Epämääräisen huonon olon syy voi olla jatkuva ylihengittäminen. Nenän kautta hengittäminen korjaa olon ja vähentää paniikin vaaraa. Lue myös miten paniikkihengitys rauhoitetaan.

Usein luullaan, että happea vetämällä vointi kohenee aina.

Itseasiassa voi käydä juuri päinvastoin.

Happea ei tule liikaa, vaan ylihengittäminen poistaa liian paljon hiilidioksidia, jota tarvitaan elintoimintojen tasapainoon.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Meidät terveydenhuollon ammattilaisetkin on opetettu ajattelemaan, että happea pitää saada lisää ja lisää. Oikeasti ihmisiä pitäisi ohjata rauhalliseen, omatahtiseen hengittämiseen, sanoo psykologi, vaativan erityistason psykoterapeutti Minna Martin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Rauhallinen hengittäminen nenän kautta säästää elimistössä välttämätöntä hiilidioksidia. Hiilidioksidi pitää yllä solujen happoemästasapainoa eli kaikkea aineenvaihduntaa.

Liian voimakas hengittäminen voi olla stressiä tai jo lapsuudessa arkeen tarttunut tapa. Jäsentymättömään huonoon oloon kannattaakin ihan ensin kokeilla hengityksen rauhoittamista.

Paniikkia tukehtumisen tunteesta

Herkän happo-emästasapainon häiriintymiseen ei tarvita enempää kuin yksi ylimääräinen hengenveto minuutissa.

Se tulee helposti huokailuna.

Myös vaikeiden tunteiden torjuminen voi aiheuttaa jatkuvaa ylihengitystä.

– Kun ylihengitys on jatkunut pitkään, solut pyrkivät sopeutumaan siihen, vaikka koko elimistö rasittuukin, Martin sanoo.

Ylihengittäminen voi aiheuttaa myös kohtauksen, joissa sydän hakkaa, hiki virtaa ja kuolemanpelko iskee.

– Paniikkikohtauksista ja ylihengittämisen syistä on aiheellista keskustella lääkärin kanssa. Samalla on suljettava pois myös sydänoireiden mahdolliset elimelliset syyt, Minna Martin sanoo.

Hengitä paniikki pois

Ylihengittäminen voi johtaa myös paniikkikohtauksiin, joissa sydän hakkaa, hiki virtaa ja pelottaa.

Paniikkikohtauksia hoidetaan hengittämällä pussiin, mikä estää nopeasti hiilidioksidin liiallisen hävikin ja tasoittaa happoemästasapainoa.

Asiantuntija: Minna Martin, psykologi, psykoterapeutti VET.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

Sisältö jatkuu mainoksen alla