Jos kyynärpää oikuttelee, olet ehkä intoillut remontissa tai golfkentällä tai herättänyt kiukkuhermon kolhaisemalla. Rasitusvamma tai vahinko, apua kyllä löytyy.

Kun käännät lehden sivua, kyynärpääsi koukistuu. Tuntuuko vihlaisu? Ei ihme, sillä kyynärpään rasitusvammat ovat yleisempiä kuin moni uskoo. Jos kyynärpään lyö pöydän kulmaan, kipu tuntuu kuin salama olisi iskenyt ja särky voi jatkua useamman päivän, vaikka sairaalareissua ei tarvitakaan.

Kun kyynärpää on kunnossa, tuota kolmen luun risteystä ei tule edes ajatelleeksi. Mutta kun särkee, nojailut, nostelut ja ojentelut muuttuvatkin haasteiksi.

TENNISKYYNÄRPÄÄ MÖKKINIKKARILLA

Mökillä tuli vasaroitua ja väännettyä ruuvimeisseliä oikein urakalla, ja nyt jomottaa. Urheiluvammasta nimensä saanut tenniskyynärpää voi tulla tutuksi, vaikka mailaan ei olisi koskenutkaan. Vaiva diagnosoitiin ensimmäisen kerran 1800-luvun lopulla tenniksenpelaajalla.

Kyse on kuitenkin rasitusvammasta, ja se on kyynärpään ongelmista yleisimpiä. Eniten vaivaa on 40—60-vuotiailla; heistä jopa 150 000 kamppailee rasittuneen kyynärpäänsä kanssa, mutta sama ongelma alkaa esiintyä jo kolmikymppisillä.

Tenniskyynärpää hankitaan harmillisen usein itse ja täysin tahattomasti puristamalla, kääntämällä, vääntämällä ja yksitoikkoisia liikkeitä tottumattomasti toistamalla.

Siitä saattavat kärsiä myös päätetyöskentelijät, koska tietokoneella istuessa kyynärvarren lihaksiin kohdistuu jatkuvasti staattinen kuormitus.
Joskus tenniskyynärpää saa alkunsa kyynärnivelen ulkosivulla sijaitsevan nivelnastan isku- tai vääntövammasta.

Oireeton vaiva voi myös herätä eloon kyynärseudun kolhaisusta.
Tenniskyynärpään kipu johtuu siitä, kun kyynärnivelen ulkosivun nivelnastan ojentajajänteet rasittuvat. Kipu tuntuu nivelnastan ympärillä. Kyynärnivelen peukalonpuoleista puolta särkee erityisesti silloin, kun sormet viedään nyrkkiin ja kyynärnivel on suorana.

TYÖT SEIS JA LEPOA

Jotta kipu helpottaisi, kyynärpää tarvitsee viikon, kahden levon. Kylmähoidostakin voi olla apua.

Moni saa helpotusta tulehduskipulääkkeistä ja -voiteista. Erikoislääkäri Osmo Saarelma neuvoo hoidoksi myös erilaisia tukia.

— Rannelastalla tai kyynärvarteen kiinnitetyllä, lievästi puristavalla sidoksella voidaan estää lihaksia rasittamasta liikaa nivelnastan seutua.

Jos tilanne ei kotikonstein rauhoitu, on syytä käydä lääkärissä. Hoitona käytetään esimerkiksi ultraäänihoitoa ja paikallisesti käytettyä nitrovoidetta.

Kortisonipistokset ovat yleisiä kivunlievittäjiä, mutta pitkään käytettynä kortisoni voi lisätä tenniskyynärpään uusiutumista. Vaikeissa tapauksissa viimeinen hoitokeino on leikkaus.

Kaikkein viisainta olisi ehkäistä tenniskyynärpää hyvällä ergonomialla. Päätetyöskentelyssä käsien on oltava mahdollisimman tuetut. Kyynärpään rasitusta ehkäisee myös hyvä ryhti, sillä huonossa asennossa työskentelevällä kädetkään eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla.

— Ei silti kannata luulla, että hyvä ergonomia ehkäisee automaattisesti vaivat. Päivittäinen päätetyöskentely rasittaa, jos ei pidä kunnon taukoja. Sama pätee muihin yksitoikkoisiin liikkeisiin, huomauttaa fysioterapeutti Saara Raatikainen.

GOLFAREIDEN KIVISTYKSET

Entä mikä mahtaa olla diagnoosi, kun kyynärpäätä jomottaa sisäsivulta?
Kyse voi olla golfkyynärpäästä, rasitusvammasta, joka on tenniskyynärpäätä harvinaisempi. Vaiva on vastakkaisella puolella kuin tenniskyynärpäässä, lihasryhmässä, joka koukistaa rannetta kämmenen suuntaan. Erityisen tuttu se on golfaajille. Kun maila osuu maahan, rasitus kohdistuu alemman käden kyynärvarren koukistajalihasten kiinnityskohtaan.

Suurin osa saa vaivansa muualla kuin kolopallossa; remonttihommissa, urheilussa tai tietokoneella kuormittamalla rannetta ja sormia liikaa.
Myös golfkyynärpäässä jomotus saattaa säteillä alas kyynärvartta. Lisäksi kyynärpään sisäsyrjässä voi tuntua jäykkyyttä, puutumista ja pistelyä sekä käden tai sormien voimien heikentymistä.

Golfkyynärpää kaipaa lepoa ja rasituksen välttämistä. Kipua voi helpottaa kylmäpakkauksella ja särkylääkkeillä. Myös varovaisista venytyksistä voi olla apua, samoin kyynärtuista.

Jos vaiva vie lääkärille, hoidoksi määrätään usein fysioterapiaa ja tarvittaessa kortisonipistoksia sekä vaikeissa tapauksissa leikkaushoitoa. Rasitusta voi lisätä varovasti. Golfissa kannattaa tarkistuttaa lyöntitekniikka.

— Työntekijöistä golfkyynärpää uhkaa muun muassa liukuhihna- ja kassatyöntekijöitä. Heidän kannattaa muistaa hyvä ergonomia ja lihashuolto, kuten venyttely. Riskiryhmässä ovat myös reumaatikot ja ykköstyypin diabetesta sairastavat, sanoo erikoislääkäri Iiro Ranne.

ISKUSTA HERMOKIPU

Jos on joskus lyönyt kyynärpäänsä oikein kipakasti, tietää, miten kyynärhermo muuttuu ”kiukkuhermoksi”. Viattomalta tuntunut hutaisu voi aiheuttaa ärhäkän kivun lisäksi sormien tunnottomuutta, joka on ohimenevää.

Samaan kohtaan kyynärpäässä paikantuu myös monelle tuttu kyynärhermon pinne, jossa hermo jää puristuksiin ja aiheuttaa sormiin asti säteilevää särkyä. Nimetön ja pikkusormi saattavat puutua ja peukalon puristusvoima ja kyynärluun puoleisten sormien ojentaminen heikentyä. Jos pinteestä tulee krooninen vaiva, siihen liittyy usein myös tenniskyynärpää.

Kyynärhermo on pinnallinen ja voi ärsyyntyä vamman jälkiseurauksena tai pidemmässä puristuksessa. Iskusta äitynyt hermo rauhoittuu välttämällä hermoa ärsyttäviä liikkeitä, kuten kyynärpään koukistuksia ääriasentoon tai nojaamista kyynärpään varaan. Tulehduskipulääkkeitä voi käyttää, mutta diagnoosi on syytä varmistaa lääkärillä. Sormien kosketustunnon aleneminen voi aiheutua myös kaularangan rappeumasta.

— Hoitona käytetään lääkehoitoa ja fysioterapiaa. Jos hermopinne etenee pitkälle ja aiheuttaa luuvälilihasten surkastumista, se voidaan vapauttaa leikkauksessa, kertoo Iiro Ranne.

PUSSIN ARVOITUS

Anatomiaa tuntemattomalle ei tule mieleenkään, että kyynärseudulla sijaitsee myös nesteen täyttämiä pusseja, bursia. Niiden tarkoituksena on tasata rasitusta ja vähentää hankausta lihasten, jänteiden ja luiden väleissä. Pussin olemassaolon tajuaa, jos se tulehtuu, sillä kyynärpäähän todellakin ilmaantuu näkyvä pussi.

Tulehdus eli bursiitti saattaa syntyä pienestä kolahduksesta, liiallisesta rasituksesta tai hankauksesta. Myös reumaattiset tulehdukset herkistävät tulehduksille. Tulehtunut limapussi turpoaa, punoittaa ja sitä alkaa särkeä.

— Pelkkä limapussin turvotuskin on yleinen vaiva, jolloin pussiin kertyy nestettä. Kananmunan kokoinen pussi kyynärpäässä varmasti ihmetyttää, toteaa Osmo Saarelma.

Rasituksen ja hankauksen välttäminen on ensisijainen hoito. Lievät tulehdukset paranevat yleensä parissa viikossa, kun rasitus loppuu. Tulehduskipulääkkeillä ja kylmähoidolla voi nopeuttaa tulehduksen rauhoittumista.

Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos nousee kuumetta eivätkä oireet helpotu itsestään tai pussissa tuntuu olevan runsaasti nestettä.

— Pussi punktoidaan ja tyhjennetään nesteestä. Vaikea tulehdus tarvitsee lisäksi antibioottikuurin, Saarelma selvittää.

Pitkällisen tai toistuvan tulehduksen seurauksena limapussi voidaan poistaa leikkauksella.

LIUKKAASTI LÄÄKÄRIIN

Kyynärpää vammautuu usein myös tapaturmaisesti. Tyypillinen vamma on kaatuessa syntyvä murtuma kyynärlisäkkeessä. Joskus kaatumisen tai onnettomuuden seurauksena kyynärpää menee vain sijoiltaan, mutta useimmiten samassa rytäkässä syntyy murtuma.

Värttinäluun yläpää loksahtaa helpoimmin pois paikoiltaan 1—4-vuotiaalla. Saarelman mukaan näin voi käydä, kun lasta talutetaan portaissa, tämä liukastuu ja jää vanhemman käteen roikkumaan. Värttinäluu eli peukalon puoleinen kyynärvarren luu asettuu melko helposti paikoilleen, kun lääkäri asettaa lapsen käden koukkuun.

Useimmat kyynärpään tapaturmat vaativat lääkärin hoitoa.

— Kyynärnivel on niin monimutkainen nivel, että kuntouttamisen jälkeenkin sitä voi olla vaikea ojentaa, huomauttaa Saara Raatikainen.

Ojennusvajaus saattaa jäädä esimerkiksi kyynärnivelen murtumasta. Se on käytännössä kyynärnivelen jäykkyyttä, joka aiheutuu nivelen rakenteesta. Koukistamisen puutos on hankalampi vaiva. Myös tästä syystä useimmat vammat kannattaa tutkituttaa ja kuntouttaa huolellisesti.

KYYNÄRPÄÄVAMMA VAATII LÄÄKÄRIN HOITOA, JOS...

  • särky on voimakasta eikä mene ohi
  • kyynärpäässä on selkeä liikerajoitus tai virheasento
  • turvotus, kuumoitus ja punoitus on voimakasta
  • käsi muuttuu kylmäksi tai veltoksi
  • kättä ei pysty liikuttamaan
  • toimintakyky ei ole entisenlainen
    kipu säteilee sormiin
  • kyynärpääleikkauksen jälkeen kipu ja kuume lisääntyvät

Katso myös
Tehokas kotijumppa kyynärpäälle

Innostuessaan Juha Vähäkangas lukee kirjan päivässä.

Diabeteksen liitännäissairaus vei jalan pastori Juha Vähäkankaalta. Mustimmassa vaiheessa edes lukeminen ei maistunut. Onneksi lukuilo on palannut. Ja sitä hän haluaa levittää muillekin.

Kun Juha Vähäkankaan, 48, jalka yllättäen ambutoitiin 2015, hän joutui olemana sairaalassa 2,5 kuukautta. Ensi alkuun Juha ei jaksanut lukea riviäkään.

– Olin peloissani. Mietin, onko lukuintoni hävinnyt. Sitten eräs ystävä toi minulle, kuten hän sanoi, kevyen "hömppäromaanin". Ilokseni sain sen luettua ja siitä se taas lähti.

Kun ystävät, tuttavat ja työkaverit kuulivat, että pastori on päässyt lukuvauhtiin, kantoivat he hänelle kassikaupalla lempilukemista: runokirjoja, sarjakuvakirjoja, pokkareita ja dekkareita.

Innostuessaan Juha Vähäkangas lukee kirjan päivässä ja kirjoittaa säännöllisesti sanomalehteen kirja-arvioita ja kolumneja. Sanomalehden verkkosivuille hän kirjoittaa blogia Sielun silmin.

Kuten hän blogissaan kirjoittaa, jokainen onnistuminen leikkauksen jälkeen on kasvattanut itseluottamusta. Niitä ovat olleet esimerkiksi ensimmäinen kävely ruokakauppaan ja postiin, ensimmäinen linja-automatka ja ensimmäinen työtehtävä. Elämä on asettumassa paikoilleen.

– Lukekaa hyviä kirjoja, nauttikaa luonnon antimista ja eläkää ihmisiksi, pastori kehottaa lopuksi.

Juhan kirjasyksyyn top 10

  1. Katja Kallio: Yön kantaja, Otava 2017.
  2. Anneli Kanto: Lahtarit, Gummerus 2017.
  3. Elly Griffiths: Risteyskohdat, Tammi 2017.
  4. Ljudmila Ulitskaja: Daniel Stein, Siltala 2016.
  5. Eino Leinon Helkavirret (sarjakuva-albumi), Arktinen Banaani 2015.
  6. Leo Ylitalo: Sururisti, Nordbooks 2016.
  7. Minna Rytisalo: Lempi, Gummerus 2016.
  8. Leena Lehtolainen: Viattomuuden loppu, Tammi 2017.
  9. Pekka Hyysalo: Fight back, Tammi 2016.
  10. Jenni Haukio (toim): Katso pohjoista taivasta, Otava 2017.

Lue Juha Vähäkankaan tarina Hyvä terveys 12/17. Tilaaja voi lukea lehden ilmaiseksi digilehdet.fi-palvelusta.

erektio-ongelma

Olen 28-vuotias mies, jolla on ongelmia erektion ylläpitämisessä. Olen pari vuotta ollut yhdessä vaimoni kanssa ja viimeisen vuoden aikana olemme rakastelleet lähes joka päivä. Minä haluan vaimoani, mutta erektioni laantuu yhdynnän aikana. Se kuitenkin palaa hetken päästä takaisin. Mistä tämä johtuu? Minulla on epäilys fibromyalgiasta, sillä kärsin kivuista jatkuvasti. Voivatko kivut vaikuttaa erektioon?

EREKTIOHÄIRIÖ ei ole keskeisin kardiologin osaamisalue, mutta aika usein potilaat kysyvät asiasta kardiologilta.Tätä vastausta varten tarkistin myös Duodecimin terveyskirjastosta, mitä siellä aiheesta oli kirjoitettu. Siellä todetaan kyselytutkimuksiin nojautuen, että kolmella neljästä miehestä yhdyntä epäonnistuu erektiovaikeuksien vuoksi joka viidennellä yrityskerralla. Ajoittainen erektiovaikeus on siis tavallista.

Ongelmia voi ilmetä joko erektion alkamisessa tai ylläpitämisessä yhdynnän aikana. Erektiovaikeus yhdistetään hyvin monenlaisiin tekijöihin. Se voi johtua psykologisista syistä, erilaisista sairauksista tai niiden hoitoon käytetyistä lääkkeistä.

Yhdyntä on hyvin intiimi asia ja on ymmärrettävää, että henkinen tila ja aiemmat kokemukset voivat vaikuttaa siihen. Stressi, väsymys, häpeä, syyllisyys, traumaattiset kokemukset ja pelko epäonnistumisesta voivat johtaa erektiovaikeuksiin.

Myös parisuhdeongelmat tai kumppanin käyttäytyminen vaikeuttavat erektiota. Monet krooniset sairaudet, kuten verenpainetauti, valtimosairaudet ja diabetes voivat aiheuttaa erektiohäiriötä.

Lihavuus, runsas alkoholin käyttö ja unilääkkeet liitetään myös erektiovaikeuteen itsenäisinä tekijöinä.

Kysyjän tapauksessa krooninen fibromyalgiasta aiheutuva kipu voi häiritä erektiota. Kovin vaikealta häiriö ei onneksi vaikuta, kun yhdyntä kuitenkin onnistuu lähes päivittäin.

Liitän tähän pari kirjallisuusviitettä, joista löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa: Apter Dan ym: Seksuaalisuus (Duodecim 2007) ja Kontula Osmo: Mielen seksuaalisuus (Duodecim 2012).

Lisää tietoa erektio-ongelmista Terveyskirjastossa.

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.