Ahdistaa ja hengitys vinkuu. Hengitysvaikeudet elävät vuodenajan mukaan, ja usein siitepölykaudet ovat pahimpia. Jos kyse on astmasta, yksilöllisesti suunniteltu lääkitys helpottaa elämää.
Astman oireet – yskä ja limaisuus – johtuvat keuhkoputkien limakalvojen tulehduksesta, joka on pitkittynyt.
Tulehdus myös lisää keuhkoputkia ympäröivien lihasten supistumisherkkyyttä, ja se voi ahtauttaa keuhkoputkia.
Pitkään astmaa luokiteltiin sen mukaan, onko kyseessä allerginen vai ei-allerginen astma. Lääkäri arvioi myös astman vaikeusasteen eli onko sairaus lievä, keskivaikea vai vaikea.
Nykyään astmat erotellaan myös sen mukaan, millaisia tulehdussoluja keuhkoputkien limakalvoilla esiintyy, alkoiko astma lapsuudessa vai aikuisiällä, tupakoiko potilas tai onko hän ylipainoinen.
Joskus astman kaltaisten oireiden syyt löytyvät poskionteloista, väärästä hengitystavasta tai jopa sydämestä.
Tutkimuksilla selviää tukkoisuuden syy
Astma diagnoosi tehdään osoittamalla keuhkoputkien ahtautumistaipumus keuhkojen toimintakokeilla.
Spirometria mittaa keuhkojen tilavuutta ja ilman virtausta keuhkoputkissa.
PEF-seuranta selvittää uloshengityksen huippuvirtauksen, eli se kuinka nopeasti ihminen pystyy puhaltamaan ilmaa keuhkoista.
– Jos epäiltyä astmaa ei perustutkimusten perusteella löydetä, voidaan tehdä rasituskoe ja altistuskokeita, keuhkolääkäri Johanna Pakkasela sanoo.
Hengitys pelaamaan vaikka lääkkeillä
Vasta kun oireet ja tutkimustulokset yhteneväisesti osoittavat astman, aloitetaan lääkehoito, varmistetaan sen toimivuus ja säädetään tarpeen mukaan.
Keuhkolääkäri Johanna Pakkaselan mukaan valtaosa astmaatikoista pärjää kahdella peruslääkkeellä.
– Hoitava lääke on hengitettävä kortisoni, jolla rauhoitetaan limakalvojen tulehdus. Sen käytössä säännöllisyys on tärkeää, sillä varsinkin aikuisiällä alkanut astma on yleensä loppuelämän kumppani. Tulehdus palaa, jos lääkkeen käytön lopettaa.
Kohtausten varalle astmaatikolla on avaava lääke. Se laukaisee nopeasti keuhkoputkien lihassupistuksen, joka voi alkaa yllättäen pölyn tai muiden ilmassa olevien altisteiden takia.
Tarvittaessa hoitoa voidaan tehostaa hengitettävillä yhdistelmälääkkeillä, jotka sisältävät sekä kortisonin että pitkävaikutteisen avaavan lääkkeen. Toinen mahdollisuus on vahvistaa kortisonin vaikutusta leukotrieenisalpaajatableteilla.
Oireet eivät saa haitata elämää
Hengityssairaudesta huolimatta tavallinen elämä on ihan mahdollista. Astman tai allergian pitäisi estää rasittamasta itseä tai nauttimasta elämästä lemmikin kanssa.
–Vaikeaa astmaa on vain muutamalla prosentilla astmaatikoista. Huomattavasti useammin tapaan potilaita, joilla on lääkityksestä huolimatta runsaasti oireita, mutta niiden syy onkin muualla. Kysymys voi olla huonosta sitoutumisesta hoitoon tai väärin otetusta lääkkeestä, Pakkasela sanoo.
Omahoito pelaa, kun ymmärtää, miksi ja miten omia hengitysoireita hoidetaan juuri tietyntyyppisillä lääkkeillä.
– Pelkästään lääkeannostelijoita on paljon erilaisia, ja on tärkeää, että osaa käyttää omaansa oikein. Lääkitystään voi säädellä itsekin, kun esimerkiksi flunssa väliaikaisesti pahentaa oireita.
Lääkkeiden lisäksi oloa ja hengitystä helpotta liman ja pölyn huuhteleminen nenänhuuhelukannulla.◆
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
