Yllättävä kipu vatsassa säikäyttää: pitääkö minun lähteä lääkäriin heti vai voinko kokeilla lepoa ja särkylääkettä? Erikoislääkäri kertoo vaarallisen kivun merkit.

Kuumeileva tai selkään säiteilevä mahakipu pitää tutkia heti. Jokainen on kuullut ”kauhutarinoita” yllättävistä umpilisäkkeen tulehduksista ja viime hetken pelastuksista kirurgin pöydällä.

Umpisuolen tulehdus onkin yleinen syy äkilliseen ja kovenevan mahakipuun kaikenikäisillä. Syyn jäljille johtavat kivut ja tärinäarkuus oikealla puolella alavatsaa. Hoitona on päivystysleikkaus.

Kipu voi kuitenkin olla peräisin muualtakin suolistosta. Etenkin paksunsuolen loppuosaan saattaa iän myötä kehittyä umpipusseja eli divertikkeleitä, jotka voivat tulehtua. Niistä johtuva kipu muistuttaa umpisuolikipua, mutta hoidoksi riittää yleensä suonensisäinen antibiootti.

Kaikkien näiden lisäksi päivystävää lääkäriä työllistävät myös tyräkivut, suolistokiinnikkeet ja suolitukokset.

– Jos on kuumeilua, vatsa kipeytyy ja vatsanpeitteet muuttuvat laudankoviksi, potilas tarvitsee sairaalahoitoa. Syy oireiluun on yleensä vatsahaavan, pohjukaissuolihaavan, umpilisäkkeen tai paksunsuolen puhkeaminen. Yleensä tarvitaan päivystysleikkaus, sanoo vatsaelin- ja pehmytosakirurgian erikoislääkäri Monika Carpelan-Holmström HYKSistä

Alkoholi koettelee

Vatsakipuisia tulee päivystyspoliklinikkaan tasaiseen tahtiin. Syistä yksi on kirkkaasti kärjessä.

– Se on liiallinen alkoholinkäyttö. Siitä johtuvat sairastumiset ovat lisääntyneet selvästi alkoholin veroalen jälkeen, Monika Carpelan-Holmström sanoo.

Runsas juominen tai särkylääkkeiden käyttö voi aiheuttaa ruokatorven, vatsalaukun ja pohjukaissuolen tulehduksia ja haavaumia. Ne kaikki tuntuvat polttavina ylävatsakipuina ja ovat yleensä melko helppoja hoitaa.

Vakavampia juomisen seurauksia, akuutteja haimatulehduksia, päivystävä lääkäri näkee myös usein. Haimatulehdus oirehtii viiltävänä, jomottavana vasemman puolen ylävatsakipuna. Kipu voi myös säteillä selkään.

– Oireet alkavat yleensä nopeasti ja pahenevat vähitellen, kunnes voivat lopulta olla sietämättömän kovat. Haimatulehdus vaatii pikaista apua. Se voi nopeasti kehittyä tehohoitoa vaativaksi monielinvaurioksi, johon joka viides potilas menehtyy.

– Haimatulehdukseen sairastuvat yleensä nuoret tai keski-ikäiset miehet, nykyisin joukossa on naisiakin.

Haimatulehdus uusii helposti. Ensimmäisen kerran jälkeen alkoholinkäyttö pitäisi lopettaa kokonaan.
Haimatulehdus voi tosin johtua myös sappikivistä, näitä on Suomessa joka viides tapaus.

Maksakaan ei tunnetusti kestä alkoholia loputtomiin. Kun maksa väsyy, jomotus ja aristus paikantuvat ylävatsan oikealle puolelle.

 

 

Vanne vatsalla

 

Yleinen syy vatsakipuihin on Monika Carpelan-Holmströmin mukaan myös huonot ruokailutottumukset. Ne ovat usein esimerkiksi sappikivitaudin syy.

– Kun syödään liikaa rasvaista ruokaa, sappikivien vaara lisääntyy. Niitä on nykyisin myös liikalihavilla nuorilla aikuisilla.

