Olen 12-vuotias tyttö, ja mun iskällä on todettu MS-tauti. Millainen tauti se on ja voiko se tulla minullekin jossain vaiheessa? Voiko sen puhkeamista estää?
MS-tauti eli multippeli skleroosi on keskushermoston sairaus, jonka oireet johtuvat aivojen, selkäytimen ja näköhermon paikallisista tulehdusmuutoksista.
Oireita voi esiintyä kehon eri puolilla. Tulehdusmuutokset saattavat korjautua, jolloin oireetkin saattavat loppua. Taudin oireisuus voi olla aaltomaista tai etenevää. Elinaikaa sairaus ei juurikaan lyhennä.
MS-tauti on autoimmuunitauti. Siinä elimistö muodostaa vasta-aineita aivojen valkean aineen hermohaarakkeita vastaan. Miksi tauti syntyy, ei tiedetä tarkkaan, vaikka sitä on tutkittu paljon.
Tiedetään kuitenkin, että sekä perinnöllinen alttius, että ympäristötekijät edistävät taudin puhkeamista. Etelä-Pohjanmaalla sairaus on yleisempi kuin muualla Suomessa.
Virus- ja muut infektiot voivat ehkä laukaista taudin myöhemmin elämässä. Lapsuuden D-vitamiinin puutoksen ja aikuisena sairastetun mononukleoosin on osoitettu lisäävän sairastumisriskiä. Myös tupakointi on tutkimusten mukaan riskitekijä.
Perinnöllinen alttius on voitu osoittaa: sisaren riski sairastua MS-tautiin on noin 25-kertainen. Tauti ei kuitenkaan ole kovin yleinen. Sitä sairastaa Suomessa noin 7 000 henkilöä, ja keskimääräinen esiintyvyys on 1 potilas 1 000 asukasta kohti eli 1 promille. Vaikka sukulaisuus nostaa sairastumisriskiä, yksilön sairastumisen todennäköisyys on silti hyvin pieni, maksimissaan ehkä noin 2 prosentin luokkaa.
D-vitamiinin käyttö, tupakoimattomuus ja hampaiden hyvä hoito ovat asioita, joita itse voi tehdä MS-taudin sairastumisriskin pienentämiseksi.
MS-taudin lääkehoito on kehittynyt viime aikoina nopeasti vilkkaan tutkimustyön ansiosta. Käytössä on nyt laaja valikoima immunovastetta muovaavia lääkehoitoja. Myös aktiivi liike- ja kuntoutushoito vähentää taudin haittoja.
Vaikka siis tyttärellä on jonkin verran lisääntynyt sairastumisriski isällä todetun MS-taudin takia, on riski ensinnäkin pieni ja toisekseen näkymät taudin taltuttamiseksi ovat hyvät.
/hyvaterveys.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/sinikka_pohjola_sintonen.jpg?itok=RW8rS8bA)
Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri
Kysy asiantuntijalta
Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.
D-vitamiinin vajaus on yksi MS-taudin laukaisevista ympäristötekijöistä ja sen korrelaatio MS-tautiin on tunnettu jo noin 30 vuotta.
Lukuisissa tutkimuksissa jollakin tavalla vaikuttaviksi tekijöiksi ovat nousseet mm. lapsuusiän infektiot ja kalan pitkäketjuisten Omega-3 rasvahappojen (EPA ja DHA) sekä D-vitamiinin riittämätön saanti.
D-vitamiini on hämmästyttävän tehokas virusten vastainen aine. Se tuottaa kehossa 200-300 erilaista virusten vastaista peptidiä, jotka tappavat bakteereja, viruksia ja sieniä. D-vitamiini vähentää riskiä sairastua flunssaan ja muihin virustauteihin ja nopeuttaa toipumista edellyttäen, että ihmisen seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) on vähintään 95 nmol/l. Tämän tason saavuttamiseen tarvitaan iästä riippuen 30-150µg D-vitamiinia päivässä. D-vitamiini on avaintekijä immuunijärjestelmän toiminnassa.
Suomessa on kaikilla vakava D-vitamiinin puutos, jos sitä ei syö lisäravinteena läpi vuoden ja läpi elämän 30-100 µg / vrk riippuen iästä ja koosta. Lisäksi rasvaista kalaa syödään aivan liian vähän. Osa suomalaisista ei syö kalaa lainkaan.
Iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä, jopa 500µg puolessa tunnissa (elimistö hajottaa ylimäärän, joten liikaa sitä ei saa). Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.
Suomessa alle 1-vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg / vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,1 - 1,3µg D-vitamiinia) 5-10µg/vrk. Eli yhteensä alle 1-vuotias saa D-vitamiinia 15-20µg / vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.
D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan. EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaalle 50µg päivässä ja yli 10-vuotiaalle 100µg päivässä.
Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Suomessa ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) matalat (10µg/päivä) D-vitamiinisuositukset näyttävät yhä fossiilisemmilta. Ne riittävät vastasyntyneelle sekä kissoille ja pienille koirille.
Sairastuneita on päivitetyn tiedon mukaan 9000, ei 7000. Www.neuroliitto.fi
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
