Onnettomuuksissa ja kiireellisissä leikkauksissa potilaalle annetaan ensimmäisenä hätäverta (O-). Se sopii kaikille, joten sitä tarvitaan suhteellisesti muita enemmän. Silti parhaiten toipuu, jos saa oman veriryhmän verta, ja siksi jokainen verenluovuttajia on hengenpelastaja.

O negatiivisilta tarvitaan tällä hetkellä vajaat 8 prosenttia kaikista verenluovutuksista, vaikka ainoastaan viidellä prosentilla suomalaisista on tämä veriryhmä.

– O negatiivisia verenluovuttajia kutsutaan luovuttamaan suhteessa useimmin kuin muita, mutta aina hekään eivät voi auttaa esimerkiksi flunssan vuoksi, selvittää verenluovutuksen johtaja Satu Pastila.

Suomalaisten yleisimmät veriryhmät ovat A- ja O+.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

AB+ voi ottaa verta vastaan kaikilta, mutta luovuttaa vain omalle ryhmälleen. Sen sijaan O- voi ottaa vastaan vain oman ryhmänsä verta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Oman veriryhmän veri on kuitenkin aina paras vaihtoehto.

Koska elimistö ryhtyy muodostamaan vasta-aineita vieraita veriryhmätekijöitä kohtaan, epäsopiva veri saattaa rikkoa potilaan omat punasolut. Tämä voi johtaa vakavaan hengenahdistukseen tai jopa kuolemaan.

Luovuttajia tarvitaankin jatkuvasti kaikista veriryhmistä myös korona-aikana.

Rautavarasto palautuu muutamassa kuukaudessa

Kerralla luovutetaan noin puoli litraa. Veren tilavuus korvautuu muutamassa tunnissa, jos juo tarpeeksi. Noin kolmen kuukauden kuluttua punasolujen määrä on ennallaan, luovutti verta tai ei.

Veren rautamäärä palautuu ennalleen hyvin yksilöllisesti: miehillä keskimäärin muutamassa kuukaudessa, naisilla hitaammin.

Tärkeintä on saada ravinnosta riittävästi rautaa.

Raudanpuutteen riskiä ehkäistään tarpeeksi pitkillä luovutusväleillä sekä riskiryhmille tarjottavalla rautalisällä.

– Luovutusväli selittää rautavarastojen tasoja enemmän kuin esimerkiksi ikä tai ruokailutottumukset, Johanna Castrén kertoo.

Veripalvelun tutkimuksissa keskeinen havainto oli, että alentuneet rautatasot eivät vaikuttaneet luovuttajien itsearvioituun terveydentilaan – he tuntevat olonsa yhtä hyväksi ja terveeksi kuin ne, joilla raudanpuutetta ei ole.

– Ferritiinimittaus ei aina kerro kaikkea yksilön rautavarastoista ja alan asiantuntijoiden näkemyson, että  raja-arvoista tarvitaan lisää tarkempaa tutkimusta, Castrén valaisee.

VERENLUOVUTTAJAN

➤ pitää olla 18–70-vuotias, ensikertalaisen alle 60-vuotias.

➤ hemoglobiiniarvon on oltava naisilla vähintään 125 g/l ja miehillä 135 g/l.

➤ painoa tulee olla vähintään 50 kg

➤ edellisestä luovutuksesta on kulunut naisella vähintään kolme kuukautta ja miehellä vähintään kaksi kuukautta.

Asiantuntijat: Johanna Castrén, verenluovutuksen lääketieteellisten palvelujen vastaava lääkäri, Veripalvelu. Seppo Parkkila, anatomian professori, Tampereen yliopisto.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla