Nenä on hengittämistä varten, mutta monelta meistä se on unohtunut. Jos haluaa paremman olon ja parempaan kuntoon, se kannattaa opetella uudelleen. Asiantuntija neuvoo hyvän harjoituksen.

Ihmiset kulkevat kadullakin suu auki. Kaikki eivät edes tiedosta hengittävänsä suun kautta.

Kun sulkee suun ja alkaa hengittää nenän kautta,  terveyshyödyt alkavat tuntua heti, sillä nenä lämmittää hengitysilman ja suodattaa siitä hiukkasia, viruksia ja bakteereja.

Löydä oma hengitysrytmisi

Hengitysasiantuntija, psykoterpaeutti Minna Martin ei halua opettaa kaikille yhtä tiettyä hengitystekniikkaa, vaan oman hengityksen löytämistä hellittämällä. Hellittämistä voi harjoitella vaikka lattialla maaten.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Opetellaan vain olemaan lattian kannateltavana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uloshengitys on tyhjennys, jonka jälkeen jää pakoton tauko ennen seuraavaa hengenvetoa. Tauko saattaa aiheuttaa alitajuisen pelon, ettei enää saakaan hengitettyä.

– Sisäänhengitykseen voi aina luottaa. Se tapahtuu sitten, kun elimistö tarvitsee sitä, Martin sanoo.

Henkeä ei tarvitse erityisesti vetää, vaan elimistön  hiilidioksidipitoisuus nousee itsestään aineenvaihdunnan tarvitsemalla tasolle juuri uloshengityksen jälkeisen tauon aikana.

– Olo paranee, kun solujen aineenvaihdunta korjaantuu.

Treenaa teippi suussa

Jotta hengitys ei karkaisi laukalle hellitysharjoitusten jälkeen, Martin neuvoo treenaamaan nenän kautta hengittämistä mahdollisimman stressittömissä tilanteissa, vaikka kotiaskareissa.

Muistin tueksi suun voi sulkea haavateipillä. Aluksi teipin voi liimata suun päälle poikittain. Nenän alta leukaan liimattu teippi havahduttaa palaamaan nenähengitykseen, jos vahingossa hengittää suun kautta.

– Teipin voi liimata yöksi suun eteen niin, että öinenkin nenähengitys tulee pikkuhiljaa tavaksi.

Nenähengitys vahvistaa hengityselimistöä ja happoemästasapaino huolehtii, että kaasujenvaihto tapahtuu tarkoituksenmukaisesti.

– Vastustuskykyäkin tule lisää, kun elimistön stressi helpottaa, Marin sanoo.

Asiantuntija: Minna Martin, psykologi, psykoterapeutti VET.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla