Ramppaatko yöllä vessassa? Saatat sairastaa uniapneaa

Onko sinulle sanottu, että kuorsaat muuten ihmeen kovaa? Tai kuorsaako puoliso niin, ettei vieressä saa nukuttua? Uniapnea on kansansairaus, joka voi kiusata hoikkaakin.

Uniapneassa huono hengitys pätkii unta ja saa elimistön kärsimään hapenpuutteesta. Lääkäri tekee diagnoosin yöpolygrafiatutkimuksen ja oireiden perusteella. Unitutkimuksissa mitataan muun muassa veren happipitoisuutta, ilmanvirtausta ja hengitysliikkeitä sekä rekisteröidään kuorsausääniä, sydämen sykettä ja kehon asentoja.

Katkoja ja korahduksia

Uniapnealla tarkoitetaan unenaikaisia hengityskatkoksia. Ylipainoisilla rasvaa kertyy kurkunkannen alle, mikä ahtauttaa ylähengitysteitä. Sairautta on kuitenkin myös hoikilla, joilla on ahdas nielu.

Oireista yleisin on kuorsaaminen, mutta kaikilla kuorsaajilla ei ole uniapneaa. Yön aikana ylähengitysteiden, kuten nielun lihakset veltostuvat ja ahtautuvat ja syntyy kuorsausääni. Kun hengitystiet menevät täysin tukkoon, puhutaan uniapneasta.

Erityisesti sairauteen viittaa se, jos kuorsaus välillä taukoaa ja jatkuu taas voimakkaalla korahduksella. Lyhyitä hengityskatkoksia ja niihin liittyviä havahtumisia voi olla pahimmillaan satoja yhden yön aikana.

Uniapnea on nykyisin ylivoimaisesti tavallisin keuhkosairaus.

Vessareissutkin väsyttävät

Yksi uniapneataudin merkki ovat yölliset vessakäynnit, sillä sairaus voimistaa virtsaneritystä lisäävän hormonin määrää. Miehille tehdään usein ensin kaikki eturauhastutkimukset ennen uniapneadiagnoosia.

Katkonainen uni aiheuttaa päiväväsymystä, ja uniapneetikko saattaa torkahdella itsestään, esimerkiksi kokouksessa, telkkaria katsoessa tai autoillessa. Myös muistin pätkiminen, keskittymiskyvyttömyys ja ärtyisyys ovat tavallisia, osittain univajeen, osittain kehon happivajeen vuoksi.

Usein hoitoon hakeudutaan, kun puoliso huolestuu hengityskatkoksista tai ei pysty nukkumaan vieressä kovan kuorsaamisen vuoksi.

Maskihoito vie väsymyksen

 Sairautta hoidetaan ylipainemaskilla eli niin sanotulla CPAP-hoidolla, joka puhaltaa ilmaa ylähengitysteihin ja pitää ne avoinna. Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito saattaa myös lievittää uniapneatautia.

Monet, jotka eivät ole kokeneet itseään väsyneiksi, sanovat ylipainehappihoidon alettua, että olo on virkeämpi ja elämänlaatu huimasti parempi.

Joskus harvoin, jos sairauden taustalla on rakenteellisia ahtaumia, voidaan ajatella leikkaushoitoa.

Ylipainoista auttaa laihduttaminen.

Hoitamattomana uniapnea altistaa sydän- ja verisuonisairauksille.

Asiantuntija: Pirkko Brander ylilääkäri, HYKS Sydän- ja keuhkokeskus

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.