Tutkimusten mukaan kahvi suojaa meitä useammalta eri sairaudelta.
Suosikkijuomamme kahvi voi suojata aivoja Alzheimerin tai Parkinsonin taudilta. Farmakologian dosentti Mikko Uusi-Oukari kuitenkin toppuuttelee innostusta.
– Vaikutukset ovat olleet tutkimuksissa aika pieniä, noin 20 prosentin luokkaa. Kaikissa tutkimuksissa vaikutusta ei ole edes havaittu, hän sanoo.
Säännöllinen kahvinjuonti on yhdistetty tutkimuksissa myös pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin. Jos kahvia nauttii 3–5 pientä kupillista päivässä, riski on neljänneksen pienempi kuin niillä, jotka eivät käytä kahvia lainkaan.
– Vaikutusta näyttää olevan muillakin kahvin yhdisteillä kuin kofeiinilla. Myös kofeiiniton kahvi pienentää diabetesriskiä.
Kahvikissan on kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki muu paitsi suodatettu kahvi nostaa kolesterolia. Vain paperisuodatin nappaa suurimman osa kahvin huonosta rasvasta.
Piristysruiske aivoille
Kun olemme pitkään hereillä, aivoihimme kertyy adenosiinia, joka aiheuttaa luonnollista väsymyksen tunnetta. Kofeiini sitoutuu aivoissa samoihin reseptoreihin kuin adenosiinikin, jolloin uneliaisuus vähenee. Lisäksi kofeiini lisää soluissa syklisen AMP:n eli adenosiinimonofosfaatin määrää, mikä stimuloi sydäntä ja verisuonia. Suurimmillaan kahvin piristävä vaikutus on noin puolen tunnin kuluttua nauttimisesta.
Sotkeeko kahvi yöunet?
Välillämme on kuitenkin suuria eroja siinä, kuinka voimakas kofeiinin vaikutus on. Syynä ovat geenit, jotka ohjaavat adenosiinireseptorien toimintaa. Jos on hyvin herkkä kofeiinille, jo yksi kupillinen voi aiheuttaa ikäviä oireita, kuten levottomuutta, tuskaisuutta ja vapinaa.
– Kahvi voi pahentaa myös ahdistuneisuushäiriön oireita tai laukaista paniikkikohtauksen. Geneettiset erot selittävät myös, miksi yksi voi juoda kahvia illallakin, mutta toinen menettää yöunensa jo iltapäiväkahvista.
Kun nautimme kofeiinia, maksan CYP1Aentsyymit ryhtyvät hajottamaan sitä. Jos entsyymiä on maksassa vähän, kofeiini poistuu elimistöstä hitaasti ja sen vaikutus kestää pitkään. Kun kahvia juo säännöllisesti, elimistö alkaa tuottaa CYP1A-entsyymiä enemmän – ja niin totumme vähitellen kofeiinin vaikutuksiin.
– Myös tupakointi lisää CYP1A-entsyymin tuottoa. Siksi tupakoijat ovat yleensä vähemmän herkkiä kofeiinille, Uusi-Oukari kertoo.
Asiantuntija Mikko Uusi-Oukari farmakologian dosentti, Turun yliopisto.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
