Polvi kipeä? Asiantuntija kertoo, miksi nivelkierukan repeämiä ei nykyään yleensä leikata

Kaikki ihmisen rakenteet vanhenevat. Keski-iässä varsinkin polviniveliin on monesti tullut iän merkkejä jo sen verran, että ne alkavat oireilla. Polvikipu voi alkaa ilman mitään tapaturmaa tai hyvin mitättömästä vääntymisestä.

Polvinivel koostuu sääri- ja reisiluusta sekä polvilumpiosta, jotka liukuvat toisiaan vasten. Luita verhoaa nivelrustokerros. Nivelkierukka on rustorakenne, jonka rustokudos on liikkuvampaa ja joustavampaa kuin luun pinnassa oleva napakka nivelrusto.

– Nivelkierukka on vähän kuin tiivisterengas reisi- ja sääriluun välillä. Se on sitkeä ja kimmoisa kokonaisuus, jonka muoto joustaa hieman ja myötäilee tiiviisti reisiluun muotoa, kun polvi koukistuu. Nivelkierukka tukee polvea ja toisaalta sallii polven hieman kiertyä ja vääntyä. Se on myös eräänlainen iskunvaimennin ja pehmuste luiden kantamalle kuormalle, kuvailee ortopedi ja traumatologi Teemu Paatela.

Kollageenista muodostuva luja säieverkko pitää nivelkierukan napakasti muodossaan ja paikoillaan luiden välissä, ettei se veny kuin löysä kuminauha.

Yleensä nivelkierukan vaurioita seuraakin siitä, että kollageenirakenne hapertuu. Vuosien vieriessä rustorakenteisiin syntyvät mikroskooppisen pienet vauriot kasvavat magneettikuvassa havaittaviksi repeämiksi. 

Lukittumista ja viiltävää kipua

Nivelkierukan vauriot oireilevat yleensä samalla tavalla kuin alkava nivelrikko. Nivel ärtyy, kerää nestettä ja turpoaa. Turvotus aiheuttaa painetta ja kipua. Polvea on vaikea koukistaa. Joskus liikeradat voivat rajoittua.

Kipu tuntuu varsinkin liikkuessa, mutta joskus levossakin. Polvi voi lukittua herkästi tai tietyssä asennossa iskee viiltävä kipu. Se voi vihoitella niin monin tavoin, että oireiden perusteella voi olla vaikea päätellä syylliseksi juuri polven nivelkierukkaa.

– Nivelkierukassa ja nivelrustossa itsessään ei ole kivusta viestiviä hermopäätteitä. Siksi vaurioita pääsee syntymään huomaamatta, Paatela toteaa.

Vaikka nivelkierukka itsessään ei viesti kipua, siinä tapahtuvat muutokset voivat ärsyttää ja turvottaa ympärillä olevaa kudosta.

– Kipuaistimus voi johtua nivelkierukan alla olevasta luusta tai sen ympärillä olevista kudoksista. Siitä, mitä siellä tarkkaan ottaen tapahtuu, on vain teorioita.

Kivun syntymekanismi saattaa liittyä nivelessä aina olevaan nivelnesteeseen ja sen pääsemiseen väärään paikkaan nivelkierukan vaurioiden läpi. Toisen teorian mukaan nivelkierukan hapertuminen lisää luiden kuormitusta, mistä seuraa kipua.

Uusi tapa hoitaa

Viime vuosina polven nivelkierukasta ja sen vaurioista on saatu uutta tutkimustietoa, ja hoito on Suomessa muuttunut tuoreen tutkimusnäytön mukaiseksi. Leikkauksen sijaan vaurioita hoidetaan useimmiten fysioterapialla, koska sillä saadaan parempia tuloksia. Fysioterapeutin yksilöllisesti suunnittelema harjoittelu jouduttaa polven paranemista ja estää vaivan uusiutumista.

Kun ympärillä olevat lihakset voimistuvat ja toimivat hyvin, kuormitus polvessa jakautuu tasaisemmin ja ärsytys nivelen kudoksissa vähenee. Harjoittelun ansiosta nivelkierukan vaurioiden aiheuttama kipu ja turvotus lievittyvät. Elimistö oppii tavallaan kompensoimaan ja suojaamaan polvea, kun lihakset ottavat enemmän roolia iskunvaimentimena.

Fysioterapeutti ottaa harjoituksia suunnitellessaan huomioon ihmisen kivut, lihasvoiman ja lähtötilanteen muutenkin.

– Juuri lihasvoiman säilymisen vuoksi olisi tärkeää, että polven kanssa pääsisi nopeasti liikkeelle. Kun ikää tulee lisää, lihasmassa vähenee liikuntaa välttävällä entistä nopeammin, eikä lihasvoima palaudu enää yhtä helposti kuin nuorena. Senkin takia polven lihasten harjoittamiseen on hyvä saada ohjausta.

Jos niveliä varoo liikuttamasta, ne jäykistyvät. Yksi fysioterapian tavoitteista onkin palauttaa mahdollisimman laajat liikeradat. Myös koordinaatioharjoittelu on hyvästä.

Puolessa vuodessa ohi

Fysioterapeutin harjoitusten sitkeän tekemisen lisäksi olisi hyvä jatkaa myös omia liikuntaharrastuksia. Jos polvi ei vielä kestä, niiden tilalle olisi hyvä löytää jotain nivelille ystävällisempää.

Esimerkiksi jos juoksulenkit jäävät tauolle, niiden sijaan voi pyöräillä tai käydä vesijuoksemassa. Itselle tärkeään liikuntaharrastukseen voi palata, kun polvi alkaa taas kestää sitä.

Jos leikkaushoitoa ei tarvita, polvea on turvallista kuormittaa, vaikka siinä tuntuisi liikkuessa kipua. Liike on parasta hoitoa, eikä se aiheuta lisävaurioita.

– Sellaista tapausta ei ole vielä tullut vastaan, että pelkän nivelkierukkavaurion takia polveen jäisi pysyvää kipua. Siitä voi jäädä alttius polven ärtymiseen jatkossa vähän herkemmin, mutta kipukaudet ovat ohimeneviä.

Useimmiten polvinivel on jonkin aikaa ärtynyt, mutta rauhoittuu yleensä puolessa vuodessa. 

Tämä artikkeli on osa Hyvä terveys -lehdessä 2/26 ilmestynyttä artikkelia. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.