Kun koiranomistaja sairastui Parkinsonin tautiin, roolit sekoittuivat. Lemmikeistä tuli paitsi seuralaisia myös kuntouttajia.

”LIIKUNTA ON lääkityksen ohella paras keino hoitaa Parkinsonin tautia. Ulkoilen päivittäin tunnin pari huskyjeni kanssa. Lenkkien pituus vaihtelee voinnin mukaan.

Hyvinä päivinä käytän lannevyötä ja koira auttaa minut vetämällä rauhalliseen hölkkään. Tasainen ohjaus lantiolla tekee liikkumisesta kevyempää.

Huskyskootterin kanssa koirat saavat kanssani vauhdikkaamman lenkin. Vaikka vain seison koirien vetämän pyörän päällä, tasapaino saa harjoitusta. Huonoina päivinä ulkoilen vain koirapuistoissa.

Parkinsonin tautiin kuuluu ärsytyskynnyksen laskeminen. Väsyneenä saatan räjähtää vaikka tiskikoneen tyhjennysvuoroista. Metsälenkille painuminen koirien kanssa helpottaa aina. Voin keskittyä yhteen kantoon ja kiveen kerrallaan ja nollata ajatuksia.

Sammalikolla ja poluilla kävely haastaa kaikki pienimmätkin lihakset monipuolisesti töihin, mikä on kehokoordinaatiolle hyväksi.

Toisinaan asetun lattialle mahalleni makaamaan ja sanon koiralle tassut. Huskyn tassutellessa selkäni päällä rentoudun ja kireydet katoavat.

SAADESSANI DIAGNOOSIN kuutisen vuotta sitten ensimmäinen huoleni oli, kuka liikuttaa koiria?

Sitten minut valtasi helpotus, sillä hitauden, väsymyksen, lepovapinan ja epämääräisten särkyjen torjuminen oli ollut kuluttavaa. Tieto aivojen mustan tumakkeen solukadosta ja siitä aiheutuvasta dopamiinin vähenemisestä oli epätodellinen, mutta turha siinä oli jossitella. Päätin pärjätä päivän kerrallaan – ottaa mallia hetkessä elävistä lemmikeistäni.

Helppoa se ei aina ole. Itkin koko matkan autolle palatessani ensimmäiseltä hiihtolenkiltä koirien kanssa diagnoosin jälkeen. Vaikka pysyin suksilla, mikään ei mennyt samalla lailla kuin ennen. Vapautuneisuus oli poissa, jännitin vauhtia ja epäilin omaa reagointiherkkyyttäni.

ELÄMÄ LIIKEHÄIRIÖIDEN kanssa sujuu parhaiten ilman aikataulu- ja suorituspaineita. Pyykin viikkaamisessa kuluu tupla-aika, eikä puseroita aina siltikään saa suoristettua. Perunat voi kuoria istuen, toisinaan esivalmistelen leivontahommat jo etukäteen ja imuroinnin tee lyhyissä pätkissä, ettei selkä väsy.

Puuhastellessa on tosi kiva, että kotoa on seuraa. Koirat lisäävät myös turvallisuudentunnetta. Vaikka todellista avuntarvetta ei vielä ole ollut, olen opettanut koirille käskyn auta ylös. Silloin ne tulevat lähelleni vakaasti istumaan ja kaulapantoihin tarttumalla saan tukea nousta.

KOIRA EI KYSELE tai vaadi selittelyjä. Niiden seurassa voi vaan olla ja vaikka murjottaa, jos niikseen. Koirani vaistoavat herkästi alakuloisuuteni, tulevat ympärille hääräämään ja nuolevat naamaa. Olo paranee niitä rapsuttelemalla.

Koirien positiivisuus pitää minutkin myönteisenä. Lääkkeet helpottavat oireitani, mutta vielä ei ole keksitty lääkettä Parkinsonin tautiin. Koirat kuitenkin pakottavat siirtämään huomion taudin surkuttelusta kekseliäisyyteen.

En murehdi tulevaa vaan pohdin miten hoidan koiriani, jos oireet pahenevat. Ehkä hankin sähkömopon tai mönkijän ja opetan koirat juoksemaan sen edessä.”

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Vatsan murina hävettää

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon sekä rypsiöljyn karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tie parempaan hyvinvointiin, joka ei maksa mitään. Viljaton ja/tai maidoton...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liian korkean verenpaineen kanssa eläminen on hengenvaarallista. Onneksi paineiden tasaamiseen on keinoja.

1. Milloin korkea verenpaine muuttuu verenpainetaudiksi?

Verenpainetaudista puhutaan, kun verenpaine on toistuvissa mittauksissa noin 140/90 elohopeamillimetriä tai tämän yli. Kotimittauksissa tämä vastaa arvoa 135/85. Jos selkeää tulosta ei saada, tutkittava voi pitää vuorokauden ajan verenpainetta rekisteröivää laitetta.

2. Mistä verenpainetauti johtuu?

Kohonnen verenpaineen taustalla voivat vaikuttaa perinnöllisten seikkojen lisäksi elämäntapatekijät, kuten stressi, runsas suolan käyttö, ylipaino, tupakointi, reipas alkoholin juominen tai liikunnan vähäisyys. Myös tulehduskipulääkkeiden runsas napsiminen ja joillakin vähäinenkin lakritsin syöminen

voi nostaa verenpainetta. Iän myötä verisuonet menettävät kimmoisuuttaan ja ylä- ja alapaineen välinen ero, niin sanottu pulssipaine, kasvaa. Joskus verenpainetta kohottavat sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta.

3. Kuinka nopeasti verenpainetauti vaurioittaa?

Korkea verenpaine voi aiheuttaa välittömänkin hengenvaaran, mutta yleensä vaikutukset tulevat vuosien saatossa. Joskus sairauden ensimmäinen oire saattaa olla sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö, kuten aivoverisuonitukos tai aivoverenvuoto, mutta useimmiten tauti on oireeton. Jotkut valittavat päänsärkyä tai huimausta. Kun verenpainetauti saadaan hoidettua, monet kokevat olonsa paremmaksi.

Nykyään verenpainelääkitys pyritään lisävaurioiden välttämiseksi aloittamaan mahdollisimman vikkelästi.

4. Mitkä elimet ovat vaarassa verenpainetaudissa?

Aivot, sydän, munuaiset ja silmät. Silmänpohjan kovettuneet verisuonet saattavat ratkeilla ja tihkuttaa verta, jolloin näkökyky voi heikentyä pysyvästikin. Aivojen pieniin verisuoniin tulee hauraita kohtia ja pullistumia, jotka saattavat repeytyä. Syntyy vuotoja ja tukoksia. Myös verenvirtaus aivojen valkeassa

aineessa heikkenee, mikä kasvattaa Alzheimerin taudin riskin kymmenkertaiseksi. Munuaisten verisuonten vaurioituminen voi johtaa pahimmillaan munuaisten vajaatoimintaan ja keinomunuaishoitoon, dialyysiin. Verenpaineen murjoma sydänlihas saattaa jäädä vajaatoimintaiseksi, jolloin se ei enää jaksa pumpata verta kunnolla eteenpäin, myös rytmihäiriöt yleistyvät.

5. Korjaantuvatko elimistön vauriot, kun paine saadaan alas?

Syntyneitä vaurioita ei voida enää korjata, mutta uusien vaurioiden, kuten aivoverenkiertohäiriöiden syntyminen estyy.

6. Kuinka verenpainetautia hoidetaan?

Ruokavaliossa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia marjoja, kasviksia ja hedelmiä sekä hillitä suolan käyttöä tai siirtyä mineraalisuolaan. Myös liikunta, hyvä uni ja rentoutuminen on tärkeää. Aina elämäntapojen korjaaminen ei yksin riitä laskemaan verenpainetta ja silloin tarvitaan myös lääkitystä. Lääkitys aloitetaan, jos verenpaine on yli 140/90 elohopeamillimetriä 4–6 kuukauden elämäntaparemontin jälkeen tai joskus aiemminkin. Lääkityksen teho paranee selvästi, jos tekee samaan aikaan elämäntapamuutoksia. Verenpaine saadaan putoamaan eri keinoja ja lääkkeitä yhdistelemällä.

Asiantuntijat: Risto O. Roine, neurologian professori, Aivoliiton ylilääkäri. Päivi Korhonen, yleislääketieteen professori, Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja. Marja Ruuti, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Vierailija

Keittääkö painekattila? Näin tasaat paineita

Korkea verenpaine ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire niinkuin on esimerkiksi kuume. Molemmissa tapauksissa olisi hyvä selvittää oireen aiheuttaja. Aikuisista suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine ja verenpainelääkkeitä käyttää noin miljoona suomalaista. Liika natrium (yksi syy tusinasta, joka voi nostaa verenpainetta) ei kerry elimistöön vaan poistuu virtsan mukana. Siis normaalisti, kun elimistö on tasapainossa. Näin ei käy jos noudattaa virallisterveellistä (liikaa...
Lue kommentti