Uniapneaa voi olla vaikea tunnistaa – Muista kertoa lääkärille nämä oireet

Nukahdatko illalla ennen kuin pää osuu tyynyyn, mutta aamulla taas väsyttää? Yöllä käyt ainakin kerran pissalla ja havahdut ehkä muutenkin, kun hikoiluttaa tai tuntuu tukehduttavalta. Aamuisin päätä särkee, suu on kuiva ja kumppanisi valittaa sinun kuorsaavan.

Päivällä olo saattaa olla epätoivoisen uupunut ja sumuinen. Muisti takkuilee, eikä järki toimi niin kuin toivoisi. Mielikin on koko ajan vähän maassa. 

Lääkärille kannattaa muistaa kertoa kaikki nämä oireet, sillä niiden kirjavuus saattaa viitata uniapneaan.

– Uniapnean oireet sekoitetaan helposti moneen muuhun vaivaan. Toisaalta mitään uniapnean oiretta ei ole kaikilla, jotka sitä sairastavat. Kaikki eivät edes koe itseään erityisen väsyneiksi. Vaivalla on siis hyvin monenlaiset kasvot, Unen Pihlajalinnan vastaava lääkäri Miikka Peltomaa sanoo.

Heräämisiä ja aivosumua

Aivosumun ja jopa yöllisen pissalla juoksemisen syy on unipaneassa se, että aivot eivät saa yön aikaan tarpeeksi happea. Uni häiriintyy pitkin yötä hengityskatkosten takia: sisään hengittäessä kieli painuu kiinni nieluun ja tukkii ilman kulun. Ennen kuin havahtuu sen verran, että alkaa taas hengittää normaalisti, hapensaanti ehtii häiriintyä.

Jos hengityskatkoksia on yli viisi tunnissa, puhutaan lievästä uniapneasta, ja yli 15 katkosta on keskivaikeaa uniapneaa. Vaikeassa uniapneassa hengityskatkoksia on yli 30 tunnissa.

– Pahimmillaan hengityskatkoksia voi olla yön aikana yli tuhat. Tietenkään niihin ei herää kunnolla joka kerta vaan havahtuu sen verran, että henki alkaa taas kulkea. Silloin saattaa kuulua pieni korahdus tai sitten herää haukkomaan henkeä, Peltomaa kertoo.

Ahtauden ja hengityskatkojen syy voi olla lihavuus eli rasvan kertyminen kaulan alueelle, limakalvoturvotus tai rakenteelliset ongelmat. Ahtaat hengitystiet aiheuttavat myös kuorsaamista. Kuorsaaminen onkin yksi uniapnean tärkeimmistä hälytysmerkeistä.

Vanhemmiten alkava vaiva

Alle 40-vuotiailla uniapnea on enemmän miesten tauti, mutta painonnousu lisää sen riskiä sukupuolesta riippumatta.

Vaihdevuosien jälkeen uniapnean riski kasvaa naisilla, ja yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä noin joka toisella miehellä ja naisella on vähintään lievä uniapnea. Tämä tarkoittaa, että kaikkiaan joka viidennellä suomalaisista aikuisista on uniapnea. Kyseessä on siis todellinen kansantauti.

Yksi riskitekijä on ikä. Ikääntyessä leuan ja nielun kudokset veltostuvat, jolloin ilmatiet ahtautuvat ja painuvat helpommin kasaan. Tämä koskee kaikkia, myös normaalipainoisia ihmisiä. Yli 65-vuotiaista uniapneapotilaista moni onkin normaalipainoinen.

Naishormonit estrogeeni ja progesteroni tukevat hengitysteitä, joten hormonikorvaushoito antaa naisille suojaa.

Yöllinen mittaus paljastaa

Uniapneatutkimuksiin määrätään nykyään onneksi yhä herkemmin. Aika moni keski-ikäinen on nukkunut yhden yön kytkettynä yöpolygrafialaitteen antureihin ja nenäletkuun.

Laite tallentaa tarkasti yön aikaisen hengityksen ja veren happipitoisuuden lääkärin arvioitavaksi. Data paljastaa helposti ja armotta hengityskatkokset ja happisaturaation muutokset. Diagnoosi on yleensä selkeä.

Erityisesti naisten kohdalla arvioidaan tarkasti myös lievempää hengitysteiden osittaista ahtautumista. Jos uniapneaepäily on vahva mutta yöpolygrafia ei sitä paljasta, voidaan potilaalle tehdä vielä laajempi unipolygrafiarekisteröinti.

Riitäisikö univyö tai kisko?

Jos hengityskatkoksia on vain selällään nukkuessa, hoidoksi voi riittää selällään nukkumisen estävä univyö. Moni saa avun kuorsaus- eli uniapneakiskosta, joka pitää leuan paremmassa asennossa niin, että hengitystiet pysyvät auki.

– Kisko työntää alaleukaa vähän eteenpäin ja kannattelee kielen tyveä niin, että se ei pääse patoamaan hengitysteitä. Jos ylipainoa ei ole paljon, kiskolla voi saada erinomaisia tuloksia.

Hammaslääkärillä teetettävien uniapneakiskojen ongelma on saatavuus: ne ovat kalliita ja hyvinvointialueilla on niille tiukat kriteerit.

Apteekista saa muovisia omaan suuhun sopivaksi muovattavia kiskoja. Etenkin ranskalaisten hammaslääkärien kehittämä Oniris-kisko on Peltomaan mukaan tutkittu, laadukas ja edullinen.

– Se sopii hyvin lievän ja keskivaikean uniapnean hoitoon. Oma arvioni on, että noin puolet uniapneapotilaista saisi avun hyvällä kiskohoidolla.

Kirurgiaa tarvitaan, jos uniapnea johtuu purentavirheestä.

Harvinainen ja kallis uniapnean hoitokeino on asentaa kielihermoon hermostimulaattori, joka liikuttaa kieltä hengityksen tahtiin.

Etenkin keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa hoidetaan yleensä ylipaine- eli CPAP-laitteella. Se pitää hengitystiet auki ilmanpaineen avulla.

Laitteen kanssa nukkumiseen joutuu vähän totuttelemaan. Peltomaan kokemuksen mukaan kokeneen hoitajan tuella lähes kaikki potilaat tulevat CPAP-hoidon kanssa nopeasti sinuiksi.

– Hyvä kisko tai CPAP-hoito parantaa taudin käytännössä yhdessä yössä. 

Tämä artikkeli on osa Hyvä terveys -lehdessä 2/26 ilmestynyttä artikkelia. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.