Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Selitys epämääräisille oireille voi löytyä useammasta sairaudesta tai vain elämään kuuluvasta normaalista vaihtelusta.

Kun omat vaivat saavat selityksen, huokaisemme helpotuksesta. Joissakin sairauksissa oireet ovat kuitenkin epätarkkoja ja yksilöllisiä. Edes kalliit kuvantamiset tai laboratoriotestit eivät välttämättä tuo varmuutta sille, mikä on vaivan nimi.

Sairaudet myös sekoittuvat. Melko tunnettuja sairauksia, jotka voivat muistuttaa oireilultaan toisiaan, ovat muun muassa ärtyvän suolen oireyhtymä, fibromyalgia, nivelreuma, keliakia, kilpirauhasen vajaatoiminta, migreeni ja krooninen väsymysoireyhtymä.

Yleensä hitaasti kehittyvät sairaudet ovat vaikeammin diagnosoitavissa kuin äkilliset sairaudet.

Sitten ovat vielä erittäin harvinaiset sairaudet, joihin kaikki lääkärit eivät välttämättä uransa aikana edes törmää, selvittää Terveystalon ylilääkäri Joni Suomi.

Toiminnallisia vaivoja

Lääkärin kokemuksen mukaan potilaalle on helpompaa, jos vaivojen syyllinen on jokin sairaus.

– Esimerkiksi ylipaino halutaan mieluummin selittää kilpirauhasen vajaatoiminnalla kuin elämäntavoilla.

Kun potilas kertoo erilaisista hämäristä oireista, ne on tutkittava.

– Jos ei mitään löydy, on todettava, että kyseessä on niin sanottu toiminallinen vaiva. Tällaisia ovat esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymä, fibromyalgia ja krooninen väsymysoireyhtymä.

Muotitaudit vastaanotolla

Parinkymmenen vuoden lääkärintyön myötä Suomi kokee, että ”oudot vaivat” kumpuavat paljon myös siitä, mikä terveysilmiö on kulloinkin muotia. Taannoin oli pinnalla esimerkiksi hiivasyndrooma ja home, kun taas nyt on kovasti esillä kilpirauhanen.

– Tietty porukka on erityisen kiinnostunut terveydestään ja keskustelee taudeista vilkkaasti netissä. He myös kyseenalaistavat käypää hoitoa. Se, mihin tämä innokkuus ja kriittisyys kohdistuu, vaihtelee trendinomaisesti.

Nykyään outoja oireita valittava ei enää leimaudu luulosairaaksi, sillä yhä enemmän sairauksia tunnistetaan. Niillä on silloin myös vankka asiantuntijoiden määrittämä kriteeristö.

– Esimerkiksi nivelreumadiagnoosi perustuu potilaan tutkimiseen, verikokeeseen ja kuvantamisiin.

Voi olla, että viisi vuotta sitten rajat ovat olleet vähän toisenlaisia, mutta harvoin ne kokonaan häränpyllyä heittävät, Suomi toteaa.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Minulta poistettiin eturauhanen 2010. Sen jälkeen ei erektiota ole ollut. Voinko näin pitkän tauon jälkeen ottaa potenssilääkettä?

Erektiohäiriö on tavallinen ongelma eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen, sillä erektion kannalta tärkeät hermot kulkevat aivan eturauhasen vieressä.

Erektiohäiriön hoitoon on suun kautta otettavia lääkkeitä (fosfodiesteraasin estäjiä), jotka laajentavat verisuonia ja tehostavat veren virtausta siittimeen silloin, kun mies kiihottuu.

Mitä vaikeampi erektiohäiriö on, sitä harvempi saa tableteista riittävän avun. Kaikkiaan kuitenkin yli puolet niistä, joiden erektiohäiriö johtuu eturauhasleikkauksesta, on tutkimuksissa hyötynyt lääkityksestä, joten pitkänkin tauon jälkeen lääkehoitoa kannattaa kokeilla, jollei siihen ole esteitä. Nämä lääkkeet eivät esimerkiksi sovi nitrovalmisteiden kanssa.

Jos erektiotabletit eivät auta, voidaan kokeilla pistoksena siittimen paisuvaiskudokseen tai virtsaputkeen annosteltavia lääkkeitä, jotka tehoavat useammille miehille. Joskus kysymykseen tulee myös penisproteesi. Hoidosta voi keskustella oman terveyskeskuslääkärin kanssa tai hakeutua urologin vastaanotolle.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Onko runsaalla kahvinjuonnilla vaikutusta rytmihäiriöihin? Juon noin seitsemän kuppia vuorokaudessa, ja minusta tuntuu, että rytmihäiriöt ovat lisääntyneet kahvikuppien myötä.

Kahvissa oleva kofeiini stimuloi ihmisen sisäistä hermostoa: vireystila nousee ja samalla syke ja verenpaine. Kahvikupillisen koko ja sen sisältämä kofeiinimäärä voivat vaihdella huomattavasti, joten kuppien lukumäärästä ei suoraan voi päätellä saadun kofeiinin määrää. Nykyiset kupit ja mukit ovat melko kookkaita verrattuna vaikka vielä 1970-luvun kahvikuppeihin.

Myös kahvin ja muidenkin stimulanttien vaste ihmisissä vaihtelee. Osa ihmisistä on hyvin herkkiä kofeiinille ja kokee sen aiheuttaman stimulaation niin häiritsevänä, että välttävät kahvia kokonaan tai juovat vain kofeiinitonta kahvia.

Seitsemän kuppia kahvia päivässä on kupin koosta ja keitoksen vahvuudesta riippumatta joka tapauksessa melko suuri määrä. Pitkän päälle moni pyrkii vähentämään kahvin määrään muun muassa vatsavaivojen, rytmihäiriöiden, levottoman olon ja univaikeuksien takia.

Rytmihäiriöongelma syntyy harvoin pelkästään kahvia juomalla. Runsas kofeiinin saanti lisää kuitenkin helposti rytmihäiriöitä niillä, jotka niistä muutenkin kärsivät. Kannattaa kokeilla, onko vointi parempi, jos nauttii vain 2-3 kupillista kahvia päivässä. Silloin kahvihetkestä muodostuu helpommin päivän nautintohetki, varsinkin, jos kahvi on laadukasta.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.