Kohtalon isku saattaa paitsi viedä jalat alta myös särkeä sydämen - kirjaimellisesti. Alkaapa äkillinen kova rintakipu mistä sysytä tahansa, sen aiheuttaja pitää selvittää viivyttelemättä. Itse ei saa alkaa diagnoosiaan arvuutella.

Rouva X on 70-vuotias. Hänen elämässään kaikki on hyvin ja terveyskin kunnossa, mitä nyt vähän verenpaine pyrkii kohoamaan. Eräänä aurinkoisena syyspäivänä ovikello soi ja kotiovella seisoo poliisi. Hän ilmoittaa rouvan pojan joutuneen auto-onnettomuuteen. Poika oli ajanut vartioimattomaan tasoristeykseen, auto oli murskaantunut veturin alle ja ajaja kuollut heti.

Uutinen on odottamaton ja järkytys valtava. Pian suruviestin kuultuaan rouva alkaa valittaa, että hänen rintaansa puristaa. Vointi huononee nopeasti. Hätääntynyt aviomies soittaa ambulanssin.

Paikalle saapuneet ensihoitajat ottavat sydänfilmin, jossa näkyy viitteet sepelvaltimon äkillisestä tukoksesta ja uhkaavasta sydäninfarktista. Ensiapu alkaa heti. Potilas kuljetetaan sairaalan päivystyspoliklinikkaan ja sieltä edelleen sydäntutkimusyksikköön sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen.

Varjoainekuva paljastaa

Varjoainekuvauksessa sydämen vasempaan kammioon ja sepelvaltimoihin ruiskutetaan varjoainetta, joka näkyy läpivalaisussa. Näin saadaan arvioitua sydänlihaksen supistumiskyky ja sepelvaltimoiden tila.
Jos kyse on sydäninfarktista, jossakin sepelvaltimosta näkyy hyytymä eli veritulppa. Se tukkii verenkierron sydänlihakseen. Jos veren virtaus estyy vain osittain, sydänlihasvaurio jää pieniksi. Jos taas valtimo täysin tukossa ja veren virtaus estynyt kokonaan, syntyy suuri sydänlihasvaurio, ellei verenkiertoa saada nopeasti palautetuksi.

Rouva X:n epäillään sairastuneen sydäninfarktiin. Mutta yllättäen varjoainekuvauksessa kaikki sepelvaltimot ovat avoimet ja hyvässä kunnossa. Sydämen vasemman kammion kärjessä on kuitenkin epätavallinen pussimainen laajentuma. Sydänlihas ei supistu sen kohdalta ollenkaan. Se on ikään kuin halvaantunut.

– Kun ensimmäisen kerran törmäsimme sydänkohtaukseen, jossa mielenjärkytyksen kokeneella oli pallomaiseksi halvaantunut vasemman kammion kärki ja aivan normaalit sepelvaltimot, jouduimme miettimään, mistä oikein oli kysymys, kertoo Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sydänaseman ylilääkäri Markku Kupari.

Taudinkuva ja varjoainekuva eivät sopineet tavanomaiseen sydäninfarktiin.

Järkytyksen aiheuttama

Siitä, että äkillinen voimakas mielenjärkytys voi ”murtaa sydämen”, löytyy lääketieteellisestä kirjallisuudesta värikkäitä kertomuksia jopa 200 vuoden takaa.

Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksien yleistyminen on tuonut lisävalaistusta tähän aiemmin huonosti tunnettuun oireyhtymään.

Japanilaiset sydänlääkärit raportoivat vuonna 1990, että osalla mielenjärkytystä seuranneen rintakivun vuoksi hoitoon tulleista sydäntutkimusten tulokset olivat outoja. Varjoainekuvauksessa näiden potilaiden sepelvaltimot olivat aivan normaalit, vaikka heidän oireensa, EKG ja vasemman kammion toimintahäiriö viittasivat vakavaan sydäninfarktiin. Varjoainekuvassa sydämen vasemman kammion ontelo muistutti muodoltaan japanilaista mustekalapyydystä takotsuboa, minkä vuoksi tilaa alettiin kutsua takotsubon oireyhtymäksi.

Myös muita kuvailevia nimityksiä on käytetty, kuten ”särkyneen sydämen oireyhtymä” tai ”stressin aiheuttama sydänvika”.

Ohimenevä sydänvika

Tutkimusten myötä on selvinnyt, että kyseessä on sydänkohtauksen muoto, jonka kulku ja ennuste alun jälkeen eroavat täysin sepelvaltimotautiin liittyvästä sydäninfarktista.

Särkyneen sydämen oireyhtymä alkaa rintakivulla ja joskus hengenahdistuksella kuten sydäninfarktikin. Potilaalla voi myös olla vakavia rytmihäiriöitä ja sydämen vajaatoimintaa, jotka kuitenkin useimmiten korjaantuvat sairaalassa annetulla lääkehoidolla.

Alkuvaiheen jälkeen vaikeakin sydämen toimintahäiriö korjautuu täysin. Kuukauden kuluttua tapahtumasta ”särkynyt” sydän näyttää ultraäänitutkimuksessa normaalilta, eikä potilaalla ole oireita.

Kyse on siitä, että sydänlihas herpaantuu henkisen stressin seurauksena tilapäisesti eikä pysty supistumaan, mutta supistumisvoima palautuu myöhemmin normaaliksi. Tämän ohimenevän ”sydänhalvauksen” seuraukset poikkeavat täysin sepelvaltimotukoksen aiheuttamasta sydäninfarktista, jossa vaurioitunut sydänlihas arpeutuu, jää toimimattomaksi ja aiheuttaa pysyvän haitan.

Ei aivan harvinainen

HYKSin Meilahden sairaala hoitaa lähes kaikki äkilliset sydänkohtaukset pääkaupunkiseudun noin 1,4 miljoonan asukkaan sairaanhoitopiirissä. Vuosittain tehdään noin 3 800 varjoainekuvausta, joista 250-300 päivystyksessä vakavaa sydäninfarktia epäiltäessä.

– Päivystyspotilaiden joukossa tulee vastaan särkyneen sydämen oireyhtymä lähes viikoittain. Kaikkiaan tapauksia on arviolta 20-30 vuodessa, ylilääkäri Kupari laskee.

Yhdeksän kymmenestä särkyneen sydämen oireyhtymään sairastuneesta on 60-80-vuotiaita naisia. Kohtauksen laukaisee säikähtäminen tai voimakas mielenliikutus. Saman tilan voi aiheuttaa myös yllättävä fyysinen stressi, kuten aivoverenvuoto, vaikea astmakohtaus tai äärimmäinen kipu.

Meilahden sairaalassa potilaiden sydämiä ovat murtaneet muun muassa auto-onnettomuus, puhe omaisen hautajaisissa, vaikea liikeneuvottelu, aseella uhatuksi joutuminen ja lähimmäisen kuolema ”omiin käsiin”.

– Eräs iäkäs rouva sai oireyhtymän siitä ahdistuksesta, että ei päässyt poikansa 50-vuotispäiville, ylilääkäri Kupari kertoo.

On hyvä muistaa, että vain harvoin suru tai murhe vahingoittaa fyysisesti. Kaikki ihmiset järkyttyvät elämänsä aikana, jotkut moniakin kertoja, mutta vain harvan sydän särkyy todella.

– Myönteisten mielenliikutusten yhteydessä emme ole havainneet oireyhtymää, toteaa Markku Kupari.

Kenelle pallolaajennus?

Jos sydän alkaa oireilla henkisen järkytyksen jälkeen, itse ei pidä diagnoosiaan arvuutella. Sydänkohtauksen syyn etsiminen on ammattilaisen työtä, ja se paljastuu vasta varjoainekuvauksessa. Äkillisesti alkanut kova rintakipu täytyy selvittää viivyttelemättä.

Kun sydänoireinen tulee sairaalaan, tärkeintä on erottaa nopeasti kajoavia toimenpiteitä tarvitsevat potilaat niistä, joille riittää tilan seuranta ja oireiden lääkitseminen.

– Jos oireet ja sydänfilmi viittaavat siihen, että sepelvaltimo ei ole kokonaan tukossa, rintakipu on helpottanut ja infarkti on jäänyt pieneksi mutta uuden sydäntapahtuman uhka on olemassa, varjoainekuvaus tehdään 2-3 vuorokauden kuluessa kohtauksesta, Markku Kupari linjaa.

– Sen sijaan jos uhkana on suuri sydäninfarkti, varjoainekuvaus tehdään välittömästi. Meillä HYKSissä on tähän valmius 24 tuntia vuorokaudessa 7 päivänä viikossa.

Sydäninfarkteja on hoidettu tehokkailla veren hyytymistä estävillä ja hyytymää liuottavilla lääkkeillä jo lähes kolme vuosikymmentä. Vaihtoehtoinen hoitokeino on pallolaajennus, jossa varjoainekuvauksella paikannetaan suonta tulppaava hyytymä ja tukos avata valtimoon viedyllä suonta laajentavalla katetrilla.

Sydän on stressiherkkä

Tavallisemman sydänkohtauksen sydäninfarktin syynä on lähes aina valtimokovettumistauti eli ateroskleroosi. Veren liika paha LDL-kolesteroli kertyy sepelvaltimoon. Tulehtuessaan tällainen kolesterolikyhmy repeää ja rikkoo valtimon sisäpinnan, mikä synnyttää vaarallisen hyytymän.
Sen sijaan särkyneen sydämen oireyhtymän synty on epäselvä.

On mahdollista, että voimakas mielenjärkytys aiheuttaa tahdosta riippumattoman sympaattisen hermoston voimakkaan ja pitkään jatkuvan ylitoiminnan. Sen seurauksena muun muassa sydämen pienet valtimot ja hiussuonet supistuvat laajalta alueelta. Tällöin sydänlihaksen toiminnan häiriintyy vastaavalla alueella. Vaikka sydänlihas ei supistu, se on elossa ja toipuu täydellisesti ajan kanssa.

Toisaalta voimakas fyysinen ponnistus voi laukaista myös tavallisen sydäninfarktin. Vaikka liikunta on sydänpotilaille hyödyllistä ja hyvää, äkillinen ja liian raskas liikunta voi aiheuttaa sydänkohtauksen.

- Lumenluontiaikaan ruumiilliseen työhön tottumattomilla miehillä on tavanomaista enemmän sydäninfarkteja, kertoo ylilääkäri Markku Kupari.

Miten kävi Rouva X:lle?

Rouva X:n oireet helpottuivat sairaalassa nopeasti. Vaikka pojan kuoleman aiheuttama suru ei koskaan unohdu kokonaan, surun murtaman äidin sydämen pumppauskyky parani täysin.

Artikkelin kirjoittaja on kardiologian sairaalalääkäri Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta

Lue lisää:

Sydäninfarktista toipuminen

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.