Eroon puolikuntoisuudesta

Miten vastustuskykyä voi vahvistaa?

Yleistä vastustuskykyä voi parantaa pysymällä hyvässä fyysisessä kunnossa, nukkumalla riittävästi ja syömällä monipuolista ruokaa.

Joitakin tiettyjä taudinaiheuttajia vastaan voi puolustautua oikeastaan vain rokotuksella, jos sellainen on saatavissa, tai sairastamalla tauti kertaalleen. Molempien jälkeen elimistöön jää taudin vasta-aineita ja muistisoluja. Elävä virus voi antaa kuolleesta viruksesta valmistettua rokotetta pitkäaikaisemman, yleensä elinikäisen suojan.

Mikä heikentää vastustuskykyä?

Tupakointi heikentää vastustuskykyä etenkin hengitystieinfektioita kohtaan. Pitkään jatkuva raju alkoholinkäyttö taas heikentää etenkin T-soluihin perustuvaa immuunipuolustusta.

Elimistön vastustuskyky voi heikentyä myös jonkin yleistaudin, kuten verenkiertoa tai sydämen toimintaa huonontavan sairauden tai astman vuoksi. Joskus vastustuskykyä horjuttaa jonkin sairauden hoito. Esimerkiksi syöpähoidot tuhoavat nopeasti lisääntyviä ja jakautuvia soluja, joihin syöpäsolujen ohella kuuluvat vastustuskyvyn kannalta olennaiset valkosolut.

Vanheneminen vähentää immuunijärjestelmän tehokkuutta mutta toisaalta iän myötä elimistöön kertyy myös vasta-aineita eli suojaa erilaisia taudinaiheuttajia kohtaan.

Miksi jotkut sairastuvat herkemmin kuin toiset?

Vastustuskyvyssä on yksilöllisiä eroja jo geenitasolla. Joillakin yksi osa immuunijärjestelmää toimii paremmin kuin toisilla.

Jotkut esimerkiksi reagoivat enemmän vasta-aineilla ja vähemmän soluvälitteisen immuunipuolustuksen kautta. Toisten elimistö taas taistelee viruksia vastaan voimakkaammin solujen tappojärjestelmillä, eikä niinkään vasta-aineilla. Ääripäässä tämä voi tarkoittaa, että sellainen, jonka soluvälitteinen immuunipuolustus on vähemmän aktiivinen, on herkempi saamaan solunsisäisiä infektioita, kuten herpestä. Enemmistöllä vaihtelu immuunipuolustuksen painotuksissa on kuitenkin pientä.

Jos ympärillä on muita ihmisiä, varsinkin lapsia, myös taudinaiheuttajia on enemmän.
Kun sairastaa monta flunssaa peräkkäin, ilman kulkua ylähengitysteissä ja korvatorvessa huononee. Silloin sairastaminen pitkittyy ja jälkitaudit iskevät herkemmin.

Varsinaiset vasta-ainepuutokset tai muut immuunipuutokset ovat aika harvinaisia. Niiden mahdollisuutta voidaan tutkia laboratoriokokeilla.

Mitä tutkitaan, jos potilas valittaa puolikuntoisuutta?

Virusinfektiot voidaan todeta tarkasti esimerkiksi tikkutesteillä, joilla tutkitaan viruksen geenimateriaalia.

Myös korkea veren seerumin CRP-testitulos voi viitata bakteeriperäiseen tulehdukseen. Jos CRP on viitearvojen mukainen, taudin aiheuttaja on todennäköisesti virus, eikä sitä kannata hoitaa antibiooteilla.

Valkosolujen kohonnut määrä viittaa ylipäätään tulehdustautiin, ja eri valkosolutyypit puolestaan viittaavat joko bakteeri- tai virusinfektioon. Jos verenkuvassa on poikkeavia koetuloksia, ne voivat antaa aihetta muihin lisätutkimuksiin.

NÄIN PARANNAT VASTUSTUSKYKYÄSI

• Liiku säännöllisesti ja pidä itsesi hyvässä kunnossa fyysisesti.
• Syö monipuolisesti ja terveellisesti.
• Huolehdi riittävästä D-vitamiinin saannista. Se on immuunipuolustukselle tärkein vitamiini, jolla on olennainen merkitys leukosyytti-valkosolujen toiminnassa. Syö tarvittaessa D-vitamiinilisää.
• Vältä taudinaiheuttajia pesemällä kädet aina ennen kuin kosket limakalvolle, kuten silmään tai nenään, kun olet saanut jostain räkää käsiisi, ennen ruokailua, sekä julkisissa kulkuvälineissä kulkemisen, kauppareissun tai muun yleisissä tiloissa vierailun jälkeen.
• Pese kädet mieluiten vedellä ja saippualla. Käy saippuavaahdolla hieroen huolellisesti läpi myös sormien välit ja kynnenaluset. Jos vettä ja saippuaa ei ole saatavilla, käytä desinfioivaa käsihuuhdetta. Se ei kuitenkaan tapa kaikkia viruksia. Vältä kuitenkin liiallista käsien pesua, sillä se heikentää ihon omaa puolustuskykyä.
• Vältä paljoa sokerin tai muun tärkkelyksen syömistä. Tärkkelys ruokkii bakteereja ja voi väsyttää.
• Pysyttele normaalipainoisena.
• Älä tupakoi.