Iän kertyessä silmä ei tarkenna yhtä joustavasti kuten nuorempana. Ikänäköinen tarvitsee lukulasit, näyttöpäätteellä työskentelevä usein myös erilliset työlasit. Kun näkeminen paranee, niska rentoutuu ja päänsärkykin voi helpottaa.

Oletko koskaan yrittänyt valokuvata jotakin lähietäisyydeltä ja ihmetellyt, miksi kameran objektiivi surraa ja tarkentaminen kestää aikansa? Samalla tavalla käy monelle keski-ikäiselle: mittariin kertyneet vuodet jäykistävät silmän rakennetta eikä lähitarkennus enää toimi yhtä sähäkästi kuin nuorena.

–Tällaista lähitarkennusvikaa kutsutaan ikänäöksi. Silmän linssi, mykiö, menettää ikääntyessä joustavuuttaan. Mykiö paksuntuu ja lopulta samenee, eikä silmä pysty zoomaamaan enää kunnolla lähietäisyydelle, kertoo optikko Auli Köresaar HYKSin silmätautien klinikan kuntoutusosastolta.

Iän myötä moni joutuu siis hankkimaan lukulasit. Mutta entäpä, jos ikänäköinen tekeekin työtä, jossa hän joutuu tarkentamaan jatkuvasti lukuetäisyyttä pikkuisen kauemmas, vaikkapa tietokoneen ruudulle tai neuvottelupöydälle. Riittävätkö silloin tavalliset lukulasit?

– Eivät aina, sillä tietokonetyö on niitä tavallisimpia töitä, joissa ikänäköinen saattaa hyötyä erillisistä työ- eli näyttöpäätelaseista. Ne eroavat lukulaseista siinä, että työlasit tarkentavat lähialueen lisäksi välimatkan etäisyydelle, vaikkapa juuri siihen ruudulle. Tarkennusalue on erilainen kuin yleislaseissa, selventää ylilääkäri, professori Tero Kivelä HYKSin silmätautien klinikasta.

Läheltä kauemmas

Siinä, missä tavallisissa kaksiteholaseissa on lukuosa, jolla luetaan tekstiä kyynärvarren etäisyydeltä ja kauko-osa, jolla näkee kauas, on työlaseissa jälkimmäisen tilalla näiden kahden alan väliin jäävä alue.

Monet käyttävät työssään moniteholaseja, joissa kauko- ja lähialue vaihtuvat portaattomasti. Niillä useimmat näkevät hyvin myös lähialueelle, jos lasityyppi on valittu oikein. Erillisiä työlaseja ei silloin tarvita.

– Työlasit ovat tarpeen, jos toimivia yleislaseja ei löydy tai jos työntekijä joutuu esimerkiksi vahtimaan useita lähettyvillään olevia monitoreja. Tai vaikkapa kirjastossa, missä virkailija selaa usein laajoja ja korkeita hyllystöjä. Laseista voidaan myös tehdä luku- ja näyttöpäätelasien yhdistelmä, jolla kirjastovirkailija näkee lähelle, mutta myös ylähyllylle, Kivelä mainitsee.

Näyttöpäätelasit ovat siis erityistyölasit, joilla näkee täsmälleen sille etäisyydelle, jolla henkilö työskentelee. Ne on tarkoitus nostaa nenälle vaikkapa juuri näyttöpäätteen ääressä ja ottaa pois, kun lähdetään työkavereiden kanssa kahville.

– Jos työlasien kanssa lähtee kävelemään käytäville, näkö menee aika hämäräksi. Niitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi edes viiden, saati kymmenen metrin päässä olevien kohteiden katseluun, Kivelä havainnollistaa.

Työpiste kuntoon

Näyttöpäätelasit ja niiden hankinta ovat aina kytköksissä työpisteen muuhun ergonomiaan. Ennen työlasien hankintaa työfysioterapeutin kanssa käydään läpi muun muassa istuma-asento, työvälineet, kuten tuolit, pöydät ja näyttöpäätteiden ergonomia, ja ne lukuisat työmukavuuteen vaikuttavat seikat valon määrästä ja lähteestä aina työpisteen vetoisuuteen tai meluun saakka.

–Työnantajan pitäisi hankkia työntekijälleen työlasit, jos hän ne oikeasti tarvitsee. Tarpeen määrittää silmälääkäri. Toki lasit voi kustantaa itsekin, mutta korvausta niistä ei silloin saa.

Työpisteelle saapuva fysioterapeutti mittaa sentilleen etäisyyden työntekijän silmistä näyttöpäätteelle tai muuhun työkohteeseen, sillä linssit valmistetaan juuri tuon etäisyyden perusteella.

– Tavallisimmin etäisyys on ainakin 60 tai 70 senttiä, kun lukulaseissa tarkkuus on määritetty noin 30–40 sentin etäisyydelle, Köresaar kertoo.

Päänsärky voi helpottaa

Näyttöpäätelasit tuovat Auli Köresaaren mukaan selvää ergonomiaetua lähityöskentelyyn. Työntekijä voi istua rennosti ja selkä suorana, ja hän pystyy katsomaan kohteeseen koko ajan samalta etäisyydeltä.

– Ei tarvitse niska kyrmyssä tiirata tietokoneelle ja jumittaa hartioitaan, jos ei pysty enää kunnolla tavallisilla laseilla tarkentamaan ruudulle.

Työlaseilla moni ikävä oirekin häviää. Epäergonomisista linsseistä ja kyyhöttelevästä työasennosta johtuvat kivut ja kolotukset, jopa päänsärky, voivat laueta siihen, että silmä saa levätä oikeaan kohtaan tarkentavissa laseissa.

Optikon mukaan työlinsseihin voidaan lisätä heijastuksenesto, joka lisää silmälasien valonläpäisevyyttä lähes sataan prosenttiin. Tavallisten linssien pinnasta heijastuu valoa pois nelisen prosenttia.

– Saadaan niin sanotusti parempi ”kuvan laatu” silmän verkkokalvolle. Kameroissahan tällaista tekniikkaa on käytetty jo pitkään.

Tero Kivelä antaa näyttöpäätetyöntekijöille arvokkaan lisävinkin häikäisyn ehkäisemiseksi: poista kaikki ruutuun heijastuvat valot ja tuo valo työkohteelle sivusta tai ylhäältä. Tietokoneelle heijastuva lamppu kimaltelee ruudun pinnasta ja saa työntekijän kääntelemään päätään, jotta silmä kiertäisi häiritsevän heijasteen.

Näytön takana oleva ikkuna heikentää näytön kontrastien erottamista. Pyydä työnantajaltasi tarvittaessa erillinen häikäisysuoja ruudun eteen, jos valojen sijoittelu ei onnistu.

–Kannattaa satsata uudempiin nestekidenäyttöihin. Vanhoissa katodinäytöissä valo voi väreillä. Se tekee tekstin vaikeammin luettavaksi.

Lepuuta ja kosteuta

Lähitarkennuksen ongelmat eivät ole aina varttuneemman työväen ongelma, sillä tietokonetyön yleistyessä yhä nuoremmat ovat alkaneet saada oireita. Silmä väsyy tai ”jämähtää” lähitarkennusetäisyydelle, jos päivät pitkät tuijottaa herpaantumatta ruutuun.

– Silmiä kannattaa aika ajoin rentouttaa katsomalla muualle. Pidä myös taukoja vähintään kerran tunnissa, jaloittele ja tutkaile, mitä ympärilläsi tapahtuu. Katsele taivaalle tai jonnekin mahdollisimman kauas ja sulje silmiä välillä, vinkkaa Auli Köresaar.

Näyttöpäätetyön vitsauksia on myös kuivasilmäisyys, joka tunnetaan nimellä toimistosilmä. Tero Kivelän mukaan tutkimukset osoittavat, että silmiä tulee räpytettyä selvästi harvemmin tietokonetyössä kuin tavallisesti.

Toinen toimistosilmää aiheuttava tekijä on koneellinen ilmastointi, joka monilla työpaikoilla suorastaan puhaltaa ilmaa työpisteisiin.

–Ja kun silmää räpyttää harvakseltaan, kyynelkalvo ehtii haljeta silmän pinnalla ja se aiheuttaa silmälle aina pientä ärsytystä. Ärsytys tuntuu silmän kuivuutena.

Lue lisää silmälaseista.

Näin huolehdit silmistäsi päätetyössä

  • Tuo valo ruudulle päätteen yläpuolelta tai sivustalta. Jos kuvaruudusta heijastuu takanasi olevia kohteita, työvalaistuksessasi on parantamisen varaa. Ikkunasta ruudulle yltävät heijasteet kielivät, että työpisteesi olisi sijoitettava toisin.
  • Valitse työvalo, jonka kirkkautta voit itse säädellä.
  • Näyttö on sopivalla korkeudella, kun ruudun ylin tekstirivi on jonkin verran vaakasuoran katseesi alapuolella.
  • Pidä tauko ainakin kerran tunnissa: venyttele kroppaa ja pyörittele hartioita.
  • Katso välillä kauas, vaikka taivaan sineen. Sulje silmiä, lepuuta kehoa ja ota hetken hengähdystauko.
  • Jos silmä ei tunnu tarkentavan kuten ennen tai epäilet oireittesi, kuten jatkuvan päänsäryn, johtuvan päätetyöstä, tutkituta silmäsi silmälääkärissä.
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Jos terveydentilasi epäilyttää, älä kysy lääkäriltä lupaa matkustamiseen, sillä hän ei voi sitä antaa.

– Vastuu on aina matkustajalla itsellään, lääkäri Ari Kinnunen Matkustajan Lääkäripalvelusta muistuttaa.

Hänen mukaansa joka vuosi kymmenet matkalla sairastuneet ja hoidosta huimasti maksaneet suomalaiset kokevat tulleensa petetyiksi, koska eivät ole tulleet ajatelleeksi, että omalla riskillä mennään. Jos vaikka Aasiassa kiertomatkalla sairastuu, jää yksin oman kielitaitonsa varassa sairaalaan, kun muut jatkavat matkaansa.

Matkavakuutuskaan ei aina pelasta. Se korvaa kyllä odottamattoman sairauden hoitokulut, mutta jos olemassa oleva sairaus pahenee matkalla, korvataan korkeintaan 7–14 vuorokauden välttämätön lääketieteellinen hoito. Muu hoito ja kuljetukset menevät omasta pussista.

– Ja jos paluu ei onnistu omalla lennolla, kroonikko maksaa myös matkansa ja sen vaatimat erikoisjärjestelyt. Ambulanssilento mantereelta toiselle maksaa 100 000 euroa, Ari Kinnunen muistuttaa.

Euroopassa turvallista sairastua

Kun matkustaa EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä, on paremmassa turvassa. Matkalainen saa sairastuessaan lääkärin hoitoa samalla hinnalla kuin paikalliset. Sellainen sairaus hoidetaan, jonka hoito ei voi odottaa kotiinpaluuta.

Jos on eurooppalainen sairaanhoitokortti, saa matkan aikana hoitoa myös pitkäaikaissairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi. Kortin voi tilata ennen matkaa verkossa tai puhelimitse.

Apua hakevan on kuitenkin hyvä muistaa, että hoidon laatu ja määrä vaihtelee maittain. Esimerkiksi Espanjassa ja Portugalissa turisti ohjataan helposit yksityiselle puolelle hoitoon, koska julkinen on ruuhkautunut. Sitä Kela ei korvaa.

Pohjoismaissa ei välttämättä tarvitse eurooppalaista sairaanhoitokorttia, koska hoidon saa myös esittämällä voimassa olevan passin tai muun virallisen henkilöllisyystodistuksen.

Euroopan ulkopuolella hoitoa voi saada paikallisen asiakasmaksun hinnalla ainoastaan Australian julkisessa terveydenhuollossa, kun esittää Kela-kortin ja passin. Muissa maissa joutuu maksamaan hoidon kaikki kustannukset itse.

Se on kuitenkin hyvä muistaa, että Suomen valtio ei maksa ulkomailla sairastuneiden tai kuolleiden kuljetusta kotimaahan.

