Veriryhmällä on väliä – vaikuttaa jopa koronariskiin

Valtaosa tietää, että veri ei ole kaikilla samaa, mutta läheskään kaikki eivät tiedä veriryhmäänsä. Yleisesti tähän ei olekaan tarvetta, kertoo Veripalvelun lääkäri Johanna Castrén.

– Veriryhmä selvitetään muun muassa verenluovutuksen tai leikkauksen yhteydessä. Lisäksi esimerkiksi raskaana oleville tehdään veriryhmämääritys neuvolassa. Kriisinhallintatehtäviin lähtevien veriryhmä selvitetään ennen palveluksen alkamista.

Veriryhmä siis muistetaan, jos sille on erityinen merkitys.

Castrénin tiedossa ei ole sellaista sairautta, jonka vuoksi ihmisen itse kuuluisi tarkistuttaa veriryhmänsä.

A-ryhmäläisillä heikompi virussuoja?

Viime vuonna julkaistussa kiinalaistutkimuksessa ilmeni, että A-veriryhmään kuuluvilla oli merkittävästi suurempi riski Covid-19-tartunnalle verrattuna muihin veriryhmiin.

Pienin riski havaittiin O-veriryhmällä, johon kuuluu 34 prosenttia Suomen väestöstä.

Tampereen yliopiston anatomian professori Seppo Parkkila pitää tutkimusta melko luotettavana, mutta se vaatii vielä virallisen vertaisarvioinnin.

Parkkilan mukaan vastaavantyyppisiä tilastollisia yhteyksiä veriryhmiin on todettu monien sairauksien ja virusten, kuten B-hepatiitin, Länsi-Niilin viruksen ja tutun oksennustaudin aiheuttavan noroviruksen osalta.

Noroinfektio saadaan yleensä suun kautta suolistoon. Verisoluista löytyviä antigeenejä on myös suolen solujen pinnalla, ja norovirus vaatii tiettyä H1-antigeeniä kiinnittyäkseen.

Euroopan väestöstä noin viidesosalla ei ole tätä antigeeniä ja he ovat vastustuskykyisiä monille noroviruslajeille.

Samoin veriryhmä B on vastustuskykyinen norovirukselle.

Kenen maha vaarassa?

Useissa tutkimuksissa on ilmennyt, että A-verityypin ihmisillä on suurempi riski mahasyövälle. Suomalaisista A-veriryhmään kuuluu 41 prosenttia.

Parkkilan mukaan tästä ei voi kuitenkaan vielä vetää johtopäätöstä, että suomalaiset sairastuisivat vatsasyöpään muita kansoja todennäköisemmin.

O-veriryhmään kuuluville kehittyy muita todennäköisemmin mahahaava.

Molemmat näistä sairauksista on yhdistetty helikobakteeriin. Tutkijat uskovatkin, että havainnot liittyvät veriryhmien erilaiseen alttiuteen saada bakteeri-infektioita.

O-veriryhmän on puolestaan havaittu tiputtavan haimasyövän riskiä.

Olipa veriryhmä mikä tahansa, tärkeintä on välttää kolmea suurinta mahasyövän riskitekijää, joita ovat tupakointi, runsas alkoholinkäyttö ja ylipaino.

Syöpäjärjestöjen tietojen mukaan myös pilaantuneen ruoan syöminen sekä suolaamalla ja savustamalla valmistetut ruoat sekä B12-vitamiini puutos

O-verellä pienempi tulppariski?

Maailman yleisimpiä verisuonisairauksia ovat laskimoveritulppa ja keuhkoveritulppa.

Viime vuonan julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että A- ja B-ryhmille kehittyi laskimoveritulppa jalkaan 51 prosenttia ja keuhkoveritulppa 47 prosenttia todennäköisemmin verrattuna O-ryhmään.

Tutkimusten mukaan A-, B- ja AB-ryhmään kuuluvilla on O-verityyppiä suurempi vaara myös sydänkohtaukseen, aivohalvaukseen ja sepelvaltimotautiin.

A-, B- ja AB-ryhmät yhdistyvät suurempiin tulehdustasoihin, mikä saattaa selittää suurempaa sairastavuutta.

Tutkimustulokset veriryhmien ja sydäntautien yhteydestä ovat kuitenkin osin ristiriitaisia. Parkkilan mukaan tarvittaisiin tarkempia tutkimustuloksia.

Veriryhmä on vain osaselitys

Vaikka tutkimuksissa monien sairauksien riski on yhdistynyt veriryhmiin, asiantuntijoiden mukaan niitä ei tule yksisilmäisesti tuijottaa.

Monet muut tekijät, kuten elintavat ja painoindeksi, voivat kääntää riskipainotuksen täysin päinvastaisiksi veriryhmien välillä.

Esimerkiksi sydäntaudin riskiin ja ennusteeseen vaikuttaa paljon enemmän korkea verenpaine, korkea kolesterolitaso ja diabeteksen hoitotasapaino kuin suonissa kiertävän veren ryhmä.

Asiantuntijat: Johanna Castrén, verenluovutuksen lääketieteellisten palvelujen vastaava lääkäri, Veripalvelu. Seppo Parkkila, anatomian professori, Tampereen yliopisto.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta