Suonikohjuilla tarkoitetaan jalkojen pintalaskimoiden näkyviä tai tuntuvia pullistumia, jotka tuleva esille erityisesti seistessä tai istuessa. Pullistumat ovat seurausta pintalaskimoiden pitkäkestoisesta verenkiertohäiriöstä, takaisinvirtauksesta.

Sairaassa jalassa veren takaisinvirtauksen estävät läpät ovat vialliset tai suonissa on tukos. Tällöin veri ei pääse jatkamaan kulkuaan normaalisti, vaan valuu takaisin raajaan. Seurauksena on liian korkea laskimopaine. Jos laskimopaine on pitkän koholla, se voi aiheuttaa alaraajan laskimon seinämän pullistumisen, mikä näkyy suonikohjuna. Usein suonikohjut leviävät ja kasvavat, kun lähistöllä olevat uudet läpät alkavat pettää. Laskimoiden liiallinen paine aiheuttaa muun muassa särkyä ja pakotusta.

Laskimovikoja voidaan hoitaa monella eri tavalla, muun muassa tuki- ja puristussukkien avulla. Pelkät kosmeettiset syyt eivät riitä julkisista varoista kustannettavaan leikkaushoitoon. Jos laskimoviasta on suurempaa haittaa, on leikkaus paikallaan.

Tutkimus ja leikkaus

Ennen leikkausta täytyy selvittää vian todellinen syy ja laajuus. Lääkärin vastaanotolla selvitetään aiemmat sairaudet ja jalkojen tila. Lääkäri tutkii pienellä ultraäänilaitteella, miltä tasolta alaspäinvirtaus alkaa ja mille tasolle se loppuu. Tämän avulla leikkaus voidaan suunnitella ja toteuttaa siten, että koko vika tulee kerralla hoidetuksi. Perusteellisen tutkimuksen koskee myös niitä, jotka haluavat vain poistattaa rumentavat mutta muuten oireettomat suonikohjut.

Itse leikkaus tehdään tutkimuksen perusteella suunnitellulla täsmämenetelmällä. Kaikki toiminnaltaan vialliset pintalaskimot poistetaan. Tarvittaessa käytetään verityhjiötä. Alaraajan verityhjiö saadaan aikaiseksi rullaamalla ilmalla täytetty kumirengas tai kuminauha reiteen, jonka jälkeen reiteen asetetaan veren tulon estävä painemansetti. Verityhjiötä voidaan pitää muutama tunti. Se säästää leikkausaikaa ja vähentää verenhukkaa sekä vähentää leikkauksen jälkeisiä kivuliaita mustelmia.

Pintalaskimot korjataan poistamalla tutkimuksessa todetut takaisinvirtaavat laskimot sulkemalla takaisinvirtauksen alku- ja loppukohta. Vialliset laskimot poistetaan ja yhdyslaskimot suljetaan huolellisesti.

Jos potilaalla todetaan syvien laskimoiden vika, hänet lähetetään tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Leikkauksessa vuotavat läpät kiristetään pitäviksi. Takaisin virtaava laskimorunko voidaan myös katkaista ja istuttaa viereisen, terveen laskimon kylkeen pitävän läpän alle. Äärimmäisenä keinona, esimerkiksi tukoksen jälkeen, voidaan käyttää läpällisiä laskimosiirteitä.

Viallisten laskimoiden poisto on suhteellisen helppo operaatio. Sairausloman tarve on yleensä viikon-pari. Puristussukkien käyttö on suositeltavaa toipilasaikana.

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.