Kuva iStockphoto. Kuvan henkilöt eivät liity juttuun.
Kuva iStockphoto. Kuvan henkilöt eivät liity juttuun.

Saako juomalla helpottaa omaa oloa? Kuinka usein? Milloin lasillinenkin on parasta jättää ottamatta? Otimme selvää.

Tee ensin testi: oletko lohtujuoja?

Ole itsellesi rehellinen kun vastaat näihin kysymyksiin:

 Yksi lasillinen ei enää riitä rentouttamaan. Onko näin?

 Vaikka suunnittelet juovasi vain yhden tai kaksi lasillista, juominen ei kuitenkaan jää siihen?

Sisältö jatkuu mainoksen alla

 Alkavatko ajatuksesi jo iltapäivästä pyöriä kotona odottavassa viinissä tai muissa juomiseen liittyvissä mielikuvissa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla

 Onko alkoholi useimmin käyttämäsi keino rentoutua ja saada hyvää oloa?

 Onko joku läheisistäsi huomauttanut, että juomisesi alkaa häiritä?

 Meneekö juominen muiden asioiden edelle, niin että lykkäät muiden asioiden hoitamista sen vuoksi?

Jos vastaat yhteenkin kysymyksistä kyllä, voisi olla hyväksi pysähtyä miettimään muita itselle mahdollisia tapoja rentoutua ja hakea mielihyvää.

 

1. Mitä lohtujuomisella tarkoitetaan?

Suosituissa TV-sarjoissa päähenkilöt hakeutuvat heti töiden jälkeen lasilliselle, koska tuntevat olevansa sen tarpeessa. Eikä kukaan moiti heitä siitä. Impulssin avata viinipullo tai tilata tequilaa on selvästi antanut jokin tunnetila, kuten pettymys tai turhautuminen.

Vastaavasti blogit ja facebook-päivitykset täyttyvät kuvista ja lausunnoista, joissa pimeän ja kylmän vastavoimaksi juodaan viiniä. Tällaisessa lohtujuomiseksi kutsutussa tunnetilan laukaisemassa halussa ottaa alkoholia ei välttämättä ole kysymys mistään hälyttävästä tai hävettävästä. Se voi olla myös itsensä palkitsemista ja tapahtua täysin kohtuuden rajoissa.

2. Miksi epämukavaan oloon tuntuu niin hyvältä ottaa pari lasia viiniä?

Viinillä on oikeastikin rentouttava vaikutus. Itsellä voi myös olla voimakas mielikuva, että juominen lohduttaa että sillä on sopivaa palkita itsensä. Malli voi olla peräisin televisiosta, omien tuttavien tai julkkisten elämästä.

Ajatus siitä, että kyllä mies saa työpäivän päätteeksi ottaa pari olutta, tai että äiti on pari viinilasillista ansainnut, kun lapset on saatu nukkumaan, voi juurtaa jo lapsuudenkodista.

Viranomaisetkin viestittävät, että keskieurooppalainen juomiskulttuuri on terveellisempi kuin leveysasteillamme perinteinen humalahakuinen viinan juonti. Viini pitkin viikkoa on parempi vaihtoehto kuin pullo koskenkorvaa kerralla.

Eikä enää juoda vain viiniä vaan nimenomaan hyvää viiniä. Sen nauttimisesta on tullut ansaittu hemmotteluhetki.

3. Voiko lohtujuomisesta tulla ongelma?

Juominen ei ole enää harmitonta, jos alkoholia juo niin säännöllisesti, että annosta joutuu kasvattamaan, jotta saa toivotun vaikutuksen.

Toinen vaara liittyy siihen, jos alkoholista on tullut ainoa tapa rentoutua tai hälventää omaa ikävää oloa.

Lasillinen tai pari silloin tällöin voi olla ihan hyvä tapa saada itsensä rennommaksi, mutta sille pitäisi olla vaihtoehtoja.

Pulloon tarttumista pitäisi edeltää oma päätös valita kaikista vaihtoehdoista juuri se, eikä vaikka lähteä harrastamaan liikuntaa tai tavata ystäviä. Jos lasin täyttäminen on automaattista ja alkoholia on pakko saada, ollaan jo matkalla kohti ongelmaa.

4. Milloin lasillinen voi olla ihan paikallaan?

Joskus tekee hyvää ottaa lasillinen, että saa rentouduttua. Saunan jälkeen on mukava ottaa olut.

Joku hakee parista ravintola-annoksesta lisää sosiaalisuutta, jotta uskaltaisi luoda uusia ihmissuhteita. Jos lasillinen on harkittu, se on yleensä ihan paikallaan.

Siitä, miten usein ja paljonko alkoholia saisi ottaa, on vaikea antaa sääntöjä muun kuin terveysvaikutusten valossa.

Yleensä asiat ovat hyvällä mallilla, jos elämään saa mielihyvää ja lohtua muualtakin kuin alkoholista.

5. Milloin kannattaisi jättää täysin ottamatta?

Jos juomiseen liittyy jokin riski, se kannattaa aina jättää väliin. Ennen autoilua tai töihin menoa ei tietenkään pidä juoda, mutta riski voi olla myös tunne-elämän puolella. Mikäli pelkää, että menettää itsensä hallinnan, lasillinenkin voi olla liikaa. Jos päättää usein juoda lasillisen, mutta ei juuri koskaan pysy päätöksessään, voi olla hyvä jättää se yksikin juomatta.

Sitäkin on hyvä miettiä, saako joku muu määrätä sen, milloin otat. Otatko aina vain seuraksi tai johtaako joku tietty asia siihen, että alkaa janottaa? Silloin olisi hyvä pysähtyä miettimään, kuka omaa juomista säätelee, eikä vain ottaa totuttuun tapaan.

Lasillinenkin kannattaa jättää väliin myös silloin, jos sitä pyytää joku läheinen, vaikka oma lapsi tai puoliso.

6. Voiko vähäinenkin juominen olla terveysriski?

Säännöllisen mutta kohtuullisen alkoholin käytön vaikutuksia terveyteen on vaikea hahmottaa. Se voi kaventaa elämää, jos muut harrastukset jäävät vähälle.

Ellei tunteita osaa käsitellä muuten kuin juomalla, se johtaa herkästi sosiaalisten suhteiden kärsimiseen.

Jos kulutus on lähellä riskirajoja tai liiallista omaan terveyteen nähden, siitä saattaa seurata maksa-arvojen kohoaminen ja verenpaineen nousu. Satunnainenkin alkoholinkäyttö voi heikentää yöunen laatua.

7. Kun lohtujuominen alkaa vaivata, mistä siihen saisi apua?

Jos tunteita ja epämukavuutta pakenee jatkuvasti alkoholin avulla, sen rinnalle pitäisi saada parempia keinoja lievittää stressiä ja käsitellä tuntemuksiaan. Motivaatiota muuhun tekemiseen pitäisi saada jotenkin nostettua. Siinä voi auttaa suora puhe, sopivasti valittu elämänhallintaopas tai asiaa käsittelevä artikkeli.

Totutusta tavasta voi olla vaikeaa päästä irti yksin. Joskus jo yksi käynti psykoterapeutilla antaa tärkeitä työkaluja.

Jos taas taustalla on jokin suurempi elämänkriisi, vaikka syvä tyytymättömyys omaan elämään, apua voi tarvita pitempään. 

AUTTAAKO YÖMYSSY?

Alkoholi voi lämmittää ja rentouttaa mukavasti ja auttaa nukahtamaan levollisemmalla mielellä. Yömyssy tulisi pitää vain yhdessä alkoholiannoksessa, ja senkin vaikutus on yksilöllistä. Herkällä sekin saattaa heikentää yöunta.

Asiantuntija: vaativan erityistason psykoterapeutti Elisa Alakahri.

7 LASIA VIIKOSSA = KOHTUULLINEN RISKI

Riskijuomisen rajoja on määritelty uudelleen Käypä hoito -suosituksissa. Korkea riski on hälytysraja, jossa juomiseen tulee viimeistään puuttua. Sen lisäksi otettiin käytöön kohtuullinen riski, jonka ylittyessä on hyvä herätä tarkkailemaan alkoholinkäyttöään.

Säännöllinen alkoholinkäyttö lisää maksakirroosin, aivoverenvuodon, kroonisen haimatulehduksen ja verenpainetaudin sekä ylähengitysteiden, ruoansulatuskanavan, maksa-, paksusuoli- ja rintasyövän riskiä.

NAISET

kohtalainen riski: 7 annosta viikossa, 0–1 annosta päivässä

korkea riski: 12–16 annosta viikossa

MIEHET

kohtalainen riski: 14 annosta viikossa, 0–2 annosta päivässä

korkea riski: 23–24 annosta viikossa

Lue lisää Käypä hoito -suositukset alkoholiongelmaisen hoitoo Terveyskirajstosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla