Iltapäivän väsähdys kuuluu normaaliin biologiseen rytmiin, mutta väsymyksen syvyyttä voi säädellä sillä, mitä ja miten syö.

Vitamiini-, kivennäis- ja hivenainevalmisteita myydään piristämään, parantamaan yleiskuntoa ja vahvistamaan vastustuskykyä. Ja miksipä ei, väsymys ja haluttomuus mainitaan usein vitamiinipuutokseen oireina. Professori Matti Uusitupa Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että vitamiinien saanti on meillä yleensä riittävää. D-vitamiini on tästä poikkeus.

– Pimeinä kuukausina on puutetta D-vitamiinista. Se ei ole mikään yleinen piristäjä, mutta kyllähän puutoksen korjaaminen voi virkistää.

Kestävä keino vitamiinivajeen torjumiseen löytyy lautaselta.

– Vitamiinien, antioksidanttien ja fenoliyhdisteiden saanti on turvattu, kun syö monipuolisesti kasviksia, juureksia, hedelmiä, marjoja ja kokojyväviljaa, Uusitupa kiteyttää.

– Monivitamiinipilleri ei välttämättä ole paras ratkaisu. Onko luonto suunnitellut asian niin, että terveydelle välttämättömien aineiden saanti on ihanteellista silloin, kun se tulee ruoan mukana. Ruoassa voi olla pieniä ainesosia, joita emme tunne ja joilla on vaikutusta.

Katse lautaselle – ja lasiin

Iltapäivän väsähdys kuuluu normaaliin biologiseen rytmiin, mutta väsymyksen syvyyttä voi säädellä sillä, mitä ja miten syö.

Lounaan koostumuskin vaikuttaa siihen, kuinka veltto olo on.

Muhkea pihvi ei ole paras valinta, sillä valkuaisainepitoinen ravinto unettaa. 

Sen sijaan olisi hyvä suosia hitaita hiilihydraatteja, kuten täysjyväviljaa, hedelmiä ja juureksia. Liian kevyt lounas ei saa olla, sillä puolet päivän energiasta pitäisi tankata iltapäivään mennessä.  

Kahvin

piristävä vaikutus perustuu kofeiiniin, joka pystyy estämään luomu-unilääke adenosiinin toimintaa. Kofeiini nimittäin sitoutuu aivoissa samaan reseptoriin kuin adenosiini. On yksilöllistä, kuinka kauan kahvin piristävä vaikutus kestää, mutta yleensä puhutaan tunneista.
Ne, jotka ovat kofeiiniherkkiä, tuntevat nahoissaan pahiten myös kofeiinin kyvyn aiheuttaa ahdistusta. Muista, että kofeiinia on myös teessä, kaakaopavuissa ja kolajuomissa.

Energiajuomien

piristävinä aineina ovat useimmiten kofeiini, tauriini, guarana ja glukuronolaktoni. Tauriini on aminohappo, jota elimistössä on jo luonnostaan. Guarana taas peräisin guaranakasvista, jossa on kofeiinia. Glukuronolaktonia muodostuu elimistössä glukoosista. Ellei virkistävää ainesosaa oteta huomioon, energiajuomat eivät juuri poikkea muista tuhdisti sokeria sisältävistä virvoitusjuomista, eli purkissa on tarjolla runsaasti tyhjiä kaloreita.

Energiajuomia pidetään kohtuudella nautittuna turvallisina, mutta kofeiinin takia niitä ei suositella lapsille. Heille jo pieni kofeiinimäärä voi aiheuttaa kiihtyneisyyttä, ärtyneisyyttä, jännittyneisyyttä ja levottomuutta. Raskaana oleville naisten kannattaisi myös pitää kofeiinin saantinsa noin 300 milligrammassa. Vajaassa muumimukillisessa (2 dl) suodatinkahvia on kofeiinia 100 milligrammaa. Saman verran kofeiinia on apteekissa myytävissä kofeiinitableteissa.


Kofeiinitabletteja

myydään jonkin verran ja tyypillisesti niitä ostaa opiskelija, joka lukee viime hädässä tenttiin ja haluaa pysyä hereillä.
Liika-annostuksen merkkejä ovat vapina, sydämentykytys ja unettomuus.


Vesi

on vanhin virkistävistä juomista. Päivässä vettä pitäisi kulua 1,5–2 litraa.


– Nestehukan ensimmäisiä oireita ovat keskittymiskyvyn puute ja nuutuneisuus. Nykyään monet tohottavat ja menevät siihen malliin, että juominen unohtuu vähän liikaakin, sanoo ravitsemusasiantuntija Patrik Borg.

Janon tunne on monelle häilyvä käsite.
– Me olemme todella huonoja kuuntelemaan kehoamme. Tämä pätee janon ja nälän sekoittumiseenkin.


Sokerin

piristävyys piilee sen tuottamassa mielihyvässä ja verensokerin hetkellisessä nousussa. Osa ihmisistä kokee jopa ylivirittyneen sokerihumalan, joka kuitenkin päättyy nopeahkosti väsymykseen ja nälkään. Oireet ovat merkkejä verensokerin laskusta. Sen taas saa aikaiseksi insuliini, jonka tiedetään olevan yksi syvään uneen liittyvistä hormoneista.
 

 

Vähennä
tai jätä väliin

Alkoholin vaikutus keskushermostoon on lamaava. Syvän humalan vaikutus tuntuu aivoissa monta päivää eräänlaisena toistaitoisuutena, aloitekyvyttömyytenä, alakulona ja väsymyksenä. Krapulamorkkiksen jäljet johtavat tryptofaaniin, josta elimistö valmistaa mieliala- ja vireys-välittäjäaine serotoniinia. Alkoholi kiihdyttää tryptofaania hajottavan entsyymin toimintaa.    

Tupakka on näihin päiviin saakka ollut hyväksytty syy ottaa tauko. Tupakan nikotiini toimii aivoissa samaan tapaan kuin aivojen asetyylikoliini, joka on yksi vireystilaan vaikuttavista välittäjäaineista. Lisäksi nikotiini kohottaa verenpainetta ja pulssia.

Piristävät lääkkeet kiihdyttävät keskushermoston toimintaa niin, ettei ihminen tunne väsymystä. Jo sota-aikana Suomen armeija jakoi osalle sotilaista
Pervitin-nimistä pilleriä. Lääke oli metamfetamiinia.   
Piristeitä käytettiin väsymyksen karkottamisen lisäksi hillitsemään ruokahalua ja kohottamaan mielialaa. Esimerkiksi kasviperäinen kokaiini ja amfetamiinijohdokset saavat aikaiseksi voimakkaan hyvän olon tunteen, euforian.

Amfetamiinijohdoksia on käytetty lasten tarkkaavaisuushäiriön, ADHD:n, hoidossa. Tarkkaavaisuushäiriöön on testattu myös modafiniilia, jota Suomessa määrätään lähinnä narkolepsiasta kärsiville.