Eikö flunssa helpoita?
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Miten katkaista flunssaputki ja pysyä terveenä? Immunologian professori Seppo Meri ja virusopin professori Ilkka Julkunen vastaavat.

Miten vastustuskykyä voi vahvistaa?

Yleistä vastustuskykyä voi parantaa pysymällä hyvässä fyysisessä kunnossa, nukkumalla riittävästi ja syömällä monipuolista ruokaa.

Joitakin tiettyjä taudinaiheuttajia vastaan voi puolustautua oikeastaan vain rokotuksella, jos sellainen on saatavissa, tai sairastamalla tauti kertaalleen. Molempien jälkeen elimistöön jää taudin vasta-aineita ja muistisoluja. Elävä virus voi antaa kuolleesta viruksesta valmistettua rokotetta pitkäaikaisemman, yleensä elinikäisen suojan.

Mikä heikentää vastustuskykyä?

Tupakointi heikentää vastustuskykyä etenkin hengitystieinfektioita kohtaan. Pitkään jatkuva raju alkoholinkäyttö taas heikentää etenkin T-soluihin perustuvaa immuunipuolustusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Elimistön vastustuskyky voi heikentyä myös jonkin yleistaudin, kuten verenkiertoa tai sydämen toimintaa huonontavan sairauden tai astman vuoksi. Joskus vastustuskykyä horjuttaa jonkin sairauden hoito. Esimerkiksi syöpähoidot tuhoavat nopeasti lisääntyviä ja jakautuvia soluja, joihin syöpäsolujen ohella kuuluvat vastustuskyvyn kannalta olennaiset valkosolut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vanheneminen vähentää immuunijärjestelmän tehokkuutta mutta toisaalta iän myötä elimistöön kertyy myös vasta-aineita eli suojaa erilaisia taudinaiheuttajia kohtaan.

Miksi jotkut sairastuvat herkemmin kuin toiset?

Vastustuskyvyssä on yksilöllisiä eroja jo geenitasolla. Joillakin yksi osa immuunijärjestelmää toimii paremmin kuin toisilla.

Jotkut esimerkiksi reagoivat enemmän vasta-aineilla ja vähemmän soluvälitteisen immuunipuolustuksen kautta. Toisten elimistö taas taistelee viruksia vastaan voimakkaammin solujen tappojärjestelmillä, eikä niinkään vasta-aineilla. Ääripäässä tämä voi tarkoittaa, että sellainen, jonka soluvälitteinen immuunipuolustus on vähemmän aktiivinen, on herkempi saamaan solunsisäisiä infektioita, kuten herpestä. Enemmistöllä vaihtelu immuunipuolustuksen painotuksissa on kuitenkin pientä.

Jos ympärillä on muita ihmisiä, varsinkin lapsia, myös taudinaiheuttajia on enemmän.
Kun sairastaa monta flunssaa peräkkäin, ilman kulkua ylähengitysteissä ja korvatorvessa huononee. Silloin sairastaminen pitkittyy ja jälkitaudit iskevät herkemmin.

Varsinaiset vasta-ainepuutokset tai muut immuunipuutokset ovat aika harvinaisia. Niiden mahdollisuutta voidaan tutkia laboratoriokokeilla.

Mitä tutkitaan, jos potilas valittaa puolikuntoisuutta?

Virusinfektiot voidaan todeta tarkasti esimerkiksi tikkutesteillä, joilla tutkitaan viruksen geenimateriaalia.

Myös korkea veren seerumin CRP-testitulos voi viitata bakteeriperäiseen tulehdukseen. Jos CRP on viitearvojen mukainen, taudin aiheuttaja on todennäköisesti virus, eikä sitä kannata hoitaa antibiooteilla.

Valkosolujen kohonnut määrä viittaa ylipäätään tulehdustautiin, ja eri valkosolutyypit puolestaan viittaavat joko bakteeri- tai virusinfektioon. Jos verenkuvassa on poikkeavia koetuloksia, ne voivat antaa aihetta muihin lisätutkimuksiin.

NÄIN PARANNAT VASTUSTUSKYKYÄSI

  • Liiku säännöllisesti ja pidä itsesi hyvässä kunnossa fyysisesti.
  • Syö monipuolisesti ja terveellisesti.
  • Huolehdi riittävästä D-vitamiinin saannista. Se on immuunipuolustukselle tärkein vitamiini, jolla on olennainen merkitys leukosyytti-valkosolujen toiminnassa. Syö tarvittaessa D-vitamiinilisää.
  • Vältä taudinaiheuttajia pesemällä kädet aina ennen kuin kosket limakalvolle, kuten silmään tai nenään, kun olet saanut jostain räkää käsiisi, ennen ruokailua, sekä julkisissa kulkuvälineissä kulkemisen, kauppareissun tai muun yleisissä tiloissa vierailun jälkeen.
  • Pese kädet mieluiten vedellä ja saippualla. Käy saippuavaahdolla hieroen huolellisesti läpi myös sormien välit ja kynnenaluset. Jos vettä ja saippuaa ei ole saatavilla, käytä desinfioivaa käsihuuhdetta. Se ei kuitenkaan tapa kaikkia viruksia. Vältä kuitenkin liiallista käsien pesua, sillä se heikentää ihon omaa puolustuskykyä.
  • Vältä paljoa sokerin tai muun tärkkelyksen syömistä. Tärkkelys ruokkii bakteereja ja voi väsyttää.
  • Pysyttele normaalipainoisena.
  • Älä tupakoi.

 

Vastustuskyky eli immuniteetti on sitä varten, että se tunnistaa ja tuhoaa vieraita soluja ja tauteja aiheuttavia viruksia ja bakteereja. Vastustuskykyyn vaikuttavat esimerkiksi fyysinen yleiskunto, limakalvot, elimistössä olevat vasta-aineet ja immuunisolut, joita ovat syöjäsolut esimerkiksi neurofiilit, ja T-solut, joista osaa sanotaan tappajasoluiksi. Elimistössä on erilaisia menetelmiä käyttäviä immuunijärjestelmiä, joiden tarkoituksena on puolustaa meitä.

SeKo

Yksi tärkeä asia puolustuskyvyn parantamiseen on maitohappobakteerit, joka unohdetaan melkein joka artikkelista.

Syömällä niitä säännöllisesti, vaihdellen tuotemerkkejä, olen saanut vastustuskykyäni nousemaan huomattavasti aikaisempaan verrattuna, jolloin olin jatkuvasti hengitysteiden tulehduskierteessä. Söin lääkärin määräämiä tulehduskipulääkkeitä niin paljon että sain vatsahaavan.

Nykyään syön sekä D-vitamiinia että probiootteja päivittäin enkä sairasta flunssia tai vatsatauteja kuin ehkä kerran vuodessa jonkun.

Vierailija

Altistumme viruksille ja bakteereille jatkuvasti, eikä se läheskään aina johda sairastumiseen. 

Miksi kukaan ei kerro, miten sitä vastustuskykyä vahvistetaan? Ai niin, siitä ei saa rahaa eikä vetäviä klikkiotsikoita.

Moni suomalainen (vauvasta senioriin ja ruokavaliosta riippumatta) kärsii tietämättään erilaisista ravinnepuutoksista. Yleisimmät ravinnepuutokset ovat kalan Omega-3 rasvahapot (EPA ja DHA), rauta, folaatti, B12-vitamiini, D-vitamiini (ruuasta on mahdotonta saada riittävästi D-vitamiinia, oli se millainen tahansa), C-vitamiini, jodi, seleeni, magnesium, sinkki ja K2-vitamiini, joka on äärimmäisen tärkeä verisuonten ja luuston hyvinvoinnille. 

Näiden puute altistaa kaikenlaisille ikäville puutossairauksille.

90 prosenttia ihmisen vastustuskyvystä ­sijaitsee suolistossa. Kunnon ruokaa ja riittävästi D-vitamiinia. D-vitamiini on hämmästyttävän tehokas virusten vastainen aine. Se tuottaa kehossa 200-300 erilaista virusten vastaista peptidiä, jotka tappavat bakteereja, viruksia ja sieniä. D-vitamiini vähentää riskiä sairastua flunssaan, influenssaan ja muihin virustauteihin ja nopeuttaa toipumista edellyttäen, että ihmisen seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) on vähintään 95 nmol/l. Tämän tason saavuttamiseen tarvitaan iästä ja koosta riippuen 30-100µg D-vitamiinia päivässä. D-vitamiini on avaintekijä immuunijärjestelmän toiminnassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla