Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Vetämätön olo ärsyttää – useimmiten ihan turhaan. Suurin osa väsymysoireista olisi vältettävissä tai ainakin hoidettavissa.

Mikä olisi ihanampaa kuin herätä virkeänä! Monelle hyvät yöunet jäävät silti haaveeksi. Vuorokauden tunnit eivät tahdo riittää pitkiin yöuniin, kun töissä pitää käydä, lapset ja koti hoitaa ja huoliakin murehtia.

Väsymys on yksilöllinen kokemus, mutta teoriassa sen voi jakaa fyysiseen ja henkiseen väsymykseen. Puhtaasti fyysistä väsymystä voi tuntea esimerkiksi raskaan liikuntasuorituksen jälkeen, jolloin keho on antanut kaikkensa mutta mieli on virkeä. Oikein tylsän päivän jälkeen taas voi olla henkisesti ihan poikki, vaikka keho pursuaisi energiaa.

Ali- vai ylivireinen?

Useimmiten fyysinen ja henkinen väsymys kuitenkin kietoutuvat toisiinsa. Esimerkiksi stressin takia valvotut yöt voivat johtaa kierteeseen, jossa valveilla pitääkin pelko siitä, ettei uni taaskaan tule. Riittämätön lepo saa ennen pitkää kehonkin oireilemaan.

Väsymys voi liittyä myös alivireyteen päivällä ja ylivireyteen yöllä.

Liian vähän nukkuva aikuinen meinaa nukahtaa päivälläkin ja on jatkuvasti väsynyt. Tällaisen uneliaisuuden vastakohtana unettomat ovat usein ylivireystilassa, jossa on vaikea nukahtaa.

– Puhekielessä väsymyksellä kuvataan hyvinkin erilaisia olotiloja, jotka poikkeavat siitä, minkä itse ajatellaan olevan ihanteellisin, kertoo apulaisylilääkäri Christer Hublin.

Jos jatkuva voimattomuus mietityttää, kannattaakin ensimmäiseksi pysähtyä erittelemään, mitä väsymys omalla kohdalla pitää sisällään. Tuntuuko se enemmän kehossa vai mielessä?

Liian vähän unta

Jos väsymys on ainoa oire, sen syy on useimmiten huono tai riittämätön uni. Unen tarve on yksilöllistä: jollekulle riittää viisi tuntia yössä, toinen tarvitsisi unta melkein tuplaten.

– Riittävä uni on haaste etenkin työssä käyville. Myös epäsäännölliset työajat sotkevat unirytmiä, ja vuorotyöhön liittyy väistämättä väsymystä, Hublin toteaa.

Kun lapset ovat pieniä, voi olla erityisen haasteellista saada riittävästi unta – etenkin jos oma luontainen unentarve olisi suuri. Nuoret aikuiset taas kärsivät usein sosiaalisesta jetlagista: viikolla nukutaan liian vähän, juhlitaan perjantai- ja lauantai-iltana myöhään ja nukutaan lauantaina ja sunnuntaina puolille päivin. Vaihteleva uni-valverytmi johtaa nukahtamisvaikeuksiin sunnuntai-iltana.

– Lopputulos vastaa monilla aikaerorasitusta täältä Buenos Airesiin lentämisen jälkeen, Hublin vertaa.

Unettomuutta hoidetaan pääasiassa muuttamalla omia tottumuksia ja olosuhteita hyvälle unelle suotuisiksi.

LÄÄKÄRIIN PÄIVÄKIRJAN KANSSA

JOS EI TAHDO pysyä päivisin hereillä tai muuten jaksa suoriutua tavallisista tehtävistä, on turha lykätä lääkäriin lähtemistä.

Ennen vastaanotolle menoa kannattaa pitää viikko pari päiväkirjaa omasta nukkumisesta ja tuntemuksista. Merkitse pitkälleen menemisen, nukahtamisen ja heräämisen ajankohdat ylös.

Laita muistiin, milloin tunsit väsymystä päivällä, ja muita huomioitasi, kuten mitä tapahtui ennen kuin alkoi väsyttää tai uuvuttaa, tai vastaavasti piristikö jonkin tekeminen tai ajatteleminen.

Päiväkirja auttaa lääkäriä pääsemään jyvälle väsymyksesi syistä. Ilman mitään merkintöjä ajankohdista ja tuntemuksista, lääkärinkin on vaikea päätellä, mikä on pielessä.

Energisyyden asiantuntija

Voita väsymys, lepääthän kunnolla?

Olipa lääkäriltä heppoiset keinot väsymyksen voittamiseen. Tässä vähän tehokkaampi valikoima: - Ota kaikki hyvä unitavat käyttöön ( nuku klo 22.00, ruudut kiinni klo 21., ei huonoa viihdettä tai stressiä tai töitä iltaisin, ilmanvaihto makuuhuoneessa, nuku alasti, käytä luonnonkuitu - lakanoita) - Istu töissä keinuvalla keskiraollisella satulatuolilla. Sillä saat hyvä ryhdin ja sen mukana syvän hengityksen (happea aivoille), hyvät nestevirtailut, hyvän ryhdin, paremmin toimivan suoliston. -...
Lue kommentti