luuliikunta nivelrikko fibromyalgia
Kuva Shutterstock

Fibromyalgia on vieläkin huonosti tunnistettu sairaus, joka saattaa alkaa jo lapsena. Sen moninaisia oireita lievittävät lääkkeet, liikunta ja erilaiset rentoutusmuodot.

Lihaksia kalvaa ja ne tuntuvat lyijynraskailta. Kipu voi piinata niin sohvalla pötkötellessä kuin tiskirättiä vääntäessä. Se on usein repivää, kolottavaa, kirvelevää tai polttavaa. Olo on uupunut, eikä väsymys hellitä nukkumalla. Fibromyalgia tunnetaan laaja-alaisena kipu-uupumusoireyhtymänä, josta käytetään joskus myös nimitystä pehmytkudosreuma.

–Monet nukkuvat ”koiranunta”. Syvään uneen ei pääse. Ihminen saattaa olla aamulla väsyneempi kuin illalla nukkumaan mennessään, kertoo fysiatrian erikoislääkäri Risto Isomeri.

Fibromyalgiasta kärsivillä on joskus varsin moninaisia oireista, kuten raajojen puutumista, turvotuksen tunnetta, suolistovaivoja tai tihentynyttä virtsaamista – siksi puhutaankin oireyhtymästä.

Sairaus todetaan potilaan oirekuvauksen ja kipupisteiden perusteella, jotka sijaitsevat anatomisesti tarkoissa paikoissa.

Jokaisen kehosta löytyy muutama arka paikka, mutta fibromyalgikolla niitä voi olla jopa parikymmentä. Usein niskat ja hartiatkin ovat jumissa.

–Monet kertovat, että vanhemmat hieroivat niskoja ja jalkoja, kun he olivat kouluikäisiä. Olkanivel liikkuu usein kankeasti ja ihmiset hieman irvistävät, kun sitä tutkii. Verikokeista sairaus ei paljastu, mutta muiden sairauksien poissulkemiseksi ne otetaan.

Kipuradat herkistyvät

Sairaus on huonosti tunnistettu ja potilaat saatetaan leimata vaikeiksi.

– Jotkut lääkärit ajattelevat, että vika on ”korvien välissä” ja niputtavat fibromyalgiaksi kaikki epämääräiset oireet, joille ei löydy selitystä, siitä on tullut roskakoppadiagnoosi. Moni potilas kokee, että lääkäreillä ei ole heille aikaa. Pitkät hoitosuhteet olisivat tärkeitä, painottaa Isomeri.

Ensimmäiset kuvaukset fibromyalgiasta tehtiin jo 1800-luvulla, mutta virallisesti termi otettiin käyttöön vuonna 1976. Sairauden pohjimmaista syytä ei tunneta, mutta se tiedetään, että kipua välittävät hermoradat ovat potilailla herkistyneet tai ylivirittyneet.

Fibromyalgikot ovat sääpuntareita, jotka tuntevat kropassaan kosteuden, rännän ja sateet.

Jotkut lääkärit niputtavat fibromyalgiaksi kaikki epämääräiset oireet.” teen. Saunassa kipu hellittää, mutta saunomisen jälkeen osalle iskee saunakrapula. Arvellaan, että se johtuisi nestekierron häiriöistä.

Monet ovat kankeita aamuisin mutta jäykkyys sulaa useimmiten muutamissa minuuteissa, kun lähtee jaloittelemaan. Myös ajatusten takkuaminen on tavallista.

– Kovalevy kuormittuu ja tilttaa välillä. Joskus ihminen joutuu hakemaan sanoja tai unohtelee asioita.

Stressaava elämä altistaa

Aikuisista muutama prosentti kärsii fibromyalgiasta. Tavallisinta se on keski-ikäisillä naisilla. Sairaus puhkeaa usein stressaavan elämäntilanteen, kuten läheisen kuoleman tai työttömäksi joutumisen, jälkeen. Potilaat ovat usein tunnollisia puurtajia ja heidän on vaikea rentoutua.

– Tutkimuksissa on tullut esiin myös aleksitymiaa eli tunteiden tunnistamisen ja sanoittamisen vaikeutta. Noin puolet potilaista kärsii masennuksesta, Risto Isomeri sanoo.

Fyysiset ja psyykkiset stressitekijät voimistavat oireita, kun taas esimerkiksi etelän lämmössä oireet lievittyvät. Arvellaan, että sillä on jotain tekemistä valon kanssa.

Apua liikunnasta ja masennuslääkkeistä

Sairauden hoitoa voisi ajatella ”reikäleipämallina”, jossa lääkkeiden osuus on noin kolmasosa, liikunnan kolmasosa sekä unihygienian ja muun itsehoidon, esimerkiksi sovelletun rentoutuksen, avantouinnin tai lymfaterapian, merkitys 40 prosenttia.

– Kipulääkkeistä käytetään yleisimmin parasetamolia. Osa potilaista hyötyy pieninä annoksina myös masennuskipulääkkeistä, kuten amitriptyliinistä tai duloksetiinistä, sillä ne nostavat kipukynnystä ja syventävät unta. Vaikeimmissa tilanteissa potilaat hyötyvät pregabaliinista tai tramadolista. Lääkitys pitää aloittaa pikkuhiljaa, sillä potilaat ovat usein tavattoman herkkiä lääkkeille, kuvailee Risto Isomeri.

Liikunta lievittää tutkitusti oireita, mutta se kannattaa aloittaa omia tuntemuksia kuunnellen, ettei tule kipeämmäksi. Hyviä lajeja ovat kuntoliikunta, esimerkiksi kävely ja tanssi sekä jooga tai muut itämaiset lajit, joissa yhdistyvät syvä rentoutuminen ja hengitys. Myös rentoutumisharjoitukset lievittävät lihasjännitystä, syventävät yöunta ja auttavat sietämään kipua.

Veren matalat D-vitamiinipitoisuudet on joissakin tutkimuksissa yhdistetty voimakkaampiin oireisiin. Siksi suositellaan, että fibromyalgikot söisivät D-vitamiinilisää 50 mikrogrammaa päivässä. Tukihoitona käytetään myös magnesiumia ja ubikinonia, joka parantaa solujen energiatasapainoa. Myös välimerellinen, runsaasti kasviksia, kalaa ja oliiviöljyä sisältävä ruokavalio saattaa helpottaa oireita. Lymfaterapia vauhdittaa imunestekiertoa ja lievittää turvotusta, jolloin myös kivut helpottavat.

Isomeri painottaa, että fibromyalgialla on hyvä ennuste, se ei kutista elinikää eikä johda pyörätuoliin.

– On ikävää, että julkisuudessa on annettu joskus tällainen kuva. Jos niin käy, taustalla on jotain muuta. Tärkeintä on tiedostaa, ettei kipu vain tule ja kaappaa. Kivusta huolimatta voi elää.

 

Vierailija

Fibromyalgia on väsymystä, särkyä ja pätkäunta

fibroilija kirjoitti: Hirveä matalapaineinen kesä on oireilluttanut kauheasti eikä saunaankaan voi mennä, kamalat kivut kaksi päivää jos erehtyy menemään. Tässä on minun mielestä paras kuvailu sairaudesta, (julkaistu Ota Kipu Haltuun fb-sivulla 29.09.2016) "Japanin kipukongressissa kuultua: Asiaa fibromyalgiasta, luennoijana maailman ehkä pätevin fibromyalgiatutkija professori Daniel Clauw USA:sta. Fibromyalgia ei ole reumasairaus (”pehmytkudosreuma”), ei psykiatrinen ongelma, ei mitään...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.