleensä. Ykkönen on Vannaksen muistissa kynttilä ja kolmonen käsiraudat. Numerosarjan yksi-kolme-yksi voisi siis painaa mieleensä ajattelemalla kahta kynttilää, jotka on kytketty toisiinsa käsiraudoilla.

Nimet vaativat ehkä vähän enemmän mielikuvitusta, mutta Vannas uskoo, että jokaisesta nimestä tulee aina jotakin mieleen. Mitä tulisi mieleen nimestä Erja? Joku samanniminen? Tai harja? Kuvittele Erjaksi esittäytyvän uuden tuttavuutesi kulmakarvojen tilalle isot punaiset tiskiharjat.

Martti Vannas itse harjoittaa muistiaan tarkkailemalla ympäristöään.
– Se on hyvä keino kehittää mielikuvitustaan.

Kasvoja voi opetella havainnoimaan ruuhkabussissa työmatkalla. Keksii vastapäätä istuvalle herralle esimerkiksi nimen Sakari, josta tulee mieleen sokeri. Hei, mutta sillähän pullottaa selvästi tossa silmäluomien alla sokeripalat. Ihan luonnottoman näköistä.

Martti Vannas haaveilee, että vastaavanlaisia muistitekniikoita opetettaisiin ihmisille. Hänen pitkän aikavälin haaveenaan olisi perustaa Suomeen muistikeskus, jossa opetettaisiin muistitekniikoita työikäisille. Ja koululaisille voisi räätälöidä omanlaisensa muistikoulutuspaketin.

– Hyvästä muistista on hyötyä opiskelussa, työssä ja sosiaalisissa suhteissa. Se parantaa elämänlaatua huomattavasti, hän sanoo.

– Ihminen, joka muistaa muiden nimet, muistetaan.

Lue lisää elämäntapojen vaikutuksesta muistiin.

 

Jos pitää muistaa

  • Keksi muistivinkkejä ja mielleyhtymiä
  • Tee loru avainsanoista tai alkukirjaimista
  • Liitä muistettavaan asiaan jokin tunne
  • Toista muistettava asia ääneen
  • Keskity kunnolla muistettavaan asiaan
  • Muuta asiat kuviksi mielessäsi – käytä mielikuvitusta
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Vatsan murina hävettää

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon sekä rypsiöljyn karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tie parempaan hyvinvointiin, joka ei maksa mitään. Viljaton ja/tai maidoton...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liian korkean verenpaineen kanssa eläminen on hengenvaarallista. Onneksi paineiden tasaamiseen on keinoja.

1. Milloin korkea verenpaine muuttuu verenpainetaudiksi?

Verenpainetaudista puhutaan, kun verenpaine on toistuvissa mittauksissa noin 140/90 elohopeamillimetriä tai tämän yli. Kotimittauksissa tämä vastaa arvoa 135/85. Jos selkeää tulosta ei saada, tutkittava voi pitää vuorokauden ajan verenpainetta rekisteröivää laitetta.

2. Mistä verenpainetauti johtuu?

Kohonnen verenpaineen taustalla voivat vaikuttaa perinnöllisten seikkojen lisäksi elämäntapatekijät, kuten stressi, runsas suolan käyttö, ylipaino, tupakointi, reipas alkoholin juominen tai liikunnan vähäisyys. Myös tulehduskipulääkkeiden runsas napsiminen ja joillakin vähäinenkin lakritsin syöminen

voi nostaa verenpainetta. Iän myötä verisuonet menettävät kimmoisuuttaan ja ylä- ja alapaineen välinen ero, niin sanottu pulssipaine, kasvaa. Joskus verenpainetta kohottavat sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta.

3. Kuinka nopeasti verenpainetauti vaurioittaa?

Korkea verenpaine voi aiheuttaa välittömänkin hengenvaaran, mutta yleensä vaikutukset tulevat vuosien saatossa. Joskus sairauden ensimmäinen oire saattaa olla sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö, kuten aivoverisuonitukos tai aivoverenvuoto, mutta useimmiten tauti on oireeton. Jotkut valittavat päänsärkyä tai huimausta. Kun verenpainetauti saadaan hoidettua, monet kokevat olonsa paremmaksi.

Nykyään verenpainelääkitys pyritään lisävaurioiden välttämiseksi aloittamaan mahdollisimman vikkelästi.

4. Mitkä elimet ovat vaarassa verenpainetaudissa?

Aivot, sydän, munuaiset ja silmät. Silmänpohjan kovettuneet verisuonet saattavat ratkeilla ja tihkuttaa verta, jolloin näkökyky voi heikentyä pysyvästikin. Aivojen pieniin verisuoniin tulee hauraita kohtia ja pullistumia, jotka saattavat repeytyä. Syntyy vuotoja ja tukoksia. Myös verenvirtaus aivojen valkeassa

aineessa heikkenee, mikä kasvattaa Alzheimerin taudin riskin kymmenkertaiseksi. Munuaisten verisuonten vaurioituminen voi johtaa pahimmillaan munuaisten vajaatoimintaan ja keinomunuaishoitoon, dialyysiin. Verenpaineen murjoma sydänlihas saattaa jäädä vajaatoimintaiseksi, jolloin se ei enää jaksa pumpata verta kunnolla eteenpäin, myös rytmihäiriöt yleistyvät.

5. Korjaantuvatko elimistön vauriot, kun paine saadaan alas?

Syntyneitä vaurioita ei voida enää korjata, mutta uusien vaurioiden, kuten aivoverenkiertohäiriöiden syntyminen estyy.

6. Kuinka verenpainetautia hoidetaan?

Ruokavaliossa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia marjoja, kasviksia ja hedelmiä sekä hillitä suolan käyttöä tai siirtyä mineraalisuolaan. Myös liikunta, hyvä uni ja rentoutuminen on tärkeää. Aina elämäntapojen korjaaminen ei yksin riitä laskemaan verenpainetta ja silloin tarvitaan myös lääkitystä. Lääkitys aloitetaan, jos verenpaine on yli 140/90 elohopeamillimetriä 4–6 kuukauden elämäntaparemontin jälkeen tai joskus aiemminkin. Lääkityksen teho paranee selvästi, jos tekee samaan aikaan elämäntapamuutoksia. Verenpaine saadaan putoamaan eri keinoja ja lääkkeitä yhdistelemällä.

Asiantuntijat: Risto O. Roine, neurologian professori, Aivoliiton ylilääkäri. Päivi Korhonen, yleislääketieteen professori, Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja. Marja Ruuti, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Vierailija

Keittääkö painekattila? Näin tasaat paineita

Korkea verenpaine ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire niinkuin on esimerkiksi kuume. Molemmissa tapauksissa olisi hyvä selvittää oireen aiheuttaja. Aikuisista suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine ja verenpainelääkkeitä käyttää noin miljoona suomalaista. Liika natrium (yksi syy tusinasta, joka voi nostaa verenpainetta) ei kerry elimistöön vaan poistuu virtsan mukana. Siis normaalisti, kun elimistö on tasapainossa. Näin ei käy jos noudattaa virallisterveellistä (liikaa...
Lue kommentti