Vaeltelevia roskia näkökentässä? Kyseessä voi olla lasiaisen irtauma

Vaaleat hippuset näkökentässä pelästyttävät. Mitä nuo vaeltelevia langanpätkiä muistuttavat vaaleat roskat silmässä ovat? Olenko sokeutumassa?

– Todennäköisesti on kyse lasiaisen irtaumasta. Se on yleensä vaaraton ilmiö, joka liittyy silmän normaaliin ikääntymiseen, silmätautien erikoislääkäri Susanna Jouhi rauhoittelee.

Lasiainen on kirkas hyytelömäinen rakenne, jota ympäröi lasiaiskalvo. Se on siis kuin läpinäkyvää geeliä sisältävä pussi, joka täyttää silmämunassa olevan lasiaistilan. Tämä ”geelipussi” täyttää suurimman osan silmän tilavuudesta.

Valonsäteet läpäisevät silmässä ensin sarveiskalvon, etukammion ja linssin ja sitten lasiaisen kunnes osuvat verkkokalvolle.

Liki 99 prosenttia lasiaisesta on vettä, loput ovat hyaluronihappoa ja kollageenia. Nuorena lasiainen täyttää koko lasiaistilan ulottuen verkkokalvon pinnasta linssin takapintaan. Vanhemmiten lasiainen alkaa hiljalleen vetäytyä kasaan – vähän kuin ihokin vanhetessaan rypistyy. Vetäytyessään lasiaskalvo irtaantuu verkkokalvon pinnasta. Muun tilan täyttää kudosneste.

– Lasiaisen irtauma on kivuton. Kaikki eivät edes huomaa sitä, Jouhi kertoo.

Haituvia ja salamointia

Tavallisinta on, että lasiaisen irtauma näkyy leijailevina roskina näkökentässä. Niitä on kuvattu myös pienten kärpästen lennoksi tai muurahaisten marssiksi silmässä. Haituvat ovat läpinäkyviä, ja näkö on usein muuten normaali. Toisinaan leijailevat roskat heikentävät näköä, mutta onneksi vain väliaikaisesti.

Lasiaisen irtauma voi aiheuttaa silmään myös nopeita valonvälähdyksiä, kuin pieniä salamaniskuja. Ne johtuvat siitä, että irrotessaan lasiainen nykii verkkokalvoa.

Myös esimerkiksi migreeni voi aiheuttaa salamointia muistuttavaa väreilyä näkökentässä. Sitä näkyy tyypillisesti molemmissa silmissä. Lasiaisen irtauman yhteydessä salamointia on vain siinä silmässä, josta lasiainen on irtoamassa.

– Molemmissa silmissä samaan aikaan tapahtuva salamointi tai väreily on todennäköisesti migreenin oire, Jouhi kertoo.

Silmä vanhenee

Yleisin lasiaisen irtauma on noin 50–60-vuotiaana, kun silmät muun kehon tavoin vanhenevat. Vaiva on hyvin yleinen, meistä kaikista noin kaksi kolmesta kokee sen elämänsä aikana.

Voimakkaasti likitaitteisilla irtauma voi tulla kymmenenkin vuotta aiemmin kuin muille. Tämä johtuu siitä, että likitaitteinen silmä on tyypillisesti isompi, jolloin sen rakenteet voivat olla venyttyneitä.

Kaihi- ja linssileikkaukset saattavat aikaistaa lasiaisen irtaumaa. Riskin kasvusta kerrotaan leikkauksen yhteydessä.

Muita syitä lasiaisen aikaiselle irtaumalle on silmään kohdistunut isku, kuten lyönti tai pallo. Sairauksista diabetes muuttaa lasiaisen rakennetta niin, että lasiainen saattaa irtautua aiemmin kuin muilla.

Roskiin tottuu

Lasiaisen irtaumaa ei tarvitse hoitaa. Näkö ei ole vaarassa, vaikka verkkokalvon pinnalta irronnut lasiainen on vetäytynyt kasaan. Lasiainen täyttää edelleen silmän sisusta ja valonsäteet kulkevat sen läpi, vaikka ympäröivä kalvo on irronnut verkkokalvolta.

Irronnut lasiaiskalvo ja vetäytynyt lasiainen eivät poistu silmästä. Tästä ei useimmiten ole haittaa näölle. Aluksi voimakkailta tuntuneet näköoireet helpottavat ajan kanssa.

– Pian ei muistakaan, että silmässä oli jotain ihmeellistä.

Joskus silmälääkäri neuvoo välttämään voimakasta ponnistelua tai hyppimistä muutaman viikon ajan. Tämä siksi, että lasiainen ei välttämättä irtoa kerralla vaan jatkaa irtoamistaan useamman päivän tai viikon ajan.

Rehkimisen välttelyllä pyritään estämään vakavampia vaurioita, joita lasiainen voi irrotessaan aiheuttaa verkkokalvolle.

Toiseen silmään irtauma tulee usein varsin pian ensimmäisen jälkeen – ovathan silmät samanikäiset ja vanhenevat suurin piirtein samassa tahdissa.

Onko kiire?

Pelkän lasiaisen irtauman takia ei tarvitse kiirehtiä silmälääkäriin. Jos näkökentässä on vaaleita hippusia tai salamointia, riittää, että varaa ajan tarkastukseen noin viikon sisällä.

Vastaanotolla silmälääkäri katsoo silmään mikroskoopilla ja varmistaa, ettei lasiaisen irtoaminen ole aiheuttanut vaurioita verkkokalvolle.

– Optikolla käynti ei riitä, jos silmässä näkyy roskia. Toki hän lähettää eteenpäin silmälääkärille, jos silmän tilanne näyttää sitä vaativan.

Jos näkökenttä sumenee osittain tai kokonaan, silmälääkärille pitää lähteä heti tai viimeistään seuraavana päivänä. Lasiainen on voinut irtautuessaan repäistä verkkokalvoon reiän, joka vuotaa verta. Näkökentässä on tällöin runsaasti veren aiheuttamia mustia pilkkuja, joita kutsutaan nokisateeksi.

– Silmälääkäri laseroi reiän umpeen, ettei siitä aiheutuisi vakavampaa verkkokalvon irtautumista. Jos omalla silmälääkärillä ei ole laseria, hän lähettää eteenpäin lähimpään paikkaan, missä sellainen on.

Pahimmillaan neste voi kulkeutua verkkokalvolla olevasta reiästä verkkokalvon alle, mikä saattaa aiheuttaa verkkokalvon irtauman. Verkkokalvon irtauma voi näyttää siltä kuin silmään laskeutuisi esirippu, joka peittää näkymän osittain tai kokonaan. Uhkana on jopa näön pysyvä heikentyminen, jos hoitoon ei hakeudu heti.

– Vaikka näitä vakavampia tapahtumia on harvoin, hälytysmerkit on syytä tuntea, Jouhi sanoo.

– Verkkokalvon irtaumat ovat lisääntyneet viime vuosina. Syynä tähän on pidetty väestön ikääntymistä mutta myös linssileikkausten määrän kasvua.

Äkillisesti alkavissa näköongelmissa voi kääntyä myös yleislääkärin puoleen, joka tarvittaessa tekee lähetteen silmäklinikalle.

Turhaa käyntiä ei ole

Näkö on ihmiselle tärkeä aisti, jonka menettämisen mahdollisuus aiheuttaa ymmärrettävästi kauhua. Itselle uudet oireet ovat aina pelottavia.

Silmälääkärille on aina hyvä lähteä, jos silmissä on uusia oireita.

– Rauhoittelen potilasta, että totta kai sinä tulit! Jos silmän tilanne yhtään epäilyttää, kannattaa aina tulla tarkastamaan, ovatko pelot aiheellisia vai eivät.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä 8/25. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.