Lue lisää Kelan sivuilta hoidon korvaamisesta ulkomailla

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Ientulehdus on flunssan jälkeen toiseksi tavallisin infektiosairaus, jota moni potee tietämättään. Koska bakteerit eivät pysy vain suussa, tulehdus kannattaa pysäyttää alkuunsa.

Ienverenvuoto on tuttua lähes jokaiselle, mutta usein verenvuoto tulee ja menee. Jos se hetkeksi loppuu, koko asia unohtuu. Ientulehdus on kuitenkin mainio naamioituja. Se saattaa tehdä tihutöitään kaikessa rauhassa, vaikka verenvuoto hiipuisikin. Tupakoitsijoilla tilanne on astetta salakavalampi, sillä tupakka on myrkkyä ikenille. Nikotiini supistaa myös verisuonia, jolloin verenvuotoa ei aina tule.

– Ainoa tapa huomata suun piilevät tulehdukset onkin käydä säännöllisesti hammaslääkärissä, muistuttaa iensairauksien erikoishammaslääkäri Birgitta von Troil.

Terve ien on väriltään kauniin vaaleanpunainen. Jos ikenet tihkuvat vähänkin verta, ne ovat tulehtuneet. Yksi ientulehduksen merkki onkin punastunut omena. Kun omenaa puraisee, siihen jää verinen viiru. Tulehtunut ien on myös usein turvonnut ja kipeä. Pahanhajuinen hengityskin voi kieliä infektiosta.

Hätkähdyttävää on, että jopa 65 prosentilla yli kolmikymppisistä todetaan syventyneitä ientaskuja, he siis sairastavat ientulehdusta, usein tietämättään. Ientulehdus saattaa iskeä herkästi esimerkiksi raskauden aikana, sillä tietyntyyppiset suun bakteerit lisääntyvät hormonaalisten tekijöiden vuoksi ja pääsevät aiheuttamaan ientulehdusta. Myös syljen eritys vähenee odotusaikana, jolloin hampaat reikiintyvät helpommin.

– Ientulehdusta aiheuttavat bakteerit siirtyvät syljen välityksellä jo äidistä vauvaan. Usein se tapahtuu niin, että tutin tippuessa lattialle äiti puhdistaa sen omassa suussaan tai maistaa samasta lusikasta, onko ruoka sopivan lämpöistä.

Aikuisilla bakteerit tarttuvat etenkin suudellessa.

Yksi hammas tai koko suu

Ientulehdus johtuu usein siitä, että ienrajojen ja hammasvälien säännöllinen puhdistaminen tuppaa unohtumaan, jolloin ienrajoihin kertyy bakteeripeitettä, plakkia. Kun bakteerit tekevät tuttavuutta syljen suolojen kanssa, muodostuu hammaskiveä, jonka karkea ja röpelöinen pinta on bakteerimagneetti. Toisille hammaskiveä syntyy puhdistuksesta huolimatta nopeammin, jopa parissa viikossa.

Kortteja ei jaeta tasan terveydenkään suhteen. On pieni joukko ihmisiä, joilla ientulehdus ei hoitamattomanakaan etene, mutta useimmille syntyy ajan mittaan kiinnityskudossairautena tunnettu parodontiitti. Silloin elimistön puolustussolut ryntäävät paikalle ja yrittävät vimmaisesti tappaa bakteereita.

Hammasta leukaluuhun kiinnittävät sidekudossäikeet haurastuvat, lopulta myös luuta tuhoutuu. Kun kudostuho etenee, hampaat alkavat liikkua, yläetuhampaat viuhkaantuvat ja hampaiden väliin syntyy rakoja.

–Pahimmillaan hammas voi irrota. Vaikeasti tulehtuneessa ikenessä ientaskumittari hurahtaa juuren kärkeen. Suun limakalvoille voi ilmestyä myös märkäpesäkkeitä, kertoo von Troil.

Parodontiitti voi rajoittua vain yhden hampaan tuntumaan, mutta pahimmillaan koko suu voi olla tulehduksen peitossa. Silloin tulehtuneen alueen pinta-ala saattaa olla kämmenen kokoinen. Harva meistä katselisi kovin pitkään tulehtunutta kämmentä.

Parodontiitti saattaa olla oireeton ja kivuton.

Sen kehittyminen vie yleensä vuosia, mutta joskus se voi kehittyä nopeamminkin.

Vaarallinen yleisinfektio

Vaikeaa, märkäistä ientulehdusta esiintyy erityisesti poikkeuksellisessa stressitilanteissa. Sitä nähdään joskus pakolaisilla ja sotien aikaan niin sanottu juoksuhautasuu oli yleinen myös Suomessa.

Jos ihminen sairastuu äkillisesti esimerkiksi keuhkokuumeeseen, influenssaan, syöpään tai sydäninfarktiin, suun tulehdus voi ryöstäytyä käsistä, sillä kehon puolustusta tarvitaan muualla. Kuume, yleiskunnon lasku ja nielemisvaikeudet ovat merkki siitä, että pitää mennä päivystävälle hammaslääkärille.

Kun bakteerit pääsevät verenkiertoon, ne voivat tarttua esimerkiksi vaurioituneisiin sydänläppiin tai keinoniveliin. Tulehdus voi johtaa myös ennenaikaiseen synnytykseen.

– Hoitamaton tulehdus saattaa viedä hampaat suusta, johtaa sydäninfarktiin, aivoverenkierron häiriöihin tai hengenvaaralliseen yleisinfektioon. Joka vuosi satoja ihmisiä joutuu sairaalaan, jopa tehostettuun hoitoon hammastulehduksen vuoksi. Usein heillä on jokin perussairaus tai haastava elämäntilanne, kuvailee von Troil.

Koska suussa muhivat tulehdukset heikentävät immuunipuolustusta, ne voivat pahentaa jo puhjenneita sairauksia. Joskus toistuvan poskiontelotulehduksen taustalta löytyy hammasjuuren infektio.

Diabeetikolla hoitamaton ientulehdus saattaa johtaa siihen, että verensokerit sahaavat ylös alas, insuliinin teho kudoksissa heikkenee ja lisäsairauksien vaara kasvaa. Reumaatikolla sairaus voi pahentua. Tulehtunut suu voi romahduttaa myös syöpäpotilaan kunnon ja heikentää syöpähoitojen tehoa. Syöpähoitojen alkaessa, samoin kuin esimerkiksi ennen lonkkanivelleikkausta, on tärkeää saada suusta tulehduspesäkkeet pois.

Kuin ruosteinen auto

Ihminen saattaa ajatella, että jos hammas parodontiitin vuoksi irtoaa tai joudutaan poistamaan ja jos tilillä on muutama tonni ylimääräistä, tilalle voi kätevästi pistää keinojuuren, implantin. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen.

– Samat bakteerit käyvät myös implantin kimppuun ja voivat irrottaa senkin. Puhutaan peri-implantiitista, muistuttaa von Troil.

Hammaslääkäri vertaa parodontiittia ruosteiseen autoon, jota voidaan hoitaa monella tavalla. Yksi vaihtoehto on laittaa maalia päälle, mutta jos saranatkaan eivät liiku, pitää vaihtaa koko ovi. Sama pätee parodontiittiin.

– Jos vaurioita on paljon, pelkästään mekaaninen puhdistus, hammaskiven poisto ja antibioottikuuri eivät auta. Tarvittaessa ientasku pitää avata ja vaurioitunutta aluetta hoitaa kirurgisesti. Joskus hampaita joudutaan myös poistamaan, ettei tulehdus etenisi, von Troil sanoo.

Parodontiitin hoidossa tarvitaan erikoishammaslääkäriä. Hoitosuunnitelma tehdään aina yksilöllisesti. Parodontologisen hoidon päättymisen jälkeen hoitoa voidaan myös jakaa hammaslääkärin ja suuhygienistin kesken, mikä laskee kustannuksia.

Asiantuntija: iensairauksien erikoishammaslääkäri Birgitta von Troil, Oral Hammaslääkärit.