Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Ehditkö vessaan ajoissa vai et? Jopa puolet naisista kamppailee kiusallisen vaivan kanssa jossain elämänvaiheessa. Onneksi lantionpohjan ongelmiin on monia hoitokeinoja.

Enää yksi ylämäki, kotitalo näkyy jo. Pidätä, pidätä! Kynnyksellä kiemurruttaa, missä ne penteleen avaimet nyt ovat. Pari viimeistä askelta vessaan menevät jo juosten. Huh, ehdin! Mutta usein pissa ehtii ensin.

Kuulostaako tutulta? Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Seija Ala-Nissilä kuulee potilailtaan tämänkaltaisia tarinoita vähän väliä.

–Kun on kova hätä ja tietää, että kohta helpottaa, ei pystykään enää pidättämään vessaan asti, Ala-Nissilä sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Virtsankarkailu on arkipäivää jopa 46 prosentille naisista jossain vaiheessa elämää. Iso osa tirauttelijoista on työikäisiä, mutta ongelmat pahenevat iän myötä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Moni vaikenee vaivoistaan, sillä asiaa hävetään. Ala-Nissilä kannustaa hakemaan apua ja unohtamaan turhan nolostelun.

– Moni sinnittelee ongelmansa kanssa yksin, asia koetaan niin intiiminä. Se on turhaa, sillä useimmiten löytyy jokin apukeino. Monesti myös elämänlaatu paranee huomattavasti, kun ongelma hoidetaan, Ala-Nissilä sanoo.

Yliaktiivinen rakko laskee elämänlaatua enemmän kuin moni krooninen sairaus.

Ongelma 1. Uskallanko yskähtää, naurahtaa, hyppiä?

Ponnistuskarkailu on helppo tunnistaa. Siihen ei liity pissahätää, vaan äkillinen, ponnistusta vaativa rasitus saa virtsan karkaamaan. Syynä voi olla aivastus, yskähdys, nauraminen, juoksuaskel tai hypähdys jumppatunnilla.

Lantionpohjan lihakset ja sidekudokset tai virtsaputken sulkijamekanismi ikään kuin pettävät. Karkaavan virtsan määrä on usein pieni, vain muutamia tippoja.

Ponnistuskarkailu voi olla tilapäistä ja seurausta esimerkiksi raskaudesta tai synnytyksestä, jolloin lantionpohjan lihakset ovat olleet kovassa kuormituksessa. Tilapäinen vaiva korjaantuu joskus itsestään.

Jos ponnistuskarkailu on jatkuvaa ja sitä sattuu pienessäkin fyysisessä rasituksessa, esimerkiksi kävellessä, ongelmaan on hyvä tarttua. Alkuun pääsee katsomalla peiliin.

– Painonhallinta on tärkeää. Ylipaino lisää painetta vatsaontelossa ja altistaa ponnistuskarkailulle. Jo 5–10 prosentin painonpudotus kuitenkin auttaa, Ala-Nissilä sanoo.

Tupakointi on iso riskitekijä, sillä sauhuttelu voi aiheuttaa kroonista yskää, mikä kuormittaa lantionpohjaa.

Lihastreeni, rengas tai leikkaus

Hyvän lihaskunnon a ja o on säännöllinen rasitus eli jumppa.

– Lantionpohjan lihaksistoa voi treenata siinä missä hauistaan. Tavoitteena on parantaa lihasten toimintaa ja hallintakykyä. Jos ei löydä lihaksia itse, fysioterapeutti osaa opastaa. Jopa 70 prosenttia TYKSvirtsankarkailusta kärsivistä saa apua jumpasta, Seija Ala-Nissilä sanoo.

Hyötyä on myös peruskunnosta huolehtimisesta, sillä säännöllisesti liikkuvilla on lantionpohjavaivoja muita vähemmän.

– Rauhalliset lajit kuten sauvakävely, jooga, pilates ja vesijumppa sopivat parhaiten. Erityisesti iäkkäämpien lantionpohjavaivat helpottuvat tai niitä ei edes tule, jos kunto ja toimintakyky kohenevat.