–Tämä tauti ilmoittaa itsestään äkillisenä vannemaisena kipuna oikealla ylävatsalla, ja sekin voi säteillä selkään. Kramppimainen, kouristava kipu helpottuu yleensä parissa tunnissa tarkoitukseen sopivan kipulääkkeen avulla ja potilas pääsee poliklinikalta kotiin.

Jos kipu pitkittyy, sappirakko aristaa ja tulehdusarvot nousevat, kyseessä saattaa olla sappirakontulehdus. Se paranee sappirakon poistolla.

Eivätkä vatsakipujen syyt tähän lopu: Virtsatietulehdus tuntuu alavatsakipuna. Munuaiskivet taas ilmoittavat itsestään vihlovana ja kovana, nivusiin säteilevänä kylkikipuna.

– Onpa kova vatsakipu minkälainen tahansa, sen aiheuttaja pitää ehdottomasti selvittää. Vaikka syy ei läheskään aina selviä, perusteelliset tutkimukset varmistavat, ettei se ole ainakaan vakava sairaus, Carpelan-Holmström sanoo.

 

Naisten alavatsa vaivaa



– Lääkärin on yleensä helppo päätellä, milloin naisen vatsakivun syy on gynekologinen. Kipu tuntuu yleensä alavatsalla, tulee tietyssä vaiheessa kuukautta ja siihen voi liittyä verenvuotoa, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Päivi Härkki HYKSistä.

Varsinkin nuori nainen voi olla kovin kipeä kuukautisten tai ovulaation aikaan.

– Hoidoksi kokeillaan tavallista kipulääkettä, ehkä myös e-pillereitä, jotka vähentävät kipuja ja niukentavat vuotoja. Näin voidaan tehdä, vaikka e-pillereitä ei ehkäisymielessä tarvitsisikaan.

– Jos nämä keinot eivät auta, katsotaan vatsaonteloa tähystämällä, voisiko kyseessä olla esimerkiksi
endometrioosi, sairaus, jossa kohdun limakalvo leviää kohdun ulkopuolelle.

 

Tulehdus vai tauti?
 

Yleinen syy naisen alavatsakipuihin on myös äkillinen kohtu- tai munasarjatulehdus.

– Useimmiten sen aiheuttavat emättimen omat bakteerit, jotka nousevat ylös kohdunkaulakanavaa. Tällaisella tulehduksella on taipumus alkaa pian kuukautisten jälkeen. Tulehdukseen liittyy aina kuume. Se tekee kohdusta aran, ja laboratoriokokeissa tulehdusarvot ovat kohonneet. Koska syynä voi olla myös klamydia tai tippuri, sukupuolitautitestitkin tehdään.

– Klamydia on salakavala, koska se voi olla oireeton. Se saattaa vaurioittaa munanjohtimia, altistaa kohdun ulkopuolisille raskauksille ja aiheuttaa hedelmättömyyttä, Härkki huomauttaa.

Tulehdukset ja sukupuolitaudit paranevat antibiootilla, paitsi ulkosynnyttimien herpes.

– Tämä viruksen aiheuttama, rakkuloita muodostava sukupuolitauti voi aiheuttaa kovaakin ärsytyskipua varsinkin ensimmäisen kerran puhjetessaan.

Oikein ärhäkkä herpeskipu voi tuntua alavatsassakin. Kuten virustauteihin muutenkaan, tähänkään ei ole parantavaa vaan ainoastaan oireet poistavaa lääkettä.


Raskaus epäonnistui
 

Hedelmällisessä iässä olevan naisen alavatsakipuja selvitettäessä otetaan aina raskaustesti. Alkava keskenmeno aiheuttaa koviakin kohdun supistuskipuja ja verenvuotoa.

– Jos epäillään keskenmenoa, tehdään ultraäänitutkimus. Sitten keskenmenon annetaan edetä luonnollisesti tai sitä nopeutetaan kohtua supistavilla lääkkeillä. Nykyään enää harvemmin joudutaan kohdun kaavintaan.

Kohdun ulkopuolinen raskaus on myös melko yleinen kipujen syy. Oireita ei välttämättä pysty paikallistamaan jommallekummalle puolelle vatsaa. Tyypillistä on kuitenkin olkapäässä tuntuva pistävä kipu, joka johtuu vatsaonteloon vuotaneen veren aiheuttamasta palleahermon ärsytyksestä.

Tällöin tila on vakava ja vaatii nopeasti leikkausta.

Usein kohdun ulkopuoliseen raskauteen liittyy myös verenvuoto emättimestä. Kun kohdun ulkopuolista raskautta epäillään, tehdään ultraäänitutkimus ja varmistetaan alkion sijainti. Kohdun ulkopuolinen raskaus häviää joko itsestään seurannan aikana, sen häviämistä nopeutetaan lääkkeellä tai alkio poistetaan tähystysleikkauksella.

 

Kysta vai endometrioosi?
 

Munasarjakystakin voi aiheuttaa äkillisiä kipuja. Sellainen syntyy useimmiten keltarauhaseen munasolun irrottua.

– Kipuja alkaa tulla, kun kysta on kasvanut viiden, kuuden sentin kokoiseksi. Äkillinen kova kipu kertoo siitä, että kysta on puhjennut tai kiertynyt vartensa ympärille. Emätinverenvuotoa ei näissä tapauksissa yleensä ole.

Jos kysta puhkeaa mutta hemoglobiini ei laske eikä sisäistä verenvuotoa juuri ole ja kipu saadaan hallintaan, riittää että tilannetta seurataan. Sen sijaan jos kystan seinämässä oleva verisuoni puhkeaa ja aiheuttaa runsaan vuodon vatsaonteloon, kysta pitää poistaa tähystysleikkauksella. Kiertynyt kysta voi myös vähitellen aiheuttaa munasarjassa kuolion, jolloin munasarja pitää ehkä poistaa.

Hankala gynekologinen ongelma on endometrioosi. Se aiheuttaa usein koviakin kuukautiskipuja ja sen kehittämät munasarjapesäkkeet voivat puhjeta. Hoitona on leikkaus tai hormonihoito, jolla aiheutetaan keinotekoiset vaihdevuodet.

 

Lähde lääkäriin, jos vatsakipu

  • on polttavaa tai viiltävää
  • muuttaa vatsan laudankovaksi
  • liittyy verenvuotoon emättimestä
  • liittyy pistävään kipuun olkapäässä
  • säteilee selkään
  • pahenee liikkuessa
  • liittyy kuumeeseen
Kuva Shutterstock.

Unettomuutta ei tarvitse hyväksyä. Kun sen syy selvitetään, pätevä hoitokin löytyy. Unilääkkeillä on taipumus pahentaa ongelmaa, mutta mitä ovat unta parantavat lääkkeet?

Moni ”huono nukkuja” tyytyy kohtaloonsa ja uskoo, ettei apua löydy. Iso joukko suomalaisia käyttää säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkkeitä uskoen, että ilman lääkkeitä uni ei ainakaan tule.

Helsingin Uniklinikan ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved on toista mieltä.

– Kenenkään ei tarvitse hyväksyä unettomuutta. Uniongelmille voi aina tehdä jotain, Sved vakuuttaa.

Hänen mukaansa on harmillista, että nukkumisen ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkehoitoa. Jopa 280 000 suomalaista käyttää vuosittain nukahtamis- ja unilääkkeitä.

– Ensin pitäisi tutkia ja selvittää unettomuuden syy. Jos häiriöt johtuvat esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymästä tai uniapneasta, hoidetaan sairautta. Jos masennuksesta, hoidetaan masennusta. Jos käy ilmi, että unettomuus johtuu pääasiassa stressistä, unilääkkeistä ei ole apua, Sved kertoo.

Lääkkeissä on eroa

Lääkkeetön hoito on tutkitusti tehokkain tapa helpottaa unettomuutta. Isossa kansainvälisessä tutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää. Yksi ryhmä käytti unilääkkeitä, toinen ryhmä sai elämäntapojen muutokseen tähtäävää unenhuolto-opastusta ja kognitiivista terapiaa. Kolmas sai molempia: lääkkeitä sekä opastusta ja terapiaa. Vuoden seuranta-ajan jälkeen kävi ilmi, että lääkkeetöntä hoitoa saaneet nukkuivat parhaiten.

Myös unettomuuden käypä hoito -suosituksen mukaan parhaat tulokset saadaan aikaan lääkkeettömästi, kognitiivisella terapialla.

Gabriele Sved ymmärtää, että unihäiriöistä kärsivä haluaa avun nopeasti ja nukahtamislääke voi olla lyhytaikaisessa käytössä paikallaan.

– Valitettavasti lääkkeet vievät usein ojasta allikkoon ja haitat kääntyvät nopeasti hyötyä suuremmiksi.

Unen laatu heikkenee, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Päivisin väsyttää, keskittymiskyky herpaantuu ja muisti pätkii. Lääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta.

Poikkeuksena ovat niin sanotut unta parantavat lääkkeet.

Ne ovat yleensä mielialalääkkeitä, jotka erittäin pienellä annostuksella parantavat unen laatua. Nämä lääkkeet eivät aiheuta toimintakykyongelmia tai riippuvuutta ja niiden teho säilyy myös pitkäaikaisessa käytössä.

Hae apua nopeasti

Uniongelmat ovat yksilöllisiä. Toiset eivät saa unen päästä kiinni, toiset heräilevät kesken unien. Joku on jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisikin öisin. Mistä sitten tietää, milloin unettomuuteen tulisi hakea apua?

Ensin kannattaa miettiä, onko ongelma tilapäinen vai jatkunut jo pitkään.

– Jokainen nukkuu välillä huonosti. Esimerkiksi työpaikan menetys, läheisen kuolema tai muu stressaava tilanne voi viedä yöunet. Jos uniongelmat jatkuvat vielä 2–3 viikon kuluttua, olisi hyvä hakea apua, Sved neuvoo.

Unettomuudesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun väsymys ja keskittymisvaikeudet haittaavat arkea ja vetävät mielen matalaksi.

Hoitoon kannattaisi siis hakeutua nopeasti. Valitettavan monet unettomat kärvistelevät vuosia ennen avun hakemista. Noin 30 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Ikääntyneistä jopa joka toinen nukkuu välillä huonosti.

Jos unihäiriöt jatkuvat yli kolme kuukautta, puhutaan kroonisesta eli pitkäaikaisesta unettomuudesta. Se vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista, ja vanhetessa unettomuus lisääntyy.

Opitko unettomaksi?

Pitkäaikainen unettomuus on yleensä niin sanottua toiminnallista unettomuutta eli unettomaksi on opittu vuosien varrella. Nukkumaanmeno jännittää ja pelottaa, mikä vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

– Toiminnallinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain tietystä elämäntilanteesta. Esimerkiksi tuoreen äidin yöt häiriintyvät imettämisen ja muun vauvanhoidon takia, mutta kun vauva vihdoin alkaa nukkua, äiti ei nuku. Myös jokin muu stressaava elämäntilanne, kuten työpaikan vaihdos tai opiskelujen aloittaminen, voi laukaista uniongelmat. Ja vaikka stressaava tilanne rauhoittuu, unettomuus jatkuu. Tällöin unettomuus on opittua.

Voi olla, että ongelman laukaissut tekijä ehtii vuosien varrella unohtua, mutta nukahtamisvaikeuksista tai yöheräilystä on tullut tapa.

Malta rauhoittaa ilta

Tehokkain keino hoitaa opittua unettomuutta ovat lääkkeettömät hoitokeinot, eli kognitiivis-behavioraalinen terapia unettomuuteen. Unioppaista ja netistä löytyy pitkä lista nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja ohjeita, jotka kohentavat unta ja vireyttä.

Untaan voi huoltaa muun muassa oikeanlaisella liikunnalla ja ravinnolla sekä erilaisilla stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoilla.

Gabriele Svedin mukaan keinoista tärkein on rauhoittuminen illalla ennen nukkumaanmenoa. Eli ei roikuta sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa, eikä sängyssä tehdä töitä tai katsota tv:tä.

– Älypuhelimet ja tietokoneet häiritsevät unta, sillä niiden voimakas valo estää nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on myös huono tapa juoda iltaisin kahvia tai teetä.

–Kofeiini on iso ongelma, sillä sen puoliintumisaika voi olla jopa 11 tuntia. Pienikin annos illalla voi aiheuttaa unettomuutta. Jos tietää kärsivänsä unettomuudesta, kahvia tai kofeiinipitoista teetä ei pitäisi juoda lainkaan kello 14:n jälkeen.

Alkoholi on Svedin mukaan yksi Suomen yleisimmistä unilääkkeistä, sillä se väsyttää ja voi auttaa jännittynyttä tai ahdistunutta nukahtamaan, mutta se pilaa unen. Uni katkeilee eikä virkistä.

Kun tutkii, tietää

Kun unettomuutta on jatkunut pidempään, kannattaa hakeutua asiantuntijan pakeille. Yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lähetteen jatkotutkimuksiin.

Jos unettomuus johtuu kivusta, oikea osoite on kivunhoidon spesialisti tai fysiatri. Jos yöllä on kroonista yskää, hengitysvaikeuksia tai astmaoireita, kannattaa kääntyä keuhkolääkärin puoleen.

Joskus huono nukkuminen, voimakas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne.

Gabriele Svedin mukaan on tavallista, että unettomuuden taustalla on useampia syitä, joten myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

Helsingin Uniklinikalla asiakkaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa laajan kyselylomakkeen, jossa käydään läpi muun muassa unen laatuun, unirytmiin, mielialaan ja kuorsaukseen liittyviä asioita.

Vastaanotolla univaikeuksien todetaan usein johtuvan toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin hoidoksi riittää useimmiten pari tapaamista unihoitajan kanssa.

Unihoitajan vetämässä pienryhmässä käydään läpi unenhuoltoon liittyviä asioita ja muita lääkkeettömiä hoitokeinoja. Menetelmät perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jossa opetellaan omaan elämäntilanteeseen sopivia selviytymistaitoja.

Mittaukset paljastavat

Aktigrafia on helppo ja edullinen unihäiriöiden perustutkimus. Se tehdään rannekelloa muistuttavalla laitteella, joka seuraa viikon ajan vuorokausirytmiä, unen laatua ja unenaikaista liikehdintää.

Mittaaminen on tärkeää, sillä iso osa huonosti nukkuvista ihmisistä arvioi unensa väärin.

– Ihminen saattaa kokea nukkuneensa vain tunnin yön aikana, mutta aivosähkökäyrä osoittaa uniajan olleen 5–6 tuntia. Joskus jo tieto unen todellisesta rakenteesta vähentää nukkumiseen liittyvää stressiä. Toisaalta monet hyvin nukkuvat arvioivat unensa laadun liian hyväksi, mutta tämä ei ole ongelma niin kauan kuin he kokevat olevansa virkeitä ja toimintakykyisiä, Gabriele Sved sanoo.

Unipolygrafia on laajempi unitutkimus. Siinä seurataan yhden yön ajan muun muassa aivosähkökäyrää, hengitystä, jalkojen liikehdintää ja sydämen rytmiä.

Unipolygrafia tehdään, jos ongelmien syyksi epäillään jotain muuta kuin klassista toiminnallista unettomuutta – esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymää tai uniapneaa. Tarkempi tutkimus on paikallaan myös silloin, kun unenhuolto ei tuota tuloksia tai on syytä epäillä, että unettomuus johtuu jostain sairaudesta.

Lisäksi uniklinikoilla voidaan tehdä erilaisia vireystilatutkimuksia. Jos epäillään uni-valverytmiongelmia, voidaan mitata melatoniinin eritys syljestä. kas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomat jalat -oireyhtymästä. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa unen saantia.

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

 

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti