Iän kertyessä silmä ei tarkenna yhtä joustavasti kuten nuorempana. Ikänäköinen tarvitsee lukulasit, näyttöpäätteellä työskentelevä usein myös erilliset työlasit. Kun näkeminen paranee, niska rentoutuu ja päänsärkykin voi helpottaa.

Oletko koskaan yrittänyt valokuvata jotakin lähietäisyydeltä ja ihmetellyt, miksi kameran objektiivi surraa ja tarkentaminen kestää aikansa? Samalla tavalla käy monelle keski-ikäiselle: mittariin kertyneet vuodet jäykistävät silmän rakennetta eikä lähitarkennus enää toimi yhtä sähäkästi kuin nuorena.

–Tällaista lähitarkennusvikaa kutsutaan ikänäöksi. Silmän linssi, mykiö, menettää ikääntyessä joustavuuttaan. Mykiö paksuntuu ja lopulta samenee, eikä silmä pysty zoomaamaan enää kunnolla lähietäisyydelle, kertoo optikko Auli Köresaar HYKSin silmätautien klinikan kuntoutusosastolta.

Iän myötä moni joutuu siis hankkimaan lukulasit. Mutta entäpä, jos ikänäköinen tekeekin työtä, jossa hän joutuu tarkentamaan jatkuvasti lukuetäisyyttä pikkuisen kauemmas, vaikkapa tietokoneen ruudulle tai neuvottelupöydälle. Riittävätkö silloin tavalliset lukulasit?

– Eivät aina, sillä tietokonetyö on niitä tavallisimpia töitä, joissa ikänäköinen saattaa hyötyä erillisistä työ- eli näyttöpäätelaseista. Ne eroavat lukulaseista siinä, että työlasit tarkentavat lähialueen lisäksi välimatkan etäisyydelle, vaikkapa juuri siihen ruudulle. Tarkennusalue on erilainen kuin yleislaseissa, selventää ylilääkäri, professori Tero Kivelä HYKSin silmätautien klinikasta.

Läheltä kauemmas

Siinä, missä tavallisissa kaksiteholaseissa on lukuosa, jolla luetaan tekstiä kyynärvarren etäisyydeltä ja kauko-osa, jolla näkee kauas, on työlaseissa jälkimmäisen tilalla näiden kahden alan väliin jäävä alue.

Monet käyttävät työssään moniteholaseja, joissa kauko- ja lähialue vaihtuvat portaattomasti. Niillä useimmat näkevät hyvin myös lähialueelle, jos lasityyppi on valittu oikein. Erillisiä työlaseja ei silloin tarvita.

– Työlasit ovat tarpeen, jos toimivia yleislaseja ei löydy tai jos työntekijä joutuu esimerkiksi vahtimaan useita lähettyvillään olevia monitoreja. Tai vaikkapa kirjastossa, missä virkailija selaa usein laajoja ja korkeita hyllystöjä. Laseista voidaan myös tehdä luku- ja näyttöpäätelasien yhdistelmä, jolla kirjastovirkailija näkee lähelle, mutta myös ylähyllylle, Kivelä mainitsee.

Näyttöpäätelasit ovat siis erityistyölasit, joilla näkee täsmälleen sille etäisyydelle, jolla henkilö työskentelee. Ne on tarkoitus nostaa nenälle vaikkapa juuri näyttöpäätteen ääressä ja ottaa pois, kun lähdetään työkavereiden kanssa kahville.

– Jos työlasien kanssa lähtee kävelemään käytäville, näkö menee aika hämäräksi. Niitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi edes viiden, saati kymmenen metrin päässä olevien kohteiden katseluun, Kivelä havainnollistaa.

Työpiste kuntoon

Näyttöpäätelasit ja niiden hankinta ovat aina kytköksissä työpisteen muuhun ergonomiaan. Ennen työlasien hankintaa työfysioterapeutin kanssa käydään läpi muun muassa istuma-asento, työvälineet, kuten tuolit, pöydät ja näyttöpäätteiden ergonomia, ja ne lukuisat työmukavuuteen vaikuttavat seikat valon määrästä ja lähteestä aina työpisteen vetoisuuteen tai meluun saakka.

–Työnantajan pitäisi hankkia työntekijälleen työlasit, jos hän ne oikeasti tarvitsee. Tarpeen määrittää silmälääkäri. Toki lasit voi kustantaa itsekin, mutta korvausta niistä ei silloin saa.

Työpisteelle saapuva fysioterapeutti mittaa sentilleen etäisyyden työntekijän silmistä näyttöpäätteelle tai muuhun työkohteeseen, sillä linssit valmistetaan juuri tuon etäisyyden perusteella.

– Tavallisimmin etäisyys on ainakin 60 tai 70 senttiä, kun lukulaseissa tarkkuus on määritetty noin 30–40 sentin etäisyydelle, Köresaar kertoo.

Päänsärky voi helpottaa

Näyttöpäätelasit tuovat Auli Köresaaren mukaan selvää ergonomiaetua lähityöskentelyyn. Työntekijä voi istua rennosti ja selkä suorana, ja hän pystyy katsomaan kohteeseen koko ajan samalta etäisyydeltä.

– Ei tarvitse niska kyrmyssä tiirata tietokoneelle ja jumittaa hartioitaan, jos ei pysty enää kunnolla tavallisilla laseilla tarkentamaan ruudulle.

Työlaseilla moni ikävä oirekin häviää. Epäergonomisista linsseistä ja kyyhöttelevästä työasennosta johtuvat kivut ja kolotukset, jopa päänsärky, voivat laueta siihen, että silmä saa levätä oikeaan kohtaan tarkentavissa laseissa.

Optikon mukaan työlinsseihin voidaan lisätä heijastuksenesto, joka lisää silmälasien valonläpäisevyyttä lähes sataan prosenttiin. Tavallisten linssien pinnasta heijastuu valoa pois nelisen prosenttia.

– Saadaan niin sanotusti parempi ”kuvan laatu” silmän verkkokalvolle. Kameroissahan tällaista tekniikkaa on käytetty jo pitkään.

Tero Kivelä antaa näyttöpäätetyöntekijöille arvokkaan lisävinkin häikäisyn ehkäisemiseksi: poista kaikki ruutuun heijastuvat valot ja tuo valo työkohteelle sivusta tai ylhäältä. Tietokoneelle heijastuva lamppu kimaltelee ruudun pinnasta ja saa työntekijän kääntelemään päätään, jotta silmä kiertäisi häiritsevän heijasteen.

Näytön takana oleva ikkuna heikentää näytön kontrastien erottamista. Pyydä työnantajaltasi tarvittaessa erillinen häikäisysuoja ruudun eteen, jos valojen sijoittelu ei onnistu.

–Kannattaa satsata uudempiin nestekidenäyttöihin. Vanhoissa katodinäytöissä valo voi väreillä. Se tekee tekstin vaikeammin luettavaksi.

Lepuuta ja kosteuta

Lähitarkennuksen ongelmat eivät ole aina varttuneemman työväen ongelma, sillä tietokonetyön yleistyessä yhä nuoremmat ovat alkaneet saada oireita. Silmä väsyy tai ”jämähtää” lähitarkennusetäisyydelle, jos päivät pitkät tuijottaa herpaantumatta ruutuun.

– Silmiä kannattaa aika ajoin rentouttaa katsomalla muualle. Pidä myös taukoja vähintään kerran tunnissa, jaloittele ja tutkaile, mitä ympärilläsi tapahtuu. Katsele taivaalle tai jonnekin mahdollisimman kauas ja sulje silmiä välillä, vinkkaa Auli Köresaar.

Näyttöpäätetyön vitsauksia on myös kuivasilmäisyys, joka tunnetaan nimellä toimistosilmä. Tero Kivelän mukaan tutkimukset osoittavat, että silmiä tulee räpytettyä selvästi harvemmin tietokonetyössä kuin tavallisesti.

Toinen toimistosilmää aiheuttava tekijä on koneellinen ilmastointi, joka monilla työpaikoilla suorastaan puhaltaa ilmaa työpisteisiin.

–Ja kun silmää räpyttää harvakseltaan, kyynelkalvo ehtii haljeta silmän pinnalla ja se aiheuttaa silmälle aina pientä ärsytystä. Ärsytys tuntuu silmän kuivuutena.

Lue lisää silmälaseista.

Näin huolehdit silmistäsi päätetyössä

  • Tuo valo ruudulle päätteen yläpuolelta tai sivustalta. Jos kuvaruudusta heijastuu takanasi olevia kohteita, työvalaistuksessasi on parantamisen varaa. Ikkunasta ruudulle yltävät heijasteet kielivät, että työpisteesi olisi sijoitettava toisin.
  • Valitse työvalo, jonka kirkkautta voit itse säädellä.
  • Näyttö on sopivalla korkeudella, kun ruudun ylin tekstirivi on jonkin verran vaakasuoran katseesi alapuolella.
  • Pidä tauko ainakin kerran tunnissa: venyttele kroppaa ja pyörittele hartioita.
  • Katso välillä kauas, vaikka taivaan sineen. Sulje silmiä, lepuuta kehoa ja ota hetken hengähdystauko.
  • Jos silmä ei tunnu tarkentavan kuten ennen tai epäilet oireittesi, kuten jatkuvan päänsäryn, johtuvan päätetyöstä, tutkituta silmäsi silmälääkärissä.
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Vatsan murina hävettää

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon sekä rypsiöljyn karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tie parempaan hyvinvointiin, joka ei maksa mitään. Viljaton ja/tai maidoton...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liian korkean verenpaineen kanssa eläminen on hengenvaarallista. Onneksi paineiden tasaamiseen on keinoja.

1. Milloin korkea verenpaine muuttuu verenpainetaudiksi?

Verenpainetaudista puhutaan, kun verenpaine on toistuvissa mittauksissa noin 140/90 elohopeamillimetriä tai tämän yli. Kotimittauksissa tämä vastaa arvoa 135/85. Jos selkeää tulosta ei saada, tutkittava voi pitää vuorokauden ajan verenpainetta rekisteröivää laitetta.

2. Mistä verenpainetauti johtuu?

Kohonnen verenpaineen taustalla voivat vaikuttaa perinnöllisten seikkojen lisäksi elämäntapatekijät, kuten stressi, runsas suolan käyttö, ylipaino, tupakointi, reipas alkoholin juominen tai liikunnan vähäisyys. Myös tulehduskipulääkkeiden runsas napsiminen ja joillakin vähäinenkin lakritsin syöminen

voi nostaa verenpainetta. Iän myötä verisuonet menettävät kimmoisuuttaan ja ylä- ja alapaineen välinen ero, niin sanottu pulssipaine, kasvaa. Joskus verenpainetta kohottavat sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta.

3. Kuinka nopeasti verenpainetauti vaurioittaa?

Korkea verenpaine voi aiheuttaa välittömänkin hengenvaaran, mutta yleensä vaikutukset tulevat vuosien saatossa. Joskus sairauden ensimmäinen oire saattaa olla sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö, kuten aivoverisuonitukos tai aivoverenvuoto, mutta useimmiten tauti on oireeton. Jotkut valittavat päänsärkyä tai huimausta. Kun verenpainetauti saadaan hoidettua, monet kokevat olonsa paremmaksi.

Nykyään verenpainelääkitys pyritään lisävaurioiden välttämiseksi aloittamaan mahdollisimman vikkelästi.

4. Mitkä elimet ovat vaarassa verenpainetaudissa?

Aivot, sydän, munuaiset ja silmät. Silmänpohjan kovettuneet verisuonet saattavat ratkeilla ja tihkuttaa verta, jolloin näkökyky voi heikentyä pysyvästikin. Aivojen pieniin verisuoniin tulee hauraita kohtia ja pullistumia, jotka saattavat repeytyä. Syntyy vuotoja ja tukoksia. Myös verenvirtaus aivojen valkeassa

aineessa heikkenee, mikä kasvattaa Alzheimerin taudin riskin kymmenkertaiseksi. Munuaisten verisuonten vaurioituminen voi johtaa pahimmillaan munuaisten vajaatoimintaan ja keinomunuaishoitoon, dialyysiin. Verenpaineen murjoma sydänlihas saattaa jäädä vajaatoimintaiseksi, jolloin se ei enää jaksa pumpata verta kunnolla eteenpäin, myös rytmihäiriöt yleistyvät.

5. Korjaantuvatko elimistön vauriot, kun paine saadaan alas?

Syntyneitä vaurioita ei voida enää korjata, mutta uusien vaurioiden, kuten aivoverenkiertohäiriöiden syntyminen estyy.

6. Kuinka verenpainetautia hoidetaan?

Ruokavaliossa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia marjoja, kasviksia ja hedelmiä sekä hillitä suolan käyttöä tai siirtyä mineraalisuolaan. Myös liikunta, hyvä uni ja rentoutuminen on tärkeää. Aina elämäntapojen korjaaminen ei yksin riitä laskemaan verenpainetta ja silloin tarvitaan myös lääkitystä. Lääkitys aloitetaan, jos verenpaine on yli 140/90 elohopeamillimetriä 4–6 kuukauden elämäntaparemontin jälkeen tai joskus aiemminkin. Lääkityksen teho paranee selvästi, jos tekee samaan aikaan elämäntapamuutoksia. Verenpaine saadaan putoamaan eri keinoja ja lääkkeitä yhdistelemällä.

Asiantuntijat: Risto O. Roine, neurologian professori, Aivoliiton ylilääkäri. Päivi Korhonen, yleislääketieteen professori, Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja. Marja Ruuti, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Vierailija

Keittääkö painekattila? Näin tasaat paineita

Korkea verenpaine ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire niinkuin on esimerkiksi kuume. Molemmissa tapauksissa olisi hyvä selvittää oireen aiheuttaja. Aikuisista suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine ja verenpainelääkkeitä käyttää noin miljoona suomalaista. Liika natrium (yksi syy tusinasta, joka voi nostaa verenpainetta) ei kerry elimistöön vaan poistuu virtsan mukana. Siis normaalisti, kun elimistö on tasapainossa. Näin ei käy jos noudattaa virallisterveellistä (liikaa...
Lue kommentti