Tästä syystä ilmanlaatu on nyt huono

Viime päivinä ilmanlaatu on ollut monin paikoin huono. Ennätyssurkeat lukemat mitattiin Espoon Leppävaarassa, jossa oli maanantaiaamun ruuhka-aikana 166 mikrogrammaa pienhiukkasia kuutiossa. Huonon ilmanlaadun raja on 100 mikrogrammaa.

Myös Pariisin keväässä on kärsitty ilmansaasteista niin, että autoliikennettä jopa rajoitettiin yhdeksi vuorokaudeksi.

Kylmä sitoo saasteet

Syypäitä suomalaiskaupunkien ilmanlaadun pilaamiseen ovat katupöly, siitepölyt sekä inversioksi kutsuttu ilmiö. Se syntyy, kun selkeän yön jälkeen maanpinnan lähellä oleva ilma jäähtyy kylmemmäksi kuin korkealla oleva ilma, eikä heikko tuuli vie epäpuhtauksia. Pienhiukkaset jäävät silloin loukkuun hengityskorkeudelle.

Pakkaspäivät näkyvät piikkeinä ilmanlaatumittauksissa. Vasta kun tuuli viriää ja liikennemäärät pienenevät, ilmakin raikastuu. Iltapäivisin mitatut pienhiukkaslukemat ovat olleet selvästi pienempiä kuin aamuruuhkan aikaan.

Kevätpäivien saastekuormaa kasvattaa myös otsoni. Voimistuva auringonvalo kohottaa hengitysteitä ärsyttävän alailmakehän otsonin pitoisuuksia ja Suomeen kulkeutuu Keski-Euroopassa muodostuvia otsonilauttoja.

Kauemmaksi pääväyliltä

Herkkiä ilmansaasteille ovat astmaatikot, ikääntyneet sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia sairastavat sekä lapset.

Omaa pienhiukkaskuormaansa voi vähentää valitsemalla kulkureittinsä hieman sivussa vilkkaimmilta teitä. Jo 200-300 metrin etäisyys tai muutaman korttelin välimatka pääväyliltä auttaa.

Ääni on yllättävän hyvä mittari ilmasaasteille. Ilma on sakeana pienhiukkasista siellä, missä liikenteen melu kuuluu hyvin. Kun moottorien jyly vaimenee taustahurinaksi, ilmakin on puhtaampaa.

Kun ilmanlaatu on huono, kannattaa hengitys- ja sydäntauteja sairastavien miettiä ulkoilun siirtämistä aamulla muutamalla tunnilla.

Lue lisää:

Hengitysilma vaalii terveyttä

Suomen ilmanlaatua voi seurata tästä.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatua voit seurata tästä.