Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Vaikka hedelmöityshoidot ovat yhä tehokkaampia, munasarjojen vanhenemista ei voi siirtää. Moni tajuaakin liian myöhään, että vauvan aika meni jo.

Tiedätkö, keitä lapsettomuus on koskettanut? Jos se et ole sinä, se voi olla sisaresi, paras ystäväsi, oma lapsesi, työtoverisi — tai he kaikki. Asia on monille niin arka ja kipeä, ettei siitä puhuta edes läheisille.

Joka kahdeksas pari törmää lapsettomuuteen. Ongelman syy jää usein arvoitukseksi, mutta yksi yleistyvä selitys on se, että lapsia halutaan yhä vanhempina. Jälkikasvu kuuluu kyllä suunnitelmiin mutta vasta kun se itselle sopii.

Vuonna 2014 ensisynnyttäjien keski-ikä oli 28,6 vuotta vuonna ja Helsingissä ja Espoossa 31 vuotta.  Kaikista synnyttäjistä yli 35-vuotiaita oli 20 prosenttia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lapsettomuuslääkäri Tuija Foudila tietää kokemuksesta, että osa parhaassa hedelmällisyysiässä olevia aikuisia viivyttelee lapsen hankintaa. He haluavat ensin laittaa elämänsä järjestykseen. Opiskella, saada vakituisen työn ja seikkaillakin. Foudila kuitenkin muistuttaa, että työt voivat odottaa, hedelmällisyys ei.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vaikka muuten pysyisi nuorekkaana ja vetreänä, munasarjojen vanhenemista ei voi estää. Tytöllä on syntyessään noin miljoona alkumunarakkulaa. Niiden määrä vähenee syntymästä lähtien ja hedelmällisyys alkaa laskea 30 ikävuoden jälkeen. Miehillä hedelmällisyys ei romahda, mutta heilläkin siittiöiden laatu alkaa heiketä 40-vuotiaana.

Vuonna 2014 Suomessa syntyi 57 805 lasta. Syntyneiden lasten määrä on pienentynyt neljänä vuonna peräkkäin.
 

Taas ne elintavat

Joka neljännellä parilla lapsettomuuden syyt jäävät hämärän peittoon. Ympäristömyrkkyjä on syytetty. Niiden onkin osoitettu olevan ainakin yhtenä aiheuttajana siit¬tiöiden laadun heikkenemisessä, joka on ollut nähtävissä muutaman vuosikymmenen ajan.

Luontoon leviäville hormoneille ja myrkyille emme voi mitään, mutta omia elintapojaan vauvoista haaveilevat voivat siistiä. Niin tupakka, päihteet kuin alkoholikin heikentävät hedelmällisyyttä. Tupakan myrkyt vaurioittavat sekä munasoluja että siittiöitä, jolloin raskauden alku viivästyy ja myös hoitojen onnistumisen todennäköisyys pienenee. Samankaltaisia vaikutuksia on runsaalla alkoholinkäytöllä.

Viime vuosina ongelmia ovat aiheuttaneet myös anaboliset steroidit, joiden käyttö on lapsettomuuslääkärin näkökulmasta villiä. Lihasten kasvattamiseen käytetyt aineet häiritsevät miehen omaa testosteronituotantoa. Onneksi mieshormonin tuotanto palaa yleensä ennalleen, kun käyttö lopetetaan.

Suomalaisten lihominen näkyy myös lapsettomuusklinikoilla. Ylipainoisia pareja on jopa passitettu kotiin laihtumaan ennen hoitojen aloittamista. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, sillä alipainokin heikentää hedelmällisyyttä.

— Rasva on hormonaalinen elin, joka vaikuttaa munasarjojen ja kivesten toimintaan, Tuija Foudila toteaa.

Munasarjat saattavat myös kärsiä kovasta stressistä tai jopa rankasta urheiluharrastuksesta.

— Erot ovat kuitenkin yksilöllisiä. Toiset kestävät monenlaista stressiä, toiset ovat herkempiä.
 

Luovuttajista pulaa

Vuonna 2013 hedelmöityshoitoja aloitettiin 13 500, ja yllättäen hoitojen määrä on lievässä laskussa. Se ei kuitenkaan kerro lapsettomuusongelman pienenemisestä vaan siitä, että hoidot ovat entistä tehokkaampia. Vähemmillä hoidoilla saavutetaan parempia tuloksia. Nykyinen taloudellinen tilanne todennäköisesti vaikuttaa hoitoihin hakeutumiseen.

— Kun vielä 1980-luvulla koeputkihedelmöityksessä siirrettiin yleisesti neljä alkiota, nyt tarvitaan vain yksi, lisääntymislääketieteen professori Aila Tiitinen toteaa.

Pariskuntia kehotetaan hakeutumaan lapsettomuus¬tutkimuksiin, kun lasta on yritetty aktiivisesti vuosi.

— Moni tulee tutkituttamaan, onko estettä raskauden alkamiselle. Jos sellaista ei löydy, saatetaan ottaa vuoden aikalisä ennen hoitojen aloittamista, Tuija Foudila kertoo.

Toisin kuin muut hedelmöityshoidot, luovutetuilla sukusoluilla tehdyt hoidot lisääntyvät. Eniten suosiota ovat lisänneet luovutetuilla siittiöillä tehdyt hedelmöityshoidot. Sukusoluista — niin siittiöistä kuin munasoluista — on kuitenkin pulaa.

Tilapäisesti luovuttajien intoa vähensi 2007 voimaan tullut laki, joka antoi hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneille luvan 18-vuotiaana selvittää luovuttajan tiedot. Nyt pöly on laskeutunut ja luovuttajia on taas, mutta selvästi vähemmän kuin tarvetta olisi. Yksityiset klinikat käyttävät suomalaisten siittiöiden lisäksi ulkomaisia, lähinnä tanskalaisia siittiöitä. Julkisella puolella ei toistaiseksi tarjota hoitoja luovutetuilla sukusoluilla.

Rahakin mietityttää

Lapsettomuuden hoito ei ole ilmaista, etenkin jos hakee palvelut yksityiseltä puolelta. Lainan ottaminen hoitoihin ei ole harvinaista.
Julkisella puolella jonoja riittää edelleen. HYKSin hormonipoliklinikalla on vuodessa noin 18 000 käyntiä.

— Pääkaupunkiseudun jonoja kasvattaa se, että lisääntymisiässä olevat parit hakeutuvat työn perässä ennemmin tänne kuin vaikka Pohjois-Karjalaan, Aila Tiitinen toteaa.

Julkisella puolella lapsettomuushoitoja koskee hoitotakuu, kunhan nainen päätyy hoitojonoon ennen kuin täyttää 40 ja hoidoilla katsotaan olevan vähintään kymmenen prosentin mahdollisuus onnistua. Puolessa vuodessa pitää tehdä suunnitelma hoitojen etenemisestä.

Yksityisellä puolella hoitoihin pääsee vielä yli 40-vuotias, mutta 42 ikävuoden jälkeen KELAn korvaus hoidoille arvioidaan aina yksilöllisesti.

Käytännössä naisen mahdollisuus saada lapsi omilla sukusoluillaan päättyy noin 45-vuotiaana. Suomessa ei hoideta vaihdevuosi-iän ylittäneitä, vaikka uutiset maailmalta kertovatkin lähes eläkeikäisistä synnyttäjistä.

Inseminaation hinta yksityisellä klinikalla on noin 500 euroa. Koeputkihoito on selvästi kalliimpi, se maksaa kerralta reilut 2 000 euroa . Lisäksi molemmissa hoidoissa tulee kustannuksia lääkkeistä. Loppusummaa nostaa se, että hoitokertoja tarvitaan yleensä useampia kuin yksi. Inseminaation onnistumisprosentti on parhaimmillaankin 15, koeputkihedelmöityksen 30—35.

Lapsettomuushoitoihin hakeutuneista noin 80 prosenttia saa lopulta lapsen, jos he käyttävät kaikki hoitoyritykset. Osa onnistuu ensimmäisellä hoidolla, toiset taas joutuvat käymään useita hoitoja. Joskus elämä yllättää ja raskaus alkaa hoitotauolla. Jotkut päätyvät adoptioon tai sijaisvanhemmuuteen.

 
Tulevaisuuteen talteen

Uusin keino taistella hedelmällisyyden heikkenemistä vastaan tarjoutui, kun munasolujen pakastamismenetelmät paranivat. Silloin on mahdollista pakastaa munasolujaan tulevaa käyttöä varten ilman lääketieteellistä syytä. Syynä voi olla sopivan kumppanin puute tai elämäntilanne, johon lapset eivät vielä mahdu.

Ennakoivaan munasolujen pakastushoitoon ei toistaiseksi ole hakeutunut kovin moni. Yksi pakastushoitojakso lääkkeineen maksaa useita tuhansia euroja. Lääkkeille tulee hintaa reilu tuhat euroa. Kela ei korvaa kustannuksia.

Yleensä tarvitaan 2—3 hoitojaksoa, että saadaan riittävästi hyviä munasoluja pakastettua.

Jo aiemmin sekä munasoluja että siittiöitä on pakastettu lääketieteellistä syistä, jos naisen tai miehen hedelmällisyys on heikentymässä sairauden tai esimerkiksi syöpähoitojen seurauksena.
 
 
Asiantuntijat
Aila Tiitinen, lisääntymislääketieteen professori, osastonylilääkäri, Naistenklinikka HYKS ja Helsingin yliopisto
Tuija Foudila, naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri, Felicitas

 

Hoidot kehittyvät koko ajan

  • Ovulaation induktiossa edistetään munasolun kypsymistä ja irtoamista hormonilääkityksellä joko tabletteina tai pistoksena.
  • Inseminaatiossa erotetaan siemennesteestä hyvin liikkuvat siittiöt, jotka ruiskutetaan kohtuonteloon munasolun irtoamisen aikana. Usein käytetään lisänä munasolua kypsyttävää hormonihoitoa.
  • Koeputkihedelmöityksessä edistetään useamman munarakkulan kasvua hormonipistoksilla.  Munasolut kerätään talteen ja ne hedelmöitetään pestyillä siittiöillä joko maljahedelmöityksellä tai yhden siittiön mikroinjektiolla.
  • Alkionpakastusta ja sulatusta käytetään osana koeputkihedelmöityshoitoa. Munasolujen ennakoiva pakastus on mahdollista; siemennesteen pakastusta on tehty kymmeniä vuosia.
  • Luovutettuja sukusoluja (munasoluja tai siittiöitä) käytetään, kun omien sukusolujen tuotanto on vähäistä tai sitä ei ole lainkaan. Sinkkunaisten ja naisparien hoito edellyttää luovutettujen siittiöiden käyttöä.
  • Sijaissynnytys on Suomessa toistaiseksi kielletty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla