luuliikunta nivelrikko fibromyalgia
Kuva Shutterstock

Fibromyalgia on vieläkin huonosti tunnistettu sairaus, joka saattaa alkaa jo lapsena. Sen moninaisia oireita lievittävät lääkkeet, liikunta ja erilaiset rentoutusmuodot.

Lihaksia kalvaa ja ne tuntuvat lyijynraskailta. Kipu voi piinata niin sohvalla pötkötellessä kuin tiskirättiä vääntäessä. Se on usein repivää, kolottavaa, kirvelevää tai polttavaa. Olo on uupunut, eikä väsymys hellitä nukkumalla. Fibromyalgia tunnetaan laaja-alaisena kipu-uupumusoireyhtymänä, josta käytetään joskus myös nimitystä pehmytkudosreuma.

–Monet nukkuvat ”koiranunta”. Syvään uneen ei pääse. Ihminen saattaa olla aamulla väsyneempi kuin illalla nukkumaan mennessään, kertoo fysiatrian erikoislääkäri Risto Isomeri.

Fibromyalgiasta kärsivillä on joskus varsin moninaisia oireista, kuten raajojen puutumista, turvotuksen tunnetta, suolistovaivoja tai tihentynyttä virtsaamista – siksi puhutaankin oireyhtymästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sairaus todetaan potilaan oirekuvauksen ja kipupisteiden perusteella, jotka sijaitsevat anatomisesti tarkoissa paikoissa.

Jokaisen kehosta löytyy muutama arka paikka, mutta fibromyalgikolla niitä voi olla jopa parikymmentä. Usein niskat ja hartiatkin ovat jumissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

–Monet kertovat, että vanhemmat hieroivat niskoja ja jalkoja, kun he olivat kouluikäisiä. Olkanivel liikkuu usein kankeasti ja ihmiset hieman irvistävät, kun sitä tutkii. Verikokeista sairaus ei paljastu, mutta muiden sairauksien poissulkemiseksi ne otetaan.

Kipuradat herkistyvät

Sairaus on huonosti tunnistettu ja potilaat saatetaan leimata vaikeiksi.

– Jotkut lääkärit ajattelevat, että vika on ”korvien välissä” ja niputtavat fibromyalgiaksi kaikki epämääräiset oireet, joille ei löydy selitystä, siitä on tullut roskakoppadiagnoosi. Moni potilas kokee, että lääkäreillä ei ole heille aikaa. Pitkät hoitosuhteet olisivat tärkeitä, painottaa Isomeri.

Ensimmäiset kuvaukset fibromyalgiasta tehtiin jo 1800-luvulla, mutta virallisesti termi otettiin käyttöön vuonna 1976. Sairauden pohjimmaista syytä ei tunneta, mutta se tiedetään, että kipua välittävät hermoradat ovat potilailla herkistyneet tai ylivirittyneet.

Fibromyalgikot ovat sääpuntareita, jotka tuntevat kropassaan kosteuden, rännän ja sateet.

Jotkut lääkärit niputtavat fibromyalgiaksi kaikki epämääräiset oireet.” teen. Saunassa kipu hellittää, mutta saunomisen jälkeen osalle iskee saunakrapula. Arvellaan, että se johtuisi nestekierron häiriöistä.

Monet ovat kankeita aamuisin mutta jäykkyys sulaa useimmiten muutamissa minuuteissa, kun lähtee jaloittelemaan. Myös ajatusten takkuaminen on tavallista.

– Kovalevy kuormittuu ja tilttaa välillä. Joskus ihminen joutuu hakemaan sanoja tai unohtelee asioita.

Stressaava elämä altistaa

Aikuisista muutama prosentti kärsii fibromyalgiasta. Tavallisinta se on keski-ikäisillä naisilla. Sairaus puhkeaa usein stressaavan elämäntilanteen, kuten läheisen kuoleman tai työttömäksi joutumisen, jälkeen. Potilaat ovat usein tunnollisia puurtajia ja heidän on vaikea rentoutua.

– Tutkimuksissa on tullut esiin myös aleksitymiaa eli tunteiden tunnistamisen ja sanoittamisen vaikeutta. Noin puolet potilaista kärsii masennuksesta, Risto Isomeri sanoo.

Fyysiset ja psyykkiset stressitekijät voimistavat oireita, kun taas esimerkiksi etelän lämmössä oireet lievittyvät. Arvellaan, että sillä on jotain tekemistä valon kanssa.

Apua liikunnasta ja masennuslääkkeistä

Sairauden hoitoa voisi ajatella ”reikäleipämallina”, jossa lääkkeiden osuus on noin kolmasosa, liikunnan kolmasosa sekä unihygienian ja muun itsehoidon, esimerkiksi sovelletun rentoutuksen, avantouinnin tai lymfaterapian, merkitys 40 prosenttia.

– Kipulääkkeistä käytetään yleisimmin parasetamolia. Osa potilaista hyötyy pieninä annoksina myös masennuskipulääkkeistä, kuten amitriptyliinistä tai duloksetiinistä, sillä ne nostavat kipukynnystä ja syventävät unta. Vaikeimmissa tilanteissa potilaat hyötyvät pregabaliinista tai tramadolista. Lääkitys pitää aloittaa pikkuhiljaa, sillä potilaat ovat usein tavattoman herkkiä lääkkeille, kuvailee Risto Isomeri.

Liikunta lievittää tutkitusti oireita, mutta se kannattaa aloittaa omia tuntemuksia kuunnellen, ettei tule kipeämmäksi. Hyviä lajeja ovat kuntoliikunta, esimerkiksi kävely ja tanssi sekä jooga tai muut itämaiset lajit, joissa yhdistyvät syvä rentoutuminen ja hengitys. Myös rentoutumisharjoitukset lievittävät lihasjännitystä, syventävät yöunta ja auttavat sietämään kipua.

Veren matalat D-vitamiinipitoisuudet on joissakin tutkimuksissa yhdistetty voimakkaampiin oireisiin. Siksi suositellaan, että fibromyalgikot söisivät D-vitamiinilisää 50 mikrogrammaa päivässä. Tukihoitona käytetään myös magnesiumia ja ubikinonia, joka parantaa solujen energiatasapainoa. Myös välimerellinen, runsaasti kasviksia, kalaa ja oliiviöljyä sisältävä ruokavalio saattaa helpottaa oireita. Lymfaterapia vauhdittaa imunestekiertoa ja lievittää turvotusta, jolloin myös kivut helpottavat.

Isomeri painottaa, että fibromyalgialla on hyvä ennuste, se ei kutista elinikää eikä johda pyörätuoliin.

– On ikävää, että julkisuudessa on annettu joskus tällainen kuva. Jos niin käy, taustalla on jotain muuta. Tärkeintä on tiedostaa, ettei kipu vain tule ja kaappaa. Kivusta huolimatta voi elää.

 

lääkäreiden armoilla

Väärin! Fibromyalgia NÄKYY VERIKOKEISSA! Me ollaan täällä Suomessa vaan niin jälkijunassa tän sairauden hoidon kanssa, ettei sitä täällä osata hoitaa...

Vierailija

fibroilija kirjoitti:
Hirveä matalapaineinen kesä on oireilluttanut kauheasti eikä saunaankaan voi mennä, kamalat kivut kaksi päivää jos erehtyy menemään.  Tässä on minun mielestä paras kuvailu sairaudesta, (julkaistu Ota Kipu Haltuun fb-sivulla 29.09.2016)

"Japanin kipukongressissa kuultua: Asiaa fibromyalgiasta, luennoijana maailman ehkä pätevin fibromyalgiatutkija professori Daniel Clauw USA:sta.

Fibromyalgia ei ole reumasairaus (”pehmytkudosreuma”), ei psykiatrinen ongelma, ei mitään keksittyä tai kuviteltua, ei tukahdutettujen tunteiden ilmenemä vaan se on monimuotoinen keskushermoston kivunsäätelyjärjestelmän häiriötila, yliherkistyminen, jolla on monimutkainen biologinen mekanismi ja jossa eri paikoissa koetut kipuoireet ovat vain osa oirekokonaisuutta. Muita oireita ovat väsymys, uniongelmat, jäykkyyden tunne, muutokset mielialassa, muistissa ja keskittymiskyvyssä jne. Herkistyminen muille ärsykkeille kuten hajuille, vedolle, melulle, stressille jne. on tavallista.

Professori Daniel Clauw kertoi luennollaan, että fibromyalgia on yksi ilmentymä keskushermoston herkistymisilmiöstä. Muita ovat mm. ärtynyt suoli-oireyhtymä, interstitielli kystiitti eli kivulias virtsarakko-oireyhtymä, päänsärky, purentaelinten toimintahäiriö. Näitä esiintyy usein yhtä aikaa. Myös moneen tuki- ja liikuntaelinten sairauteen kuten nivelrikkoon tai –reumaan liittyy samanaikainen kivunsäätelyjärjestelmän häiriö.

Tämä häiriö pystytään tunnistamaan erilaisilla kipua mittaavilla testeillä ja aivokuvantamistutkimuksissa, joissa on pystytty osoittamaan tiettyjä muutoksia juuri kipua käsittelevillä alueilla (nämä ovat vaativia ja kalliita tutkimuksia ja vain tieteellistä tutkimuskäyttöä varten saatavissa, ainakin toistaiseksi). Näiden aivoalueiden koko on pienentynyt. Aivojen hermovälittäjäaineiden pitoisuuksissa on epätasapainoa.

Omituinen juttu on se, että fibromyalgiaa potevien aivot tuottavat morfiinin kaltaisia aineita eli opioideja LIIKAA, mutta kivunsäätelyjärjestelmä ei pysty sitä hyödyntämään vaan menee tukkoon. Siksi fibromyalgiaa ei pitäisi hoitaa opioideilla, koska se on kuin heittäisi bensaa liekkeihin, kipu vaan jatkuu ja voi jopa pahentua, sanoi siis maailman huippufibrotutkija.

Oikeanlainen lääkehoito voi auttaa osaa fibroa potevista. Lääkehoidolla tuetaan oman kivunsäätelyjärjestelmän toimintaa. Vahvaa tutkimusnäyttöä on kipukynnyslääkkeistä eli Triptyl, Noritren, masennuskipulääkkeistä eli Cymbalta, Venlafaxin ja epilepsiakipulääkkeistä eli Lyrica, Neurontin ym. Koska fibroa potevat ovat monet herkistyneet sivuvaikutuksille, aloitusannokset ovat usein pieniä tai hyvin pieniä.

Lääkkeettömät hoitokeinot ovat ensisijaisia ja niillä vaikutetaan erityisesti kipuoireiden liitännäisoireisiin kuten väsymykseen, uneen, mielialaan jne. Tutkimusnäyttöön perustuvat hoitokeinot ovat samoja joita löytyy Ota kipu haltuun –kirjasta. Ravitsemuksesta prof.Clauw mainitsi sekä vähäglutamaattisen ja vähägluteiinisen ruokavalion, näistä voi olla osalle hyötyä, mutta tutkimusnäyttö ei ole vahva."

Sisältö jatkuu mainoksen alla