Fibromyalgia on väsymystä, särkyä ja pätkäunta

Lihaksia kalvaa ja ne tuntuvat lyijynraskailta. Kipu voi piinata niin sohvalla pötkötellessä kuin tiskirättiä vääntäessä. Se on usein repivää, kolottavaa, kirvelevää tai polttavaa. Olo on uupunut, eikä väsymys hellitä nukkumalla. Fibromyalgia tunnetaan laaja-alaisena kipu-uupumusoireyhtymänä, josta käytetään joskus myös nimitystä pehmytkudosreuma.

–Monet nukkuvat ”koiranunta”. Syvään uneen ei pääse. Ihminen saattaa olla aamulla väsyneempi kuin illalla nukkumaan mennessään, kertoo fysiatrian erikoislääkäri Risto Isomeri.

Fibromyalgiasta kärsivillä on joskus varsin moninaisia oireista, kuten raajojen puutumista, turvotuksen tunnetta, suolistovaivoja tai tihentynyttä virtsaamista – siksi puhutaankin oireyhtymästä.

Sairaus todetaan potilaan oirekuvauksen ja kipupisteiden perusteella, jotka sijaitsevat anatomisesti tarkoissa paikoissa.

Jokaisen kehosta löytyy muutama arka paikka, mutta fibromyalgikolla niitä voi olla jopa parikymmentä. Usein niskat ja hartiatkin ovat jumissa.

–Monet kertovat, että vanhemmat hieroivat niskoja ja jalkoja, kun he olivat kouluikäisiä. Olkanivel liikkuu usein kankeasti ja ihmiset hieman irvistävät, kun sitä tutkii. Verikokeista sairaus ei paljastu, mutta muiden sairauksien poissulkemiseksi ne otetaan.

Kipuradat herkistyvät

Sairaus on huonosti tunnistettu ja potilaat saatetaan leimata vaikeiksi.

– Jotkut lääkärit ajattelevat, että vika on ”korvien välissä” ja niputtavat fibromyalgiaksi kaikki epämääräiset oireet, joille ei löydy selitystä, siitä on tullut roskakoppadiagnoosi. Moni potilas kokee, että lääkäreillä ei ole heille aikaa. Pitkät hoitosuhteet olisivat tärkeitä, painottaa Isomeri.

Ensimmäiset kuvaukset fibromyalgiasta tehtiin jo 1800-luvulla, mutta virallisesti termi otettiin käyttöön vuonna 1976. Sairauden pohjimmaista syytä ei tunneta, mutta se tiedetään, että kipua välittävät hermoradat ovat potilailla herkistyneet tai ylivirittyneet.

Fibromyalgikot ovat sääpuntareita, jotka tuntevat kropassaan kosteuden, rännän ja sateet.

Jotkut lääkärit niputtavat fibromyalgiaksi kaikki epämääräiset oireet.” teen. Saunassa kipu hellittää, mutta saunomisen jälkeen osalle iskee saunakrapula. Arvellaan, että se johtuisi nestekierron häiriöistä.

Monet ovat kankeita aamuisin mutta jäykkyys sulaa useimmiten muutamissa minuuteissa, kun lähtee jaloittelemaan. Myös ajatusten takkuaminen on tavallista.

– Kovalevy kuormittuu ja tilttaa välillä. Joskus ihminen joutuu hakemaan sanoja tai unohtelee asioita.

Stressaava elämä altistaa

Aikuisista muutama prosentti kärsii fibromyalgiasta. Tavallisinta se on keski-ikäisillä naisilla. Sairaus puhkeaa usein stressaavan elämäntilanteen, kuten läheisen kuoleman tai työttömäksi joutumisen, jälkeen. Potilaat ovat usein tunnollisia puurtajia ja heidän on vaikea rentoutua.

– Tutkimuksissa on tullut esiin myös aleksitymiaa eli tunteiden tunnistamisen ja sanoittamisen vaikeutta. Noin puolet potilaista kärsii masennuksesta, Risto Isomeri sanoo.

Fyysiset ja psyykkiset stressitekijät voimistavat oireita, kun taas esimerkiksi etelän lämmössä oireet lievittyvät. Arvellaan, että sillä on jotain tekemistä valon kanssa.

Apua liikunnasta ja masennuslääkkeistä

Sairauden hoitoa voisi ajatella ”reikäleipämallina”, jossa lääkkeiden osuus on noin kolmasosa, liikunnan kolmasosa sekä unihygienian ja muun itsehoidon, esimerkiksi sovelletun rentoutuksen, avantouinnin tai lymfaterapian, merkitys 40 prosenttia.

– Kipulääkkeistä käytetään yleisimmin parasetamolia. Osa potilaista hyötyy pieninä annoksina myös masennuskipulääkkeistä, kuten amitriptyliinistä tai duloksetiinistä, sillä ne nostavat kipukynnystä ja syventävät unta. Vaikeimmissa tilanteissa potilaat hyötyvät pregabaliinista tai tramadolista. Lääkitys pitää aloittaa pikkuhiljaa, sillä potilaat ovat usein tavattoman herkkiä lääkkeille, kuvailee Risto Isomeri.

Liikunta lievittää tutkitusti oireita, mutta se kannattaa aloittaa omia tuntemuksia kuunnellen, ettei tule kipeämmäksi. Hyviä lajeja ovat kuntoliikunta, esimerkiksi kävely ja tanssi sekä jooga tai muut itämaiset lajit, joissa yhdistyvät syvä rentoutuminen ja hengitys. Myös rentoutumisharjoitukset lievittävät lihasjännitystä, syventävät yöunta ja auttavat sietämään kipua.

Veren matalat D-vitamiinipitoisuudet on joissakin tutkimuksissa yhdistetty voimakkaampiin oireisiin. Siksi suositellaan, että fibromyalgikot söisivät D-vitamiinilisää 50 mikrogrammaa päivässä. Tukihoitona käytetään myös magnesiumia ja ubikinonia, joka parantaa solujen energiatasapainoa. Myös välimerellinen, runsaasti kasviksia, kalaa ja oliiviöljyä sisältävä ruokavalio saattaa helpottaa oireita. Lymfaterapia vauhdittaa imunestekiertoa ja lievittää turvotusta, jolloin myös kivut helpottavat.

Isomeri painottaa, että fibromyalgialla on hyvä ennuste, se ei kutista elinikää eikä johda pyörätuoliin.

– On ikävää, että julkisuudessa on annettu joskus tällainen kuva. Jos niin käy, taustalla on jotain muuta. Tärkeintä on tiedostaa, ettei kipu vain tule ja kaappaa. Kivusta huolimatta voi elää.