Rintakipu herättää pelon sydänvaivasta, mutta syy voi löytyä myös vatsasta ja varsinkin ruokatorvesta. Sen ärtyminen tuntuu monilla rintalastan takaisena kipuna ja närästyksenä. Toisaalta närästys on myös sepelvaltimotaudin oire. Sydänlääkäri kertoo, miten nämä sairaudet erottaa toisistaan.

Rintalastan alapuolella tuntuu voimistuvaa kipua, joka saattaa tulla nukkuessa tai pitkällään ollessa. Siitä kun nousen ylös, alan röyhtäillä tai kun juo kylmää vettä, niin kipu häviää. Olen 56-vuotias mies. Kolesteroli jotain 5,5. En tupakoi ja verenpaineet ovat normaalit eikä rasitusrintakipuja ole koskaan ollut. Vaiva on ikävä, miten siitä pääsisi?

Asiantuntija vastaa:

KUVATUT OIREET sopivat ruoansulatuselimistön oireisiin, ensisijaisesti ruokatorven ärtymiseen. Mahalaukusta tulevan happaman mahansisällön pulpahtaminen ruokatorveen (refluksi) tulehduttaa sen pintaa, koska ruokatorven pintasolujen ei ole tarkoitus kestää happamaa huuhtelua toisin kuin mahalaukun. Mahalaukun ja ruokatorven välillä on sulkijalihas, eräänlainen venttiili, jonka tehtävänä on aueta ja päästää ruoka ja juoma nielemisen jälkeen ruokatorvesta mahalaukkuun käsiteltäväksi.

Mahalaukussa olevat hapot ovat tärkeä osa ruoansulatusta. Ruokatorvi ei kuitenkaan näitä happoja siedä, ja ärtyy helposti, jos sulkijalihas päästää hapanta mahan sisältöä ruokatorveen.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Ruokatorven ärtyminen tuntuu rintalastan takaisena kipuna, pahoinvointina ja usein myös närästyksenä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sulkijalihaksen heikkoutta lisäävät:

  • ikä,
  • vyötärön kasvu,
  • stressi,
  • runsaat ja maustetut ateriat,
  • alkoholi ja hiilihappopitoiset juomat
  • makuuasento ja kumartelu.

Iltasyömisen keventäminen, sängyn päädyn kohottaminen ja muiden yllä lueteltujen refluksia lisäävien seikkojen välttäminen helpottavat tilannetta.

Lääkkeet vaimentavat mahahapon eritystä, esimerkiksi esomepratsoli tai pantopratsoli viikon ajan iltaisin käytettynä auttavat kumoamaan refluksista johtuvat oireet joksikin aikaa. Niitä on hankittavissa ilman reseptiä lyhyenä kuurina.

Jos oire ei merkittävästi helpotu näiden ohjeiden avulla, on syytä hakeutua lääkäriin muun muassa helikobakteerin tutkimiseksi ja ylemmän ruoansulatuskanavan tähystystarpeen arvioimiseksi.

Närästys ja röyhtäilyn tarve voi olla myös sepelvaltimotaudin oire.

Varsinkin sydämen alaseinää suonittavien valtimoiden ahtauma tai tukos voi oirehtia tällä tavoin.

Kysyjä ei tupakoi, verenpaine on normaali eikä ole rasitusrintakipuja. Nämä seikat puoltavat arviota, ettei kyse ole sepelvaltimoperäisestä vaivasta.

Kolesteroli on kuitenkin hieman koholla eikä ole tietoa LDL-kolesterolin tasosta. Kokonaiskolesterolin arvo voi olla normaali, vaikka LDL-kolesteroli olisi siinä määrin koholla, että se lisää jo merkittävästi sepelvaltimotapahtumien riskiä.

Suvun sepelvaltimotapahtumista ei ole tietoa, ei myöskään siitä, onko kysyjä aiemmin tupakoinut ja jos, niin kuinka monta askivuotta.

Näin ollen kysyjällä keski-iän ohittaneena miehenä voi olla jo kohtalaisen suuri sepelvaltimotaudin mahdollisuus.

Lääkärin työssä olen oppinut, että potilas saattaa tiedostamattaan korostaa oireita, jotka ohjaavat vähemmän pelottavan diagnoosin suuntaan.

Sepelvaltimotaudin toteaminen pelottaa monia. Nykyisin tiedämme, että sen diagnoosi ja hoito parantavat ennustetta ja elämänlaatua oleellisesti verrattuna diagnosoimattomaan tautiin. Ehdottaisin lääkärin pakeilla käyntiä.

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri ja sisätautiopin dosentti

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla