Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 54-vuotias nainen. Minulle tehtiin kohdunpoisto 2001, mutta munasarjat jätettiin. Vaihdevuosioireisiin määrättiin
2 vuotta sitten Estradot-laastari, jonka vaihdan kaksi kertaa viikossa. Alavatsakipuja ei ole mutta veristä vuotoa usein, etenkin pienen ponnistelun yhteydessä. Mikä veisi riesan?

Kysyjältä on poistettu kohtu noin 40-vuotiaana, mutta tiedossani ei ole leikkauksen syy eikä leikkaustapa. Munasarjat on jätetty, joten oletan että leikkaus on tehty kohdun myoomien tai runsaiden kuukautisten vuoksi.

Kohdunpoisto voidaan tehdä useammalla tavalla: emättimen kautta, avoleikkauksessa tai tähystyskirurgian avulla. Leikkauksen yhteydessä poistetaan yleensä sekä kohdun runko-osa että kaulaosa. Leikkauksen jälkeen kuukautisvuodot luonnollisesti loppuvat.

Kohdunpoiston on arveltu aikaistavan vaihdevuosia muutaman kuukauden – parin vuoden verran. Menopaussi-ikää on toki vaikea määrittää, kun kohtu on poistettu.

Menopaussihan tarkoittaa viimeisiä kuukautisvuotoja. Päätelmiä on siis tehty vaihdevuosioireiden ilmaantumisen perusteella. Kysyjän kohdalla oireet ilmaantuivat vasta 50 ikävuoden jälkeen, eli tavanomaisena ajankohtana.

Kun kohtu on poistettu, vaihdevuosioireita voidaan hoitaa pelkällä estrogeenilla, kuten nytkin on toimittu.
Veristä emätinvuotoa ei siis kohdun poiston jälkeen pitäisi ilmaantua. Mistä vuoto voi olla peräisin?

Se voisi tulla emättimen limakalvolta tai virtsaputken suulta tai ulkosynnyttimien haavaumasta. Jos kohdunpoiston jälkeen muodostuu emättimen etuseinämän tai takaseinämän laskeuma, ns. kystorektoseele, ponnistaessa emättimen venyttynyttä seinämää saattaa pullistua ulos, jolloin limakalvo voi hankautua.

Jos kohdunpoiston yhteydessä kohdun kaulaa ei ole poistettu, vuoto voisi olla peräisin kohdunkaulakanavasta. Joskus kohdun runko-osan poiston jälkeen kohdun kaulan jatkeeksi jää vähän kohdunrungon alaosaa ja lima­kalvoa, joka paksuuntuu estrogeenin käytön aikana.
Lääkärin vastaanotolla käynti on aiheellinen, koska vuodon syy voidaan selvittää gynekologisen tutkimuksen avulla.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.