Joskus vaivaan tepsii niin sanottu uretrarengas, joka asetetaan emättimeen kohottamaan virtsaputkea.

Jos omat konstit eivät auta, niin viimeisenä keinona on niin sanottu nauhaleikkaus. Se tarkoittaa, että virtsaputken alle asetetaan verkkomainen nauha, jonka tarkoitus on tukea virtsaputkea ponnistustilanteessa.

– Tulokset ovat hyviä. Lähes 90 prosenttia saa avun leikkauksesta. Teho kuitenkin heikkenee ajan kuluessa, ja vaiva voi uusia 10–15 vuoden päästä leikkauksesta, Seija Ala-Nissilä sanoo.

Ongelma 2. Käytkö vessassa vartin välein?

Pakkoinkontinenssi eli yliaktiivinen rakko oireilee niin, että yhtäkkiä iskee voimakas tarve päästä vessaan. Koska odottaa ei voi, virtsa karkaa.

Pakkoinkontinenssi on usein ponnistusinkontinenssia häiritsevämpää, sillä karkaavan virtsan määrä voi olla suuri eikä tilanteet ole aina ennakoitavissa. Yliaktiivinen rakko oireilee myös levossa.

– Pahimmillaan potilaat kertovat käyvänsä vessassa vartin välein, kun normaali virtsaamisväli on päivällä 3–4 tuntia. Yölläkin vessahätä voi tulla useasti, jopa 5–10 kertaa, Seija Ala-Nissilä sanoo.

Pakkokarkailu aiheutuu virtsarakon seinämälihaksen liian herkästä supistelusta. Vaivan syy on epäselvä, mutta sille voivat altistaa esimerkiksi toistuvat virtsatietulehdukset tai lantion alueen leikkaukset. Taustalla saattaa olla myös neurologinen sairaus, kuten Parkinsonismi, Alzheimer tai MS-tauti. Myös diabetes altistaa yliaktiiviselle rakolle. Iän myötä vaiva yleistyy.

Vaikea pakkoinkontinenssi haittaa normaalia elämää. Se lisää jännitystä sosiaalisissa tilanteissa ja aiheuttaa häpeää, mikä heikentää itsetuntoa. Jos ei saa nukuttua keskeytyksettä, on päivisin jatkuvasti väsynyt.

– Tutkimusten mukaan yliaktiivinen rakko laskee elämänlaatua enemmän kuin moni krooninen sairaus. Se voi haitata työssäkäyntiä ja estää harrastuksia, kuten liikuntaa ja teatterissa tai konserteissa käyntiä. Ei uskalleta mennä, koska voi tulla vahinkoja, Seija Ala-Nissilä sanoo.

Lihaksille rauhoitusta tai koulua

Apua pakkovirtsankarkailuun haetaan usein vasta, kun arki alkaa olla kovin rajoittunutta.

– On olemassa rakkolihasta rauhoittavia lääkkeitä, joista moni potilas hyötyy, Ala-Nissilä sanoo.

Lääkkeet ovat hyvää ensiapua, mutta paljon pystyy tekemään itsekin. Tupakoinnin välttäminen kannattaa, sillä nikotiini ärsyttää virtsarakkoa ja voi aktivoida rakkoa entisestään. Alkoholin liikakäyttö taas lamauttaa hermostoa ja heikentää virtsarakon toimintaa.

Vaihdevuosi-iän ohittaneita auttaa paikallishoitona käytetty estrogeeni. Ilman reseptiä apteekista saatavat estrogeenivalmisteet pitävät limakalvot kosteina, estävät virtsatietulehduksia ja vähentää rakkoärsytystä. Kun virtsaputken limakalvo vahvistuu, karkailukin vähenee.

Rakkoaan voi myös kouluttaa. Se tarkoittaa, että ei käy vessassa varmuuden vuoksi.

– Moni saattaa virtsan karkaamisen pelossa käydä jatkuvasti vessassa. Varsinkin tytöille sanotaan jo pienestä, että käypä vielä pissalla ennen kuin lähdetään. Jos oppii tyhjentämään rakon silloinkin, kun ei ole hätä, rakko tottuu siihen eikä kestä enää normaalia virtsamäärää, Seija Ala-Nissilä sanoo.

Tämä on huono juttu, sillä rakko on tarkoitettu myös virtsan varastointiin.

Yliaktiivisesta rakosta kärsivän olisikin pissahädän tullessa hyvä pyrkiä pidättämään tovi, ensin vaikka 5–10 minuuttia. Kun rakkoa kouluttaa säännöllisesti, virtsaamisen tarve tulee vähitellen yhä harvemmin. Sinnikkäällä treenillä voi päästä normaaleihin virtsaamisväleihin.

Jos elämäntapamuutokset ja rakon kouluttaminen eivät auta, hoitona voidaan käyttää myös hermoimpulssihoitoa eli niin sanottua neurostimulaatiota. Se tarkoittaa, että virtsarakon toiminnasta vastaaville hermoille lähetetään pieniä sähkösignaaleja. Hermoimpulssihoidon vaikutusmekanismi on vielä osittain epäselvä.

Ongelma 3. Vaivaako painontunne ja ristiselkäkipu?

Virtsankarkailuun liittyy usein myös toinen tavallinen lantionpohjan ongelma, laskeuma. Se tulee 30–40 prosentille naisista raskauksien, synnytysten ja iän myötä. Myös synnynnäinen sidekudosten heikkous altistaa laskeumille. Laskeuma tarkoittaa sitä, että lantionpohjan kudokset heikkenevät ja synnytyselimet laskeutuvat.

Seurauksena on painontunnetta lantionpohjassa, ristiselkäkipua tai emättimen pullistuma.

– Laskeuman aiheuttaa samat syyt kuin karkailunkin: tupakointi, ylipaino ja vanheneminen. Ylipaino lisää vatsaontelon sisäistä rasitusta ja näin laskeuman riskiä, Ala-Nissilä sanoo.

Myös itsehoitokeinot ovat ainakin osittain samat. Laihduttaminen auttaa, ja lantionpohjan lihasten jumppaaminen voi vähentää oireita etenkin silloin, kun laskeuma on lievä.

Apua voi olla myös emättimeen laitettavasta laskeumarenkaasta tai -kuutiosta. Leikkaushoito tulee kyseeseen silloin, kun oireet ovat hankalia ja muut keinot eivät auta. Tällöin kohtu poistetaan.

Asiantuntija: Seija Ala-Nissilä, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, TYKS.

Lue myös Virtsankarkailun käypä hoito -suositus

Asiantuntija

Inkontinenssivaivoista kärsivä voi auttaa itseään monin tavoin.

Keskiraollisella hyvällä satulatuolilla hyväryhtisesti istuen vatsaonteloon ja sitä kautta lantiokaukaloon tulee paljon vähemmän painetta, kuin tavanomaisesti huonoryhtisesti eli kasassa istuen. Tämä helpottaa virtsan painetta eikä litistä lantionpohjalihaksia.

Tässä asennossa lantion ja lantionpohjan lihaksetkin tutkitusti aktivoituvat. Keinuva malli tuolista aktivoi kaikkia alaselän ja lantion lihaksia.

Tässä asennossa (hyvä istumaryhti) on lisäksi vaivatonta ja tehokasta pitää jumppavälinettä emättimessä osa päivästä, ja puristella sitä siellä. 

Eräs Sweitsissä toimiva, osin suomalaisomisteinen yritys, myy juuri geishapallojen (2 eri kokoista) ja satulatuolin yhdistelmää virtsan karkailusta kärsiville hyvin tuloksin.

Tietenkin varsinaisia harkittuja ja keskittyneitä lantionpohjan lihasliikkeitä ei voita mikään. Nekin lihakset kehittyvät, pitää vain treenata.

Painon pudotus esim. ketogeenisellä dieetillä auttaa myös. